Terveydenhoitojärjestelmän ongelmat haastavat työeläkekuntoutusta
Työeläkekuntoutujien määrä on laskenut nyt kolmatta vuotta peräkkäin. Taustalla on hylättyjen kuntoutushakemusten määrän kasvu. Hylkäysten kasvuun vaikuttavat esimerkiksi terveydenhoitojärjestelmän ongelmista johtuvat hoidon viivästymät sekä mielenterveysperusteisiin hakemuksiin liittyvät haasteet.
– Työeläkekuntoutuksen tavoitteena on ehkäistä työntekijän työkyvyttömyyttä ja auttaa ihmistä jaksamaan työelämässä pidempään. Työeläkekuntoutuksella tulee olla myös eläkemenoa säästävä vaikutus, taustoittaa yhteiskuntavaikuttamisen asiantuntijamme Turkka Sinisalo.
Viime vuosina kuntoutuksen toimivuutta on haastanut terveydenhoitojärjestelmän haasteista johtuva hoidon viivästyminen, ja siitä johtuvat hoito- ja kuntoutussuunnitelmien puutteet sekä sairauspoissaolojen tarpeeton pitkittyminen.
– Ihmiset eivät aina saa tarvitsemaansa hoitoa sairauspäivärahakautensa aikana, jolloin he yrittävät hakea tilanteeseensa apua työeläkekuntoutuksesta. Työeläkekuntoutusta ei kuitenkaan voida lain mukaan myöntää ilman asianmukaista sairauksien hoitoa, mikä johtaa etuuden hakijat usein epätietoisuuteen sekä oman hoitopolun, mahdollisesti tarvittavan kuntoutuksen että toisinaan jopa oman toimeentulon jatkosta, Sinisalo harmittelee.
Kuntoutushakemuksen käsittelyssä olennaista on, että hakija on saanut lääkäriltä diagnoosin ja tarvittavaa hoitoa. Jos hoitoa ei ole ollut eikä hoito- ja kuntoutussuunnitelmaa ole tehty, henkilön tilannetta ei voida kuntoutushakemuksen käsittelyn yhteydessä arvioida.
– Näissä tilanteissa työeläkevakuuttaja ei voi tietää, olisiko kuntoutuksesta hakijalle hyötyä vai ei. Kun tutkimukset ja hoito ovat kesken, ei myöskään työkyvyttömyyden uhkaa ja kuntoutuksen tarkoituksenmukaisuutta voida arvioida. Tällöin tuloksena on hylkäävä päätös, Sinisalo kuvaa.
Mielenterveyden häiriöt eivät aina täytä lain kriteereitä kuntoutuksesta
Eläketurvakeskuksen tällä viikolla julkaisemien tilastojen mukaan työeläkekuntoutujia oli 11 800 vuonna 2024, mikä on 12 prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna.
Tuki- ja liikuntaelinten sairaudet ovat pysyneet kuntoutujien yleisimpänä diagnoosina. Viime vuonna näiden osuus oli 45 prosenttia. Toiseksi yleisimpänä ryhmänä ovat mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt, joiden osuus oli 26 prosenttia.
– Mielenterveyden häiriöt korostuivat erityisesti alle 45-vuotiaiden kuntoutushakemuksissa. Varhaisen vaiheen mielenterveyshoidon puute on usein ongelman juurisyy. Työhön palauttavaa kuntoutusta lähdetään hakemaan jo siinä vaiheessa, kun pitäisi vielä järjestää hoitoa, Sinisalo mainitsee.
Työeläkekuntoutuksen myöntäminen edellyttää, että työkyvyttömyyden uhka on todennäköinen. Tämä on Sinisalon mukaan osin vaikuttanut mielenterveysasioissa hylkäysten määrän kasvuun. Mielenterveyden häiriöihin sisältyy laaja kirjo oireilua, josta osassa työkyvyttömyyden uhka ei ole todennäköinen. Tällaisissa tapauksissa työeläkekuntoutus ei ole lain edellyttämä toimenpide.
– Työeläkekuntoutusta tulisikin kehittää vastaamaan mielenterveyskuntoutujien tarpeisiin nykyistä paremmin. Nykyistä kuntoutuksen keinovalikoimaa tulisi muokata, jotta kuntoutus toimisi tehokkaasti myös mielenterveyden ongelmissa, Sinisalo toteaa.
Hylkäysten osuus kasvussa
Työeläkevakuuttajat antoivat vuoden 2024 aikana 9 000 kuntoutushakemukseen perustuvaa päätöstä. Päätöksistä 43 prosenttia oli myönteisiä ja 57 prosenttia hylkäyksiä. Hylkäysprosentti nousi edellisvuodesta viidellä prosenttiyksiköllä.
– Kuntoutushakemusten hylkäysprosentti on ollut nousussa viimeisen kuuden vuoden ajan. Vuosina 2019 ja 2020 hylättiin vain noin 30 prosenttia saapuneista hakemuksista, Sinisalo kertoo.
Työeläkekuntoutus on kuitenkin edelleen tuloksellista toimintaa: vuonna 2024 kuntoutuksen päättäneistä 65 prosenttia palasi työhön. Vastaavasti vain kuusi prosenttia siirtyi täydelle työkyvyttömyyseläkkeelle.
– Työeläkekuntoutuksella on edelleen tärkeä rooli työkyvyn ylläpidossa ja työkyvyttömyyseläkemenojen hillinnässä. Onnistuessaan työeläkekuntoutus mahdollistaa ihmiselle paremman toimeentulon verrattuna työkyvyttömyyseläkkeeseen sekä korkeamman vanhuuseläkkeen työssä jatkamisen myötä. Työeläkekuntoutukseen tarvitaan tulevaisuudessa muutoksia, jotta kuntoutusta voidaan tarjota nykytilannetta oikea-aikaisemmin ja tuloksellisemmin, Sinisalo päättää.
Lisätietoja:
