Työeläkevakuuttajilla erinomainen sijoitusvuosi 2024
Työeläkevakuuttajien sijoitusvarat olivat viime vuoden lopussa 271 miljardia euroa. Työeläkejärjestelmän sijoitusvarallisuus on tärkeä osa eläkkeiden rahoitusta, sillä väestö ikääntyy ja syntyvät ikäluokat pienenevät.
Sijoitusmarkkinoiden päähuomio oli vuonna 2024 keskuspankkien rahapolitiikassa ja inflaatiokehityksessä. Sijoitusvuotta leimasi Yhdysvaltain osakemarkkinoiden vahva kehitys.
Geopoliittisten jännitteiden kiristyminen lisäsi epävarmuutta.
Viime vuosi alkoi markkinoilla hyvässä myötätuulessa. Nopea inflaatiojakso oli jäänyt taakse, ja keskuspankkien odotettiin aloittavan rahapolitiikan keventämisen. Pohjainflaatio painui kolmeen prosenttiin keväällä, niin euroalueella kuin Yhdysvalloissa. Euroopan keskuspankki aloitti koronlaskut kesäkuussa ja Yhdysvaltain keskuspankki seurasi perässä syyskuussa. Keskuspankit jatkoivat ohjauskorkojen laskuja loppuvuonna. Inflaation sitkeys piti keskuspankit kuitenkin varovaisina, minkä vuoksi rahoitusolot pysyivät kiristävinä loppuvuonna.
”Näyttää siltä, että euroalueen talouskehitys on jäämässä jälkeen Kiinan ja Yhdysvaltain kasvusta. Iso kysymys on, miten euroalueen talous virkistyisi kasvu-uralle tulevina vuosina.”
MAAILMANTALOUS kasvoi hieman yli kolmen prosentin vauhtia viime vuonna. Yhdysvalloissa kasvua pitivät yllä yksityinen kulutus ja vahva työllisyyskehitys, ja siellä talous kasvoi vajaan kolmen prosentin vauhtia.
Euroalueen talouskasvu oli haurasta ja jäi alle prosentin. Teollisuustuotanto jatkoi supistumistaan Saksan autoteollisuuden vetämänä ja yksityisen kulutuksen elpyminen oli vaimeaa. Euroalueen vientinäkymiä synkisti kansainvälisen talouden heikko kehitys, etenkin Kiinassa, jossa kotimainen kysyntä oli vaisua ja kiinteistöalan ongelmat jatkuivat. Kiina ilmoitti sen bruttokansantuotteen kasvaneen kasvutavoitteen mukaisesti viisi prosenttia, mutta todellinen kasvu
oli hitaampaa maan taloustilastojen epäluotettavuuden vuoksi.
Näyttää siltä, että euroalueen talouskehitys on jäämässä jälkeen Kiinan ja Yhdysvaltain kasvusta. Iso kysymys on, miten euroalueen talous virkistyisi kasvu-uralle tulevina vuosina. Talouden kasvuhaasteet koskettavat myös Suomea, sillä kotimaan talous jatkoi supistumistaan toista vuotta peräkkäin.
Kansainväliset osakemarkkinat tuottivat erittäin hyvin viime vuonna, mutta tuottojen välillä oli eroja sekä maantieteellisten alueiden että eri sektoreiden välillä. Kesällä markkinoilla hermoiltiin hetkellisesti, kun Yhdysvaltain odotettua heikommat työllisyysluvut herättivät taantumapelot ja Japanin keskuspankki kiristi rahapolitiikkaa odotettua enemmän.
OSAKEMARKKINAT etenkin Yhdysvalloissa olivat kuitenkin hyvässä vedossa teknologiaosakkeiden vetämänä, ja markkinat tuottivat 25 prosenttia (S&P 500 -indeksi) vuoden aikana. Trumpin vaalivoitto otettiin markkinoilla positiivisesti vastaan, mutta epävarmuus hallinnon tulevasta politiikasta latisti
hieman tunnelmia vuoden lopussa.
Euroopassa osakemarkkinat (STOXX 600 -indeksi) tuottivat reilut 8 prosenttia vuoden aikana. Kiinan osakeindeksit lähtivät nousuun syksyllä, kun viranomaiset ilmoittivat laajoista elvytystoimista. Vaikka kurssinousu suli hieman vuoden loppua kohden, Morningstar China -indeksi nousi lopulta lähes 20 prosenttia vuoden aikana.
Helsingin pörssin osalta vuosi oli jälleen heikko, ja yleisindeksi laski vaisujen tulosten vetämänä kolmatta vuotta peräkkäin.
”Yleisesti ottaen lähes kaikki omaisuusluokat tarjosivat positiivista tuottoa työeläkevakuuttajien sijoituksille.”
KORKOSIJOITTAJAN näkökulmasta vuosi oli pääosin hyvä, vaikka korot heiluvat paljon vuoden aikana. Yrityslainat tuottivat sijoittajille mukavasti, kun yleinen korkotaso laski ja luottoriskimarginaalit kaventuivat. Lyhyet korkosijoitukset tuottivat hyvin heijastellen sijoittajien odotuksia keskuspankkien ohjauskorkojen tulevista laskuista. Pitkät korot laskivat kesällä, mutta kääntyivät uudelleen nousuun loppuvuonna, kun inflaation hidastuminen pysähtyi. Lisäksi markkinat huolestuivat Trumpin tulevan hallinnon toimien vaikutuksista inflaatioon ja Yhdysvaltain julkisen talouden alijäämään.
Valtiolainojen tuotot jäivätkin lopulta vaatimattomiksi korkojen nousun vuoksi. Yleisesti ottaen lähes kaikki omaisuusluokat tarjosivat positiivista tuottoa työeläkevakuuttajien sijoituksille. Ainoastaan kiinteistösijoituksille vuosi oli haastava ja tuotto jäi nollan tuntumaan.
TYÖELÄKKEIDEN RAHOITTAMISEEN käytettävien sijoitusvarojen määrä kasvoi vuoden aikana noin 20 miljardia euroa, 271 miljardiin euroon.
Sijoitusvaroista oli viime vuoden lopussa sijoitettuna osakesijoituksiin eli noteerattuihin osakkeisiin, listaamattomiin osakkeisiin ja pääomasijoituksiin yli puolet eli 58 prosenttia, korko- ja rahamarkkinasijoituksiin 24 prosenttia, kiinteistösijoituksiin 8 prosenttia ja muihin sijoituksiin (eli muun muassa hedgerahastoihin) 9 prosenttia.
Osakesijoitusten suhteellinen osuus sijoitusvaroista kasvoi kaksi prosenttiyksikköä ja
korkosijoitusten osuus laski kaksi prosenttiyksikköä vuoden takaa. Lisäksi kiinteistösijoitusten osuus laski yhden prosenttiyksikön ja vaihtoehtoisten sijoitusten osuus pysyi muuttumattomana vuoden 2023 loppuun verrattuna. Osakkeiden suhteellista osuutta nosti osakemarkkinoiden hyvä kehitys.
Sijoitusvaroista viidennes (19 prosenttia) kohdistui viime vuoden lopussa kotimaahan. Vajaa viidennes eli 16 prosenttia oli sijoitettuna euroalueelle. Pääosa työeläkejärjestelmän sijoituksista, kaikkiaan 65 prosenttia, kohdistui globaalille markkinalle eli muun muassa Pohjois-Amerikkaan, Japaniin sekä myös kehittyviin maihin.
Sijoitustuotto suomalaisen työeläkejärjestelmän sijoitusvaroille viime vuodelta oli nimellisesti 9,3 prosenttia ja vuotuisen inflaation suhteen korjattu reaalituotto 8,7 prosenttia. Inflaation hidastumisen myötä reaalituotot paranivat hieman yli kuusi prosenttiyksikköä edellisvuodesta 2023.
Ylläolevasta grafiikasta ilmenee sijoitusten tuottoprosentit. Vuodesta 1997 lähtien nimellistuotto on ollut keskimäärin 5,9 prosenttia vuodessa ja inflaatiokorjattu reaalituotto keskimäärin 4,0 prosenttia vuodessa
Kommentit