04.05.2021

Kehys- ja puoliväliriihen linjauksia on syytä arvioida pitkän aikavälin näkökulmasta

Dramaattisen kehys- ja puoliväliriihen jälkeen on syytä arvioida sen linjauksia pitkän aikavälin näkökulmasta, vaikka osa päätöksistä siirtyikin myöhemmäksi. Huomio kiinnittyy kolmeen teemaan. Nouseeko väestöpolitiikka vihdoin ansaitsemaansa rooliin? Onnistuvatko investoinnit henkiseen pääomaan, työkykyyn ja osaamiseen? Entä tavoite vähentää mielenterveysperusteisia työkyvyttömyyseläkkeitä 2030 mennessä?

Poikkeuksellisen kehys- ja puoliväliriihen pitkän aikavälin suunnitelmat tiivistyivät hallituksen ekologisen, taloudellisen ja sosiaalisen kestävyyden tiekarttaan (2030), jossa esitetään skenaarioita julkisen talouden vahvistamistoimista tutkimus- ja kehitysinvestointien lisäykseen yhdistettynä. Isossa kuvassa elvytysmoodi jatkuu koko vaalikauden ajan. Kestävyyslaskelmissa ladataan paljon toivoa suotuisaan talous- ja työllisyyskehitykseen.

Hallitus hakee kehysriihen toimenpiteillä myös noin 40 000–45 000 lisätyöllistä. Esimerkiksi sosiaalisten investointien työllisyysvaikutusten määrällistäminen ei kuitenkaan ole aivan suoraviivaista ja myös vastuuministeriöiden arvioita on käytetty työllisyysarvioissa.

Osa valtiontalouden tasapainotustoimista lykkääntyi syksyn budjettiriiheen. Verotuskeinoista esiin nousevat osinkoveroista vapautettujen yhteisöjen lähdevero osingoille sekä ulkomaisten yhteisöjen kiinteistösijoitusten voittojen verottaminen. Erityisesti lähdeverokysymys aiheuttaa huolta valtiontalouden raamien ulkopuolella. Sen soveltaminen työeläkevakuuttajiin pienentäisi yhä tärkeämmässä asemassa työeläkkeiden pitkän aikavälin rahoituksessa olevia sijoitustuottoja.

Väestön ikääntyminen vaikutukset kyllä tunnustetaan nykyisin, mutta niihin suhtaudutaan yleensä vain reagoivasti.

Valtiotalouteen jo nyt vaikuttava väestön ikääntymisen trendi ei kääntynyt koronapandemiassa, vaikka varsinkin syntyvyys onkin orastavasti positiivisemmalla tolalla. Pohjoismaista Suomi, Norja ja Tanska olivat ainoat EU-maat, joissa elinajanodote jopa nousi hieman kriisivuotena 2020.

Väestöpolitiikan valtavirtaistaminen hyvänä tavoitteena

Väestöpolitiikka ei kuulu enää 2020-luvulla itsestään selviin politiikanlohkoihin. Väestön ikääntyminen vaikutukset kyllä tunnustetaan nykyisin, mutta niihin suhtaudutaan yleensä vain reagoivasti. Konkreettinen väestöpolitiikka on viime vuosikymmenet loistanut poissaolollaan niin kotimaisista kuin EU-tason strategiapapereista.

Tähän tuli nyt muutos, kun hallitus linjasi kehysriihessä tasapainoisen ja aktiivisen väestöpolitiikan puolesta. Marinin hallitus onkin tehnyt pohjatyötä asiassa selvityshenkilö Anna Rotkirchin valmisteleman väestöpoliittisen selvityksen kautta. Väestöpolitiikan näkökulmaa vahvistetaan nyt kaikessa valmistelutyössä. Seuraava askel on matkalla seuraaviin eduskuntavaaleihin, joissa kaikkien puolueiden toivoisi ottavan esille väestöpoliittiset tavoitteensa ja keinonsa.

Hallituksella on vihdoin maltillisen väestönkasvun ylätavoite kirjattuna linjauksiin, mitä myös valtavirtaistetaan muiden politiikkojen osaksi. Merkittävin painoarvo linjauksissa näyttäisi kohdistuvan työ- ja koulutusperäisen maahanmuuton lisäämiseen ja tavoitteiden asetantaan 2020-luvulla sekä perhevapaauudistukseen ja aktiiviseen ikääntymiseen.

Sosiaaliset investoinnit työkykyyn ja osaamiseen ovat tärkeitä kasvuedellytyksille

Perinteisen investointien ja T&K-toiminnan lisäksi kehysriihen linjauksissa on esillä hallitusohjelman hengessä ”sosiaalisten investointien” rooli. Mikä tahansa julkinen menolisäys ei tosin ole investointi työikäisten henkiseen pääomaan tai tulevan talouskasvun edistäjä. Tavoitteeksi asetettu kansalaisten koulutustason nostaminen sekä yhä tärkeämpi työikäisen väestön jatkuvan oppimisen kehittäminen ovat vielä ratkaisemattomia haasteita. Jatkuvaan oppimiseen kohdennetaan lisäresursseja kestävän kasvun ohjelmasta, jonka rahoitus tulee EU:n elpymisvälineestä.

Sosiaalisten investointien näkökulma näkyy myös työkyvyttömyyden ehkäisyyn ja kuntoutukseen kuuluvissa linjauksissa, joita on mukana hallitusohjelmassa ja osin jatkotyöstettynä puoliväliriihen linjauksissa. Niin sanottuina pehmeinä keinoina ne mahdollistavat osaltaan suomalaisten työurien pidentämisen. Hallitus asettaa tavoitteekseen ”ehkäistä” vähintään viisi prosenttia mielenterveyshäiriöiden perusteella alkavista työkyvyttömyyseläkkeistä 2030 mennessä. Hoito- ja kuntoutusprosessien heikot lenkit tulee saattaa kuntoon, mihin tarvitaan vielä lisätoimenpiteitä erityisesti perusterveydenhuollon kentällä.

Työllisyyskeinoista vaikuttavimmaksi hallitus arvioi työ- ja koulutusperäisen maahanmuuton lisäämisen ja jatkuvan oppimisen uudistuksen ohella työvoimapalveluiden siirron kuntatasolle vuoden 2024 aikana. Työvoimapalveluiden järjestämisessä on huomioitava myös koordinaatio tulevaisuuden sote-keskusten kanssa. Työvoimapalveluissa tulee tähdätä moniammatilliseen työotteeseen, joka ehkäisee työkyvyttömyyttä ja ohjaa sopiviin kuntoutusmuotoihin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.

Kommentit(0)

Lisää kommentti

Nimi:  
Kommentti:  
Varmistus: Paljonko on nolla miinus nolla?

Vastaus:  

Tällä kysymyksellä pyritään estämään lomakkeen automatisoitu käyttö.
Kommentti ilmestyy sivulle vasta hyväksynnän jälkeen.
Kommentin lähettäminen edellyttää selaimen evästeiden sallimisen. Evästeet voi sallia selaimen asetuksista.