05.02.2020

Pidä huolta itsestäsi ja työkaverista

Työkyvyttömyys on kova paikka henkisesti ja taloudellisesti. Sen riskiä vähennetään parhaiten ennalta, ja ihan tavallinen huolenpito itsestä ja työkaverista voi olla ratkaisevaa. Kannattaa muistaa myös työeläkekuntoutus!

Ennen vuotta 2018 työkyvyttömyyseläkkeelle oli pitkään siirtynyt vuosi vuodelta vähemmän ihmisiä. Sitten suunta kääntyi hienoiseen nousuun. Vakuutuslääkärien syksyllä 2019 tekemän arvion mukaan aktiivimallilla oli vaikutusta asiaan.

Paljon suurempia tekijöitä työkyvyttömyyden taustalla ovat kuitenkin mielenterveyden häiriöt sekä tuki- ja liikuntaelinten sairaudet, sekä eräs vanha tuttu: ylipaino ja sen aiheuttamat sairaudet.

Ennaltaehkäisy kunniaan!

Takaisin laskeviin lukemiin päästäisiin parhaiten puuttumalla ajoissa näihin taustatekijöihin, sanovat työeläkeyhtiö Elon ylilääkäri Liisamari Krüger ja Ilmarisen kuntoutuspäällikkö Mari Kyyhkynen. Tämä edellyttää paljon nykyistä parempaa työkyvyttömyyden ennaltaehkäisyä.

Krügerin ja Kyyhkysen mielestä tarvitaan esimerkiksi

  • enemmän varhaisia tukitoimia ja apua myös ilman diagnoosia, kuten fysioterapian suoravastaanottoa sekä hoitaja- ja psykologipalveluita,
  • helpompaa pääsyä psykoterapiaan,
  • lisää tietoa kuntoutuksen mahdollisuuksista työnantajille ja perusterveydenhuoltoon,
  • ammatillisen kuntoutuksen varhentamista,
  • henkilökohtaisempaa tukea kuntoutujalle ja
  • yksinkertaisempia lomakkeita, jotta ihmisten on helpompi ymmärtää, mitä he voivat missäkin tilanteessa hakea.

Ja vielä: myös meillä kaikilla meillä on vastuu omasta hyvinvoinnistamme ja samalla työkunnostamme. Sairastumiselle ei voi aina mitään, mutta riskiä voi pienentää omilla valinnoilla.

Kuntoutusta kannattaa hyödyntää

Tutut keinot ovat tärkeitä työkyvyttömyyden ehkäisemisessä, Kyyhkynen muistuttaa. Varhaisen tuen mallit työpaikoilla – ja että niitä myös käytetään – yhteistyö työterveyshuollon ja työnantajan välillä, työn muokkaus ja se, että työnantajat hyödyntävät sekä Kelan palveluja että työeläkuntoutusta.


‒ Työterveyshuollolla taas on tärkeä rooli tukea työpaikkoja, kun mietitään, miten työhön paluu onnistuisi, Mari Kyyhkynen huomauttaa. (Kuva: Ilmarinen)

Kun terveys alkaa reistata niin, että ihminen ei pysty jatkamaan työssään, työeläkekuntoutus avaa monelle reitin jatkaa työelämässä. Kolme viidestä työeläkekuntoutuksen läpikäyneestä palaakin töihin joko omaan, muokattuun työhönsä, toiseen tehtävään työpaikallaan tai ihan uudelle uralle.

Työterveyshuollon kautta liikkeelle

Työeläkekuntoutus voi lähteä liikkeelle, kun ihminen on joutunut toistuville, pitkille sairauslomille, ja hän on vaarassa joutua lähivuosina työkyvyttömäksi. Työeläkekuntoutukselle on lisäksi muita kriteereitä, joiden pitää täyttyä.

Työeläkekuntoutukseen voi hakea itse. Jos ihminen hakee työkyvyttömyyseläkettä, työeläkevakuuttajat tarkastelevat automaattisesti hänen mahdollisuuttaan pysyä työelämässä työeläkekuntoutuksen avulla.

Liikkeelle lähdetään työterveyshuollon kautta, työkykyneuvottelussa työnantajan, työntekijän ja työterveyshuollon kesken. Siinä pohditaan vaihtoehtoja, joita olisi käytettävissä. Niitä ovat työpaikan omien työjärjestelyjen lisäksi kuntoutuksen keinot, kuten työkokeilu ja työhönvalmennus. Suomeksi nämä tarkoittavat oman työn muokkaamista ja jos se ei ole mahdollista, uuden tehtävän opettelua. Joskus uuden ammatin opiskelu voi tulla kyseeseen.

Kuntoutusraha tuo toimeentulon

Päätöksen työeläkekuntoutuksesta tekee työeläkevakuuttaja, joka myös järjestää ja kustantaa kuntoutuksen. Kuntouksen ajalta kuntoutujalle maksetaan kuntoutusetuutta. Se on korkeampi kuin työkyvyttömyyseläke, jota ihminen saisi, jos hän jäisi kyseisellä hetkellä työkyvyttömyyseläkkeelle.

‒ Työterveyshuollolla taas on tärkeä rooli tukea työpaikkoja, kun mietitään, miten työhön paluu onnistuisi, Mari Kyyhkynen huomauttaa.

Jos ihminen on ollut jo pitkään pois työelämästä tai ei ole siihen oikein päässytkään, ammatillista kuntoutusta järjestää Kela.

Pidä yhteyttä sairauslomalaiseen

Työssä‒sairauslomalla-kierteeseen joutuneella ihmisellä voi olla työssä sijainen. Työpaikalla ehkä ajatellaan, että annetaanpa toipilaan olla rauhassa. Yhteydenpito sairauslomalaiseen on kuitenkin tärkeää, painottavat Kyyhkynen ja Krüger.


‒ Yhteydenpito sairauslomalaiseen on tärkeää, painottaa Liisamari Krüger. (Kuva: Työeläkeyhtiö Elo)

Jos työpaikalta pidetään tiukkaa radiohiljaisuutta toipilaaseen päin, hän voi alkaa erkaantua työstä.

‒ Sairaudesta huolimatta ihminen on edelleen työntekijä, ja työ on identiteetin kannalta tärkeä asia. Jos häneen ei pidetä yhteyttä, hänestä alkaa helposti tuntua, että hän ei enää kuulu joukkoon, Liisamari Krüger huomauttaa.

Silloin työhön palaaminen on hankalaa. Työnantaja voi valmistautua työhön paluuseen vain, jos työpaikalla tiedetään, mikä tilanne sairauslomalla olevalla työntekijällä on.

‒ Jos tiedetään, että toisella on kuukausien sairausloma, sovitaan, että ollaan yhteydessä lääkärikäynnin jälkeen. Jutellaan, mitä lääkäri sanoi, Kyyhkynen konkretisoi.

Hei työkaveri, kaikki ok?

‒ Työpaikoilla voidaan huomata hiljaisia signaaleja, joita ihminen itse ei välttämättä heti tajua. Mielenterveyspulmissa kollega voi huomata, että työkaveri on muuttunut ilman, että siihen löytyy selkeää perustetta, Kyyhkynen vinkkaa.

‒ Tätä varten työpaikoille tarvitaan selkeät pelisäännöt, varhaisen puuttumisen mallit. Ne on syytä käydä läpi kaikkien kanssa. Siten kaikki ymmärtävät, että esimiehet ja työkaverit saavat kysellä kuulumisia. Se ei ole tunkeilua.

‒ Paljon on kyse normaalista huolenpidosta. Uskalletaan kysyä työkaverilta, onko nyt kaikki ok.

Teksti: Riitta Gullman

Haluatko tietää enemmän työeläkekuntoutuksesta?

Kurkkaa työeläkekoulumme aiheet ja ilmoittaudu.