31.01.2019

Alhaisen syntyvyyden vaikutuksia eläkevaroihin

Eläketurvakeskus julkaisi laajan artikkelikokoelman työeläkevarojen roolista eläkkeiden rahoitukselle tammikuussa. Työeläkevarat ja rahoitus -kirjan julkistamista seuranneessa uutisoinnissa keskeiseksi teemaksi nousi alhaisen syntyvyyden seuraukset eläkkeiden rahoitukselle. Tämän taustalla vaikutti kaiketi Tilastokeskuksen viimesyksyinen väestöennuste, jossa ennustetaan syntyvyyden jatkavan laskuaan.

Väestöennusteessa arvioidaan tulevaa väestökehitystä tilanteessa, jossa lapsiluku synnytysikäistä naista kohden on 1.45 koko ennusteen tarkastelujakson ajan. Työikäisen väestön määrän arvioidaan puolestaan olevan vuonna 2070 melkein puoli miljoonaa henkeä pienempi kuin tällä hetkellä. Samanaikaisesti eläkeikäisten määrä kasvaa runsaalla puolella miljoonalla henkilöllä.

Syntyvyys on alentunut suhteellisen korkealta tasolta vasta viimeisen kymmenen vuoden aikana. Alhaisena pysyvä syntyvyys vaikuttaa työikäisen väestön määrään, työllisyyteen ja sitä kautta työeläkkeiden rahoitukseen. Tämän vaikutus alkaa näkyä parin vuosikymmen kuluttua, kun syntyneiden pienten ikäluokkien edustajat alkavat kiinnittyä työelämään. Työikäisen väestön arvioidaan 20 vuoden kuluttua olevan 80 000 henkeä nykyistä pienempi, 30 vuoden kuluttua alenema on jo 175 000 henkeä.

Syntyvyys on alentunut suhteellisen korkealta tasolta vasta viimeisen kymmenen vuoden aikana.

Supistuva työvoima alentaa eläkkeiden rahoituksen maksupohjaa asetelmassa, jossa eläkkeet rahoitetaan työntekijöiltä ja työnantajilta perittävällä eläkemaksulla. Tähän voidaan sopeutua nostamalla eläkemaksuja tai tarkastelemalla etuuksien elementtejä siitä hetkestä eteenpäin, jolloin työllisten määrä alkaa pienentyä.

Rahastoinnin lisääminen on yksi vaihtoehto tuleville maksunkorotuksille tai eläke-etuuksien heikennyksille. Rahastoinnin lisääminen ja menojen leikkaaminen kohdistuisi kaikkiin sukupolviin, jotka hankkivat vähemmän lapsia. Sen sijaan maksujen korottaminen kohdistuisi voimakkaammin nuorempiin ja pienempiin ikäluokkiin siinä vaiheessa, kun pienet ikäluokat tulevat työelämään.

Eläketurvan rahoitusongelmaa voidaan pyrkiä ratkaisemaan myös edistämällä työperäistä maahanmuuttoa tai korkeammilla eläkevarojen sijoitustuotoilla. Eläketurvakeskuksen PTS-mallilla on arvioitu, että vuotuisen nettomaahanmuuton kasvattaminen 8500 hengellä voisi pidemmällä aikavälillä alentaa eläkemaksua 1.2 prosenttiyksiköllä. Nykyisellä sijoitettujen eläkevarojen tasolla vaikutus on samaa suuruusluokkaa kuin 0.5 prosenttiyksikön nousu sijoitusvarojen tuotossa. Tässä arviossa nettomaahanmuutto suhteessa väestöön kasvaisi 0.3 prosentista 0.45 prosenttiin.

Syntyvyyden trendi on ollut laskeva tämän vuosikymmenen alusta. Poikkeuksellisen alhaista se on ollut vasta muutaman viime vuoden ajan. Tällä tasolla pysyessään se tuo eläkejärjestelmään kasvavaa rahoituspainetta, joka alkaa asteittain näkyä 2040-luvun puolivälin jälkeen. Kyse ei ole kuitenkaan päälle kaatuvasta ongelmasta, johon pitäisi välittömästi reagoida. Suuntaus on kuitenkin hyvä tiedostaa.

Kommentit(0)

Lisää kommentti

Nimi:  
Kommentti:  
Varmistus: Paljonko on neljä plus viisi?

Vastaus:  

Tällä kysymyksellä pyritään estämään lomakkeen automatisoitu käyttö.
Kommentti ilmestyy sivulle vasta hyväksynnän jälkeen.
Kommentin lähettäminen edellyttää selaimen evästeiden sallimisen. Evästeet voi sallia selaimen asetuksista.