Eläkkeen kertyminen palkattomilta jaksoilta

Työeläkettä kertyy palkansaajalle ja yrittäjille myös tietyiltä palkattomilta jaksoilta: valtion rahoittamana tutkintoon johtavasta opiskelusta ja alle 3-vuotiaan lapsen hoitovapaalta sekä muilla tavoin rahoitettuna ansiosidonnaisista sosiaalietuuksista. Työeläkkeen kertyminen palkattomilta jaksoilta selkeytyi ja laajeni vuoden 2005 eläkeuudistuksen myötä.

1. Miltä palkattomilta jaksoilta kertyy työeläkettä?

Työeläkettä kertyy tietyiltä palkattomilta jaksoilta:

• tutkintoon johtavasta opiskelusta
• alle 3-vuotiaan lapsen hoitovapaalta
• seuraavista ansiosidonnaisista sosiaalietuuksista:
  • ansiosidonnainen työttömyyspäiväraha
  • ansiosidonnaiset koulutusetuudet ja aikuiskoulutustuki (vuoden 2025 loppuun saakka)
  • vuorotteluvapaa (vuoden 2024 loppuun saakka)
  • raskaus-, erityisraskaus- ja vanhempainpäivärahat
  • ansiosidonnainen sairauspäiväraha ja osasairauspäiväraha
  • sairasvakuutuslain mukainen päiväraha-aika ja erityishoitoraha
  • tartuntatautipäiväraha
  • liikenne- ja työtapaturman seurauksena maksettavat kuntoutusrahat
  • työeläkelakien mukaiset kuntoutusetuudet
  • sotilastapaturman vuoksi maksettavat päivärahat.

Palkattomilta jaksoilta kertyvän eläkkeen edellytyksenä on, että ennen eläkkeelle jäämistä henkilöllä on ollut työansioita koko työuran aikana vähintään 21 514,19 euroa (vuoden 2026 tasossa).

2. Miksi palkattomilta jaksoilta kertyy työeläkettä?

Palkattomien jaksojen eläkekertymän tavoitteena on mahdollistaa oikeudenmukaisempi eläketurva erilaisilla työurilla. Näin esimerkiksi työ- ja perhe-elämä ovat helpommin yhteensovitettavissa.

Edelleen on myös palkattomia jaksoja, joista ei kerry työeläkettä. Tällaisia ovat varusmies- ja siviilipalvelus ja työttömyys peruspäivärahalla.

Työeläkkeen kertyminen palkattomilta jaksoilta perustuu kahteen eri lakiin: Alle kolmivuotiaan lapsen hoitovapaalta ja tutkintoon johtavasta opiskelusta kertyvä työeläke perustuu lakiin valtion varoista suoritettavan eläkkeen korvaamisesta alle kolmivuotiaan lapsen hoidon tai opiskelun ajalta (VEKL), kun taas muiden palkattomien jaksojen työeläkekarttuma perustuu työeläkelakeihin.

3. Miten palkattomilta jaksoilta kertyi eläkettä ennen vuoden 2005 eläkeuudistusta?

Työeläkkeen kertyminen palkattomilta jaksoilta laajeni merkittävästi vuoden 2005 eläkeuudistuksen myötä. Uudistus toi myös selkeyttä ja tasapuolisuutta. Aiemmin työeläkettä karttui esimerkiksi lastenhoitoajoilta, jos palkaton poissaolo työstä kesti yhdenjaksoisesti enintään vuoden ja jos palkansaaja palasi samaan työsuhteeseen. Sen sijaan niille, jotka lasten hoitojakson jälkeen menivät uuteen työsuhteeseen, työeläkettä ei palkattomalta lastenhoitoajalta kertynyt.

Ennen vuotta 1994 työntekijän työttömyyspäivärahoista karttui niin sanottua työeläkelisää.

Vuosina 1994–2004 työeläkelisää karttui työttömyyspäivärahojen lisäksi myös muun muassa

• aikuiskoulutukseen myönnetystä tuesta
• kuntoutusetuuksista
• työttömien koulutuspäivärahoista.

Yrittäjille työeläkelisää karttui vuodesta 1994 alkaen.

4. Kuinka paljon palkattomilta jaksoilta kertyy työeläkettä?

Palkattomien jaksojen ajalta eläkkeen karttumaprosentti on 1,5 prosenttia vuodessa. Ansiosidonnaisista etuuksista eläkettä karttuu sen työansion tai sairausvakuutuslain mukaisen vuositulon perusteella, jonka mukaan kyseinen sosiaalietuus on laskettu. Eri etuuksien välillä on eroja, mistä ansioiden osuudesta eläkettä karttuu.

• Vanhempainpäivärahan perusteena olevista ansioista otetaan huomioon 121 prosenttia. Vanhempainpäivärahoista kertyy eläkettä myös silloin, kun etuus on maksettu kokonaan työnantajalle. Tällöin päivärahan perusteena olevasta ansiosta otetaan huomioon 21 prosenttia. Lisäksi eläkettä kertyy samalta ajalta työnantajan maksamasta palkasta. Jos ennen vanhempainvapaata ei ole ollut työansioita, vanhempainpäivärahakaudelta kertyy eläkettä 896,42 euron ansiotason edestä kuukaudessa (vuoden 2026 tasossa).
• Sairauspäivärahan perusteena olevista ansioista otetaan huomioon 62 prosenttia. Sairauspäivärahasta ei kuitenkaan kerry eläkettä, jos sen perusteena olevaan vuosituloon ei sisälly vähimmäismäärää työansioita tai yrittäjätuloa.
• Ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan perusteena olevista ansioista otetaan huomioon 75 prosenttia.
• Alle kolmevuotiaan lapsen hoitoajalta etuutta kertyy laissa säädetyn, kaikille saman ansioperusteen mukaan. Ansioperuste on vuoden 2026 tasossa 896,42 euroa kuussa.
• Opiskeluajalta kertyy eläkettä sen mukaan, minkä tutkinnon suorittaa. Ammatillisista perustutkinnoista ja alemmasta korkeakoulututkinnosta eläkettä kertyy kolmelta vuodelta, ammattikorkeatutkinnosta tai vastaavasta neljältä vuodelta ja ylemmästä korkeakoulu- tai ammattikorkeakoulututkinnosta viideltä vuodelta. Kokonaiskarttuma-aika on rajattu viiteen vuoteen, vaikka tutkintoja olisi useita. Opiskelusta eläkkeen aikana ei pääsääntöisesti kerry eläkettä paitsi silloin, jos kyseessä on osittainen vanhuuseläke tai perhe-eläke. Ansioperuste on vuoden 2026 tasossa 896,42 euroa kuussa.

5. Kuinka paljon palkattomilta jaksoilta syntyy maksettavaa eläkemenoa?

Vuonna 2024 eläkkeensaajille maksettiin 359 miljoonaa euroa ansiosidonnaisten etuuksien aikana karttunutta eläkettä sekä 24 miljoonaa euroa alle kolmivuotiaan lapsen hoidon tai tutkintoon johtavan opiskelun perusteella karttunutta eläkettä. Tästä 24 miljoonasta eurosta 86,5 prosenttia eli lähes 21 miljoonaa euroa kertyi opiskeluista karttuneesta eläkkeestä ja 13,5 prosenttia eli reilu 3 miljoonaa euroa alle kolmevuotiaan lapsen hoidosta.

Lähde Eläketurvakeskus, Palkattomien kustannustenjako

Määrä kasvaa vuosittain, sillä jatkuvasti on enemmän eläkkeensaajia, joille on näitä eri palkattomien jaksojen eläkettä kertynyt. Eläketurvakeskuksessa tehdyn ennusteen mukaan ansiosidonnaiset etuudet kasvavat vuoteen 2034 mennessä noin 800 miljoonan euron tasolle ja VEKLin mukaan rahoitettavat noin 100 miljoonaan euroon.

6. Miten palkattomien jaksojen eläkekertymä rahoitetaan?

Palkattomien jaksojen eläkekertymää rahoitetaan monella eri tavalla riippuen siitä, miksi eläkettä kertyy.

• Eläkekertymä alle kolmevuotiaan lapsen hoidon ja opiskelun ajalta rahoitetaan valtion budjetista.
• Työllisyysrahasto maksaa ansiosidonnaisen työttömyysturvan ajalta karttuvasta työeläkkeestä maksua työeläkejärjestelmään.
• Sairauden, vanhempainvapaan tai muun ansioon perustuvan päivärahan ajalta karttuva työeläke rahoitetaan osana työeläkemaksua. Kaikki työeläkelaitokset kustantavat näitä palkattomilta ajoilta karttuvia työeläkkeitä palkkasummiensa suhteessa.
• Työtapaturma- ja ammattitautitilanteissa eläkekertymä rahoitetaan työtapaturmavakuutuksesta.
• Liikennevahingoissa rahoitus tulee liikennevakuutuksesta, joka on osa lakisääteistä vakuutusjärjestelmää.
• Sotilastapaturmalain mukaisesta päivärahasta kertyvän eläkkeen maksaa valtio.

Eläkkeen korvaaminen alle kolmivuotiaan lapsen hoidon ja opiskelun ajalta

Lain valtion varoista suoritettavan eläkkeen korvaamisesta alle kolmivuotiaan lapsen hoidon tai opiskelun ajalta (VEKL) mukaan VEKL-eläkettä kertyy henkilölle, joka on

• alle kolmivuotiaan lapsensa hoitamisen vuoksi estynyt tekemästä ansiotyötä ja saa lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain (1128/1996) mukaista tukea
• suorittanut alemman tai ylemmän korkeakoulututkinnon
• suorittanut ammattikorkeakoulututkinnon tai
• suorittanut ammatillisen perustutkinnon.

Etuutta karttuu etuuden perusteena olevasta laskennallisesta tulosta. Valtio korvaa VEKL-etuuden määrän sitä maksaneelle eläkevakuuttajalle. Valtio korvaa myös VEKL:n hoidosta aiheutuneita kuluja Kansaneläkelaitokselle, Eläketurvakeskukselle, Ahvenanmaan kunnille ja Ahvenanmaan Arbetsmarknads- och studieservicemyndighetille.

Lähde: Eläketurvakeskus, Eläkkeen korvaaminen alle kolmivuotiaan lapsen hoidon ja opiskelun ajalta sekä VEKL:n valtion osuus

Ansiosidonnaiselta työttömyysajalta kertyvä eläke

Ansiosidonnaisten työttömyys- ja koulutuspäivärahojen osalta kertyvistä työeläkekustannuksista vastaa Työllisyysrahasto, joka maksaa vuosittain työeläkevakuuttajille erän, joka on tarkoitettu samana vuonna karttuneiden eläkkeiden kustantamiseen. Maksun määrä riippuu siitä, kuinka paljon kyseisenä vuonna on karttunut eläkkeitä ansiosidonnaisista työttömyys- ja koulutuspäivistä. Varat tähän maksuun Työllisyysrahasto saa keräämällä lakisääteistä työttömyysvakuutusmaksua työntekijöiltä ja työnantajilta.

Vuonna 2024 työeläkejärjestelmään maksettava niin kutsuttu TR-osuus oli 716 miljoonaa euroa, joista lähes 90 prosenttia eli 639 miljoonaa oli karttunut ansiosidonnaisilta työttömyysajoilta. TR-osuus seuraakin läheisesti työttömyysasteen kehitystä ja sen määrä on vaihdellut viimeisen kymmenen vuoden aikana vajaasta 600 miljoonasta reiluun 900 miljoonaan.

Lähde: Eläketurvakeskus, Työllisyysrahaston osuus

Työllisyysrahaston maksamaa TR-osuutta ei rahastoida vaan se sisällytetään niin kutsuttuun tasausvastuuseen. Tasausvastuussa olevia varoja käytetään muun muassa eläkevakuuttajien yhteisellä vastuulla olevien eläkkeiden maksuun, joihin sisältyvät myös palkattomilta ajoilta aikanaan karttuneet eläkeosat. TR-osuus vaikuttaa siten alentavasti työnantajilta ja työntekijöiltä kerättävään eläkemaksuun.

7. Entä jos eläkkeiden kertyminen palkattomilta jaksoilta lakkautettaisiin?

Jo aiemmin myönnettyjen eläke-etuuksien karttumat pitäisi jatkossakin maksaa, vaikka uusia eläke-etuuksia ei jatkossa enää kertyisi. Näin ollen säästöä järjestelmän lakkauttamisesta tulisi vasta paljon myöhemmin. Samalla palkansaajan ja yrittäjän eläke näiltä palkattomilta jaksoilta jäisi pienemmäksi. Työeläketurvan heikentyessä pienituloisille maksettavien kansan- ja takuueläkkeiden määrät kasvaisivat, mikä lisäisi julkisen puolen menoja.

Vuonna 2024 eläkkeensaajille maksettiin 359 miljoonaa euroa ansiosidonnaisten etuuksien aikana karttunutta eläkettä sekä 24 miljoonaa euroa alle kolmivuotiaan lapsen hoidon tai tutkintoon johtavan opiskelun perusteella karttunutta eläkettä.

8. Onko vastaava järjestelmä käytössä Ruotsissa?

Suomen eläkejärjestelmää verrataan monesti Ruotsin eläkejärjestelmään. Myös siellä kertyy ansaintaeläkettä erilaisilta palkattomilta jaksoilta. Eläkettä kertyy jokaisesta lapsesta nelivuotiaaksi saakka riippumatta vanhempainvapaan kestosta. Samoin eläkettä kertyy opiskelusta, varusmiespalveluksen peruskoulutuksesta, sairaus- tai kuntoutusrahasta ja työttömyyskorvauksesta. Nämä eläkkeet rahoitetaan valtion kassasta.

Päivitetty 2.4.2026