EMU-puskuri on työeläkejärjestelmään kerätty puskurirahasto, jonka avulla työeläkejärjestelmä varautuu talouden häiriöihin ja suhdannemuutoksiin. EMU-puskurin tarkoituksena on ollut, että huonoina taloudellisina aikoina työeläkemaksun nousua voidaan hillitä puskurin avulla. Tällöin puskurissa olevia varoja voitaisiin käyttää eläkkeiden maksuun.

  1. Mitä ovat EMU-puskurit?
  2. Miten EMU-puskurien luomisesta on päätetty?
  3. Miksi EMU-puskuri on luotu?
  4. Miten puskurien rahat on kerätty?
  5. Missä rahat käytännössä sijaitsevat?
  6. Mihin tasausvastuuta käytetään?
  7. Paljonko työeläkejärjestelmän EMU-puskurissa on rahaa?
  8. Miksi EMU-puskurin suuruudesta on erimielisyyttä?
  9. Miksi puskureita ylipäänsä tarvitaan?
  10. Miksi EMU-puskurin rahat sijoitettiin aikanaan juuri tasausvastuuseen?
  11. Mihin EMU-puskurin rahaa voidaan käyttää?
  12. Mitä vuoden 2017 eläkeuudistuksessa sovittiin EMU-puskurin käytöstä?
  13. Mitä tarkoittaisi, jos työeläkemaksua alennettaisiin EMU-puskuria käyttämällä eläkeuudistuksen 2017 ehtojen mukaisesti enintään 0,8 prosenttia palkkasummasta vuodessa?
  14. Mitä vaikutuksia työeläkemaksujen alennuksella olisi kestävyysvajeeseen, jos alennusta ei olisi mahdollista kompensoida maksun korotuksilla?
  15. Miten vuoden 2017 eläkeuudistus vaikuttaa EMU-puskurin kokoon?
  16. Mitä EMU-puskurin käytöstä sovittiin maaliskuussa 2020 liittyen työnantajien työeläkemaksujen määräaikaiseen alentamiseen? *
  17. Miten työnantajille vuonna 2020 annettava maksualennus vaikuttaa EMU-puskurin kokoon? *
  18. Onko vuonna 2020 sovitulla maksualennuksella muita vaikutuksia? *
  19. Onko EMU-puskurin varoja käytetty aikaisemmin?
  20. Mitä vaikutuksia työeläkemaksujen alennuksella on tulevien eläkkeiden kannalta?
  21. Työeläkejärjestelmän sanotaan tasapainottavan julkista taloutta suhteessa EMU-kriteereihin. Mihin tämä perustuu?

*:llä merkityt uusia kysymyksiä

1.Mitä ovat EMU-puskurit?

EMU-puskuriksi kutsutaan kahta rahastoa, jotka on kerätty työeläkejärjestelmään ja työttömyysvakuutusjärjestelmään. Työmarkkinajärjestöt ovat sopineet puskurirahastojen perustamisesta vuonna 1997.

Puskurien perustaminen liittyi Suomen jäsenyyteen Euroopan rahaliitossa. Tavoitteena oli, että puskureihin kerättyjen varojen avulla varaudutaan talouden häiriöihin ja suhdannemuutoksiin, joita EMU-jäsenyyden aikana voisi tulla, ja joihin ei voitaisi enää vastata oman rahapolitiikan avulla.

Rahaliiton jäsenenä Suomella ei ollut mahdollisuutta enää tasapainottaa taloutta valuuttakurssimuutoksilla, kuten devalvaatiolla.

2.Miten EMU-puskurien luomisesta on päätetty?

Työnantaja- ja palkansaajajärjestöt solmivat sopimuksen EMU-puskurin perustamisesta marraskuussa 1997. Puskurien olemassaolo perustuu tähän sopimukseen. Sopimusta täydennettiin syksyllä 2014 solmitussa sopimuksessa koskien vuoden 2017 eläkeuudistusta.

3.Miksi EMU-puskuri on luotu?

Palkansaajajärjestöt vaativat puskurien perustamista Suomen EMU-jäsenyysneuvottelujen yhteydessä. Taustalla oli ajatus EMU-jäsenyyteen mahdollisesti liittyvästä taloudellisten häiriöiden riskeistä.

Ajateltiin, että Suomen ja keskeisten EU-maiden taloudessa voisi tulla eri aikaan suhdannevaihteluita, joihin varautumiseksi puskureita tarvitaan. Tällöin puskureiden avulla voitaisiin välttää työeläkemaksun voimakasta vaihtelua suhdanteiden mukana.

4.Miten puskurien rahat on kerätty?

Puskurit on rakennettu keräämällä työnantajilta ja työntekijöiltä taloudellisesti hyvinä aikoina hiukan enemmän sosiaaliturvamaksuja kuin oli tarpeen.

Rahat on siis kerätty osana työeläke- ja työttömyysvakuutusmaksuja työnantajilta ja työntekijöiltä useamman vuoden aikana.

5.Missä rahat käytännössä sijaitsevat?

Puskurivaroja on sijainnut kahdessa paikassa, yksityisalojen työeläkejärjestelmässä ja Työttömyysvakuutusrahastossa.

Työttömyysvakuutusrahaston EMU-puskurista loppuivat varat vuoden 2014 lopussa. Tämä johtui työttömyysvakuutusmaksujen riittämättömyydestä suhteessa kasvaneeseen työttömyyteen ja työttömyysetuuksiin. Vuodesta 2017 lähtien rahastoon kertyi jälleen varoja parantuneen työllisyyden seurauksena, mutta kevään 2020 koronavirusepidemiasta seuranneesta talouden kriisistä ja lisääntyneestä työttömyydestä johtuen rahastoa joudutaan käyttämään runsaasti.

Työeläkejärjestelmässä rahat on varastoitu yksityisalan työeläkevakuuttajien eli työeläkeyhtiöiden, -kassojen ja -säätiöiden taseessa olevaan rahapuskuriin, jota kutsutaan tasausvastuuksi.

Vakuutusteknisesti tasausvastuu on yksi vastuuvelan osa. Vastuuvelka on tilinpäätökseen kirjattu arvio tulevaisuudessa aiheutuvista eläkemenoista, siltä osin kuin ne on rahastoitu. Eläkesäätiöillä tulevia rahastoituja eläkkeitä varten varattuja varoja nimitetään eläkevastuuksi.

6. Mihin tasausvastuuta käytetään?

Työeläkkeiden rahoituksessa kukin yksittäinen eläke jaetaan rahastoituun osaan ja tasausosaan. Eläkkeen rahastoidusta osasta vastaa se työeläkevakuuttaja, jossa työntekijä on ollut vakuutettuna. Tasausosasta vastaavat kaikki työeläkevakuuttajat yhteisesti.

Tällaisia yhteisesti kustannettavia osia ovat esimerkiksi vanhuus- ja työkyvyttömyyseläkkeistä rahastoidun eläkkeen ylittävät osat. Myös perhe-eläkkeet (leskeneläke ja lapseneläke), osa-aikaeläkkeet, osittaiset vanhuuseläkkeet, työuraeläkkeet ja eläkkeiden indeksikorotukset kustannetaan yhteisesti.

Eläkkeen tasausosa rahoitetaan saman vuoden työeläkemaksulla kerätyillä varoilla. Työntekijöiltä ja työnantajilta perittävässä työeläkemaksussa on oma osansa tasausosan kustantamista varten.

Jos kerätty tasausmaksu ei riitä eläkkeiden tasausosien kustantamiseen, käytetään tasausvastuu-puskurissa olevia varoja. Esimerkiksi jos työllisyys ja palkkasumma alenevat odottamattoman paljon, tasausvastuu pienenee. Jos maksu taas on ollut suurempi kuin olisi ollut tarpeen, ylijäämä talletetaan tasausvastuuseen.

Tasausvastuu-puskurin ensisijainen tehtävä on siis turvata työeläkevakuuttajien maksukyky yhteisesti kustannettavissa eläkemenoissa. Työeläkejärjestelmässä on käytössä tasausvastuun ohella muitakin puskureita.

7.Paljonko työeläkejärjestelmän EMU-puskurissa on rahaa?

Vuoden 1997 sopimuksessa on määritelty EMU-puskurille tavoitetaso, joka on 2,5 prosenttia yksityisalojen palkkasummasta. Myös vuoden 2014 eläkesopimuksessa todetaan, että riittävä puskuri normaaleja suhdannevaihteluja ajatellen olisi noin 2,5 prosenttia palkkasummasta.

Julkisella sektorilla vastaavia puskureita työeläkerahastoihin ei ole määritelty eikä kerätty.

EMU-puskuri sijaitsee yksityisalojen työeläkevakuuttajien tasausvastuu-puskureissa, joissa on myös muita työeläkevaroja. .

8.Miksi EMU-puskurin suuruudesta on erimielisyyttä?

Yhteiskunnallisessa keskustelussa on aika ajoin esitetty erilaisia näkemyksiä siitä, paljonko työeläkejärjestelmässä tarkalleen on nimenomaan EMU-puskuria.

Alkuperäisen EMU-puskuria koskevan sopimuksen taso, 2,5 prosenttia yksityisalojen palkkasummasta tarkoittaa arvion mukaan hieman yli 1,5 miljardia euroa vuonna 2019. Sopimuksessa ei ole määritelty EMU-puskurille ylärajaa.

Koko tasausvastuulle - johon EMU-puskuri sisältyy – on sosiaali- ja terveysministeriön määrittämä vähimmäismäärä. Eläkeuudistuksen valmistelun yhteydessä arvioitiin, että tasausvastuun vähimmäismäärä on vuodesta 2017 alkaen 20 prosenttia seuraavan vuoden tasauseläkemenosta. Vuonna 2019 tämä tarkoitti arvion mukaan noin 2,6 miljardia euroa.

Myöskään tasausvastuu-puskurille ei ole määritelty ylärajaa. Tasausvastuussa onkin rahaa yli EMU-puskurin tavoitetason ja tasausvastuun vähimmäismäärän. Kaikkien yksityisalojen työeläkevakuuttajien tasausvastuu oli vuonna 2019 arvion mukaan yhteensä noin 9,4 miljardia euroa.

Tasausvastuussa oli siis vuonna 2019 varoja arvion mukaan noin 6,8 miljardia euroa yli tasausvastuun vähimmäismäärän. Eri toimijoilla on ollut erilaisia näkemyksiä siitä, mikä osuus tästä ylimäärästä on nimenomaan EMU-puskuria.

9.Miksi puskureita ylipäänsä tarvitaan?

Pitkällä aikavälillä noin 3/4 vuosittain maksettavista yksityisalojen eläkkeistä kustannetaan kunakin vuonna kerättävällä työeläkemaksulla ja 1/4 kustannetaan kertyneillä rahastoilla.

Lainsäädännön mukaan vakuutusmaksut on määritettävä turvaaviksi ja kohtuullisiksi. Työeläkemaksu määritetään vakuutustoiminnan yleisen käytännön mukaisesti etukäteen kullekin vuodelle.

Kerättävät työeläkemaksut on aina mitoitettava niin, että maksettavaksi tulevat korvaukset varmasti pystytään kattamaan. Suomalaisten tulevia eläkkeelle jäämisiä ja siten maksettavien eläke-etuuksien suuruutta on kuitenkin mahdotonta tarkalleen tietää etukäteen. Tämän vuoksi kerättävistä maksuista kertyy tyypillisesti ylijäämää, joka siirretään talteen erilaisiin puskureihin.

Tasausvastuu-puskuri tasapainottaa yhteisesti kustannettavien eläkemenojen heilahtelua. Jos eläkkeitä tulee maksuun enemmän kuin oli arvioitu, ylimenevä osuus otetaan puskurista. Vastaavasti jos eläkkeitä tulee maksuun oletettua vähemmän, yli jäävä osuus varastoidaan puskuriin.

Tasausvastuun avulla on myös pyritty varautumaan suurten ikäluokkien eläköitymiseen ja työeläkemaksun nousupaineisiin. Tämän vuoksi työeläkemaksun tasausosa on ollut menoa suurempi, jolloin tasausvastuuseen on kertynyt säästöön varoja myöhemmin käytettäväksi.

Vuoden 2017 eläkeuudistuksen yhteydessä sovittiin lähivuosien työeläkemaksun tasosta. Yksityisalojen työeläkemaksu on tulevina vuosina alempi kuin sen eläkemenon perusteella tulisi olla. Maksun tasapainottamisessa hyödynnetään tasausvastuu-puskuria, johon myös EMU-puskuri sisältyy.

10.Miksi EMU-puskurin rahat sijoitettiin aikanaan juuri tasausvastuuseen?

Työeläkejärjestelmässä eläkevastuu eli vastuuvelka lasketaan pääasiassa henkilötasolla. Laissa määritellään, mistä eläkkeen osasta kukin työeläkevakuuttaja on vastuussa ja työeläkevakuuttajien on laskettava näitä eri osia varten vastuuvelka.

Vastuuvelka määritellään vakuutusperiaatteiden ja vakuutusmatemaattisten laskemien perusteella. Se on oltava aina katettu eikä se jousta suhdannetekijöiden mukaan. Yksilötason eläkevastuusta kukin työeläkevakuuttaja on itsenäisesti vastuussa. Ansaitut eläkkeet ovat omaisuudensuojan piirissä.

Työeläkkeiden rahoituksessa kukin yksittäinen eläke jaetaan rahastoituun osaan ja tasausosaan. Rahastoidusta osasta vastaa se työeläkevakuuttaja, jossa työntekijä on ollut vakuutettuna. Tasausosasta vastaavat kaikki työeläkevakuuttajat yhteisesti.

Tasausvastuu toimii yhteisesti kustannettavien eläkkeiden osien puskurirahastona. Yhteisvastuulla olevien eläkkeiden puskurina tasausvastuu oli näin ollen sopiva ”varasto” myös kansalliselle EMU-puskurille. Tasausvastuulle on määritelty minimimäärä, jolla taataan yhteisesti kustannettavien osien rahoittaminen kaikissa tilanteissa.

11. Mihin EMU-puskurin rahaa voidaan käyttää?

Työeläkejärjestelmän EMU-puskuri on osa työeläkevaroja, työeläkevakuuttajien tasetta ja sijoituksia. Niiden sijoittamista koskevat samat säännöt ja niitä valvotaan samojen periaatteiden mukaan kuin työeläkevakuuttajien muita varoja. Työeläkevarat on kokonaisuudessaan tarkoitettu ainoastaan työeläkkeiden rahoittamiseen.

Työeläkejärjestelmän EMU-puskurin ajatuksena oli, että huonoina taloudellisina aikoina työeläkemaksun nousua voitaisiin hillitä puskurin avulla. Tällöin puskurissa olevia varoja voitaisiin käyttää eläkkeiden maksuun.

Alkuperäisessä, vuoden 1997 sopimuksessa EMU-puskureista todetaan, että tasausvastuuta (ja siten sen osana olevaa EMU-puskuria) voitaisiin käyttää tavanomaisten suhdannevaihteluiden puskuroimiseen. Vaikeiden pitkäaikaisten tai rakenteellisten ongelmien hoitamiseksi eläke-etuuksiin puuttuminen mainitaan vaihtoehtona.

12. Mitä vuoden 2017 eläkeuudistuksessa sovittiin EMU-puskurin käytöstä?

Syksyllä 2014 neuvotellussa ja vuonna 2017 voimaan tulleessa eläkeuudistuksessa sovittiin myös EMU-puskurista. Sopimukseen kirjattiin, että EMU-puskurin varoja voidaan käyttää yksityisalojen työeläkemaksun säätelyyn tilanteissa, joissa Suomen talous ja työllisyys ovat kilpailijamaihin verrattuna tai muutoin merkittävissä ongelmissa.

Sopimuksen mukaan

  • EMU-puskuria voidaan käyttää TyEL-maksun säätelyyn enintään 0,8 prosenttia palkkasummasta vuodessa
  • neuvottelut EMU-puskurin käytöstä edellyttävät työmarkkinoiden keskusjärjestöjen yksimielistä arviota suhdannetilanteesta.

Sopimuksessa todetaan, että EMU-puskurin käyttö ei saa vaarantaa työeläketurvan rahoituksen kestävyyttä ja että puskurin käytön vaikutus siihen on arvioitava ennen kuin päätös käytöstä tehdään.

Lisäksi sopimuksessa on maininta siitä, että jos EMU-puskurin varoja päätetään käyttää työeläkemaksun säätelyyn, sovitaan samalla, millä aikavälillä maksua nostetaan käytettyjen varojen palauttamiseksi puskuriin.

Sopimuksessa on myös kuvattu menettelytapa talouden suhdannetilanteen arvioimiseksi. Arvioinnissa otetaan huomioon muun muassa palkkasumman kehitys, työttömyys, bruttokansantuote ja viennin kehitys.

13. Mitä tarkoittaisi, jos työeläkemaksua alennettaisiin EMU-puskuria käyttämällä eläkeuudistuksen 2017 ehtojen mukaisesti enintään 0,8 prosenttia palkkasummasta vuodessa?

Yksityisalojen palkansaajien eläkejärjestelmän (TyEL:n) rahoitukseen syntyisi yhden vuoden aikana noin 480 miljoonan euron vaje maksutulosta. Tällöin maksettaviin eläkkeisiin käytettäisiin suunniteltua enemmän varoja rahastoista ja niiden määrä pienenisi. Rahastojen vähentäminen puolestaan vähentäisi varojen euromääräisiä sijoitustuottoja.

Jos alennus on voimassa yhden vuoden, mutta alennusta ei korvata normaalia korkeammalla maksulla myöhemmin, sijoitustuottojen menetys on kahden ensimmäisen vuoden aikana yhteensä yli 20 miljoonaa euroa. Viidessä vuodessa ilman aiemman alennuksen korvaamista yhteenlasketut tuottomenetykset ylittävät jo 100 miljoonaa euroa.

Mikäli työeläkemaksua alennettaisiin kahden vuoden ajan tuolla 0,8 prosentilla palkkasummasta, TyEL:n maksutuloa jäisi pois yhteensä noin 900 miljoonaa euroa. Sijoitustuotoista taas menetettäisiin ilman korvaavia toimia kahden ensimmäisen vuoden aikana vajaat 50 miljoonaa euroa. Viiden vuoden aikana tuottomenetys kasvaisi jo melkein 200 miljoonaan euroon ja kasvu jatkuu.

Jos kaksi vuotta voimassa oleva alennus korvattaisiin heti alennusvuosien perään 0,4 prosenttiyksikköä normaalia maksua korkeammalla maksulla neljän vuoden aikana, koko jakson aikana alennuksen alusta korkeampien maksujen päättymiseen mennessä sijoitustuottojen menetykseksi jää yli 200 miljoonaa euroa.

Jos edellä kuvattu TyEL:n maksupolitiikka ulotettaisiin kaikkiin työeläkkeisiin, edellä esitetyt euromääräiset vaikutukset noin puolitoistakertaistuvat.

14. Mitä vaikutuksia työeläkemaksujen alennuksella olisi kestävyysvajeeseen, jos alennusta ei olisi mahdollista kompensoida maksun korotuksilla?

Jos alennuskauden jälkeen ei kyettäisikään korottamaan työeläkemaksuja, kaksi vuotta kestävä työeläkemaksujen alennus koko työeläkelalla vähentäisi julkisyhteisöjen nettotuloja noin 0,2 prosenttiyksikköä bruttokansantuotteesta, verovaikutukset huomioon ottaen.

Julkisen talouden kestävyysvaje kasvaisi työeläkemaksujen alennuksen myötä. Työeläkevakuuttajat luetaan kansantalouden tilinpidossa mukaan julkisyhteisöihin.

15. Miten vuoden 2017 eläkeuudistus vaikuttaa EMU-puskurin kokoon?

Yksityisalojen palkansaajien työeläkemaksuksi sovittiin eläkeuudistuksessa 24,4 prosenttia vuosille 2017-2019. Työmarkkinajärjestöjen kilpailukykysopimuksessa vuonna 2016 sovittiin maksutason pysyvän samana vuoteen 2021 saakka.

Yksityisalojen työeläkemaksu on tulevina vuosina kuitenkin alempi kuin sen eläkemenon perusteella tulisi olla. Maksun tasapainottamisessa on hyödynnetty tasausvastuu-puskuria, johon myös EMU-puskuri sisältyy.

Tästä johtuen Eläketurvakeskuksen maksulaskelman mukaan tasausvastuuseen ei ole enää kertynyt puskurivaroja, vaan tasausvastuuta on alettu päinvastoin purkaa maksun pitämiseksi vakaana 24,4 prosentissa. Poikkeuksena olivat kuitenkin vuodet 2016-2017, jolloin tasausvastuuseen kerrytettiin lisää varoja kuolevuusperustetäydennystä varten. Näitä varoja purettiin puskurista vuonna 2018.

16. Mitä EMU-puskurin käytöstä sovittiin maaliskuussa 2020 liittyen työnantajien työeläkemaksujen määräaikaiseen alentamiseen? *

Kevättalvella 2020 käynnistyneellä koronavirusepidemialla on merkittäviä vaikutuksia Suomen talouteen ja suomalaisten yritysten toimintamahdollisuuksiin. Työmarkkinakeskusjärjestöt (EK, SAK, Akava, STTK ja Kuntatyönantajat) valmistelivat maan hallituksen pyynnöstä listan esityksistä, joilla pyritään helpottamaan yritysten tilannetta koronakriisissä. Yksi esityksistä liittyi työnantajien työeläkemaksujen määräaikaiseen alentamiseen, josta annettiin hallituksen esitys laiksi 2.4.2020. Laki hyväksyttiin eduskunnassa 6.4.2020, ja tasavallan presidentti vahvisti lain 7.4.2020.

Yksityisalojen työnantajien osuutta TyEL-maksusta tullaan lain myötä alentamaan tilapäisesti 2,6 prosenttiyksiköllä. Maksualennus tulee voimaan 1.5.2020 ja päättyy 31.12.2020. Alennuksella ei ole vaikutusta työntekijän työeläkemaksuosuuteen.

Maksun alentamiseen käytetään osana tasausvastuuta olevaa EMU-puskuria, jota aiemmin on sovittu voitavan käyttää nimenomaan talouden häiriötilanteissa ja suhdannemuutoksien yhteydessä.

Maksun alennus toteutetaan nykylainsäädännöstä poikkeavalla tavalla. Tavallisesti työeläkemaksun alennukset tai korotukset jaetaan puoliksi työnantajille ja työntekijöille. Poikkeuksellisesti nyt toteutettava alennus ja myöhemmin tehtävät korotukset kohdistuvat kuitenkin vain työnantajalle.

17. Miten työnantajille vuonna 2020 annettava maksualennus vaikuttaa EMU-puskurin kokoon? *

Maksualennuksen euromääräinen vaikutus selviää vasta vuoden 2020 jälkeen, kun on nähtävissä tänä vuonna vakuutettujen palkkojen yhteismäärä. Tämänhetkisen arvion mukaan maksualennus on kooltaan hieman reilun miljardi euroa. Tasausvastuusta ja siten myös EMU-puskurista siis käytetään tämän verran suunniteltua enemmän varoja vuonna 2020 maksettaviin eläkkeisiin, kun työeläkemaksuina kerättävien varojen osuus pienenee maksualennuksen verran.

Työmarkkinakeskusjärjestöjen kesken on kuitenkin samassa yhteydessä alennuksesta päättämisen kanssa sovittu, että alennuksesta pienentynyt tasausvastuu ja siihen sisältyvä EMU-puskuri kartutetaan uudelleen korottamalla työnantajan maksua tilapäisesti vuosina 2022-2025 siten, että nyt sovitun tilapäisen alennuksen vaikutus kompensoidaan täysimääräisesti. Näin on myös vahvistettuun lakiin kirjattu.

18. Onko vuonna 2020 sovitulla maksualennuksella muita vaikutuksia? *

Työmarkkinajärjestöjen sopimuksen ja vahvistetun lain mukaisesti työnantajilla ei ole oikeutta vakuutusliikkeen mahdollisesti tuottamaan ylijäämään siltä osin, kuin ylijäämä kertyy maksualennuksen voimassaoloajalta. Toisin sanoen työeläkeyhtiöt eivät siis voi maksaa asiakashyvityksiä kyseiseltä ajalta. Koronavirusepidemian aiheuttamassa poikkeustilanteessa on perusteltua, että mahdollisesti kertyvä ylijäämä jää työeläkeyhtiöihin vahvistamaan niiden vakavaraisuuspääomia.

Maksualennus ei koske yrittäjien ja maatalousyrittäjien työeläkemaksuja. Koska nämä maksut määräytyvät keskimääräisen TyEL-maksun perusteella, on lakiin kirjattu, että vuosina 2020-2025 YEL- ja MYEL-maksuja määrättäessä ei huomioida työnantajien TyEL-maksuosuuden tilapäistä alennusta ja korotusta.

Merimieseläkekassan sekä eläkesäätiöiden ja -kassojen osalta määräaikaisia maksualennuksia toteutetaan vain soveltuvin osin niiden eläkeyhtiöistä poikkeavan työeläkemaksun määräytymisen takia. Myös julkisten alojen työeläkevakuuttaja Keva on maksualennuksen välittömän vaikutuspiirin ulkopuolella.

19. Onko EMU-puskurin varoja käytetty aikaisemmin?

Tasausvastuuta käytetään tälläkin hetkellä koko ajan, sillä yksityisalojen työeläkemaksun taso on alempi kuin sen eläkemenojen perusteella tulisi olla. Maksun tasapainottamisessa hyödynnetään tasausvastuuta, johon siis EMU-puskurikin sisältyy. EMU-puskurissa olevia varoja ei sen sijaan ole käytetty suoraan työeläkemaksun alennuksiin.

Koko tasausvastuuta hyödynnettiin aikanaan vuoden 2008 lopulla alkaneen maailmanlaajuisen finanssikriisin yhteydessä tasapainottamaan kriisin vaikutuksia työeläkejärjestelmään.

Silloinen finanssikriisi heikensi työeläkevakuuttajien vakavaraisuutta. Tuolloin säädettiin poikkeuslaki, joka salli tasausvastuun varojen rinnastamisen määräajaksi työeläkevakuuttajien toimintapääomaan vakavaraisuuden laskennassa. Tällöin vakavaraisuutta ei tarvinnut vahvistaa myymällä työeläkevakuuttajien sijoituksia. Poikkeuslaki oli voimassa vuoden 2012 loppuun.

Lisäksi tasausvastuuta on käytetty vanhuuseläkkeiden lisärahastointiin ja eläkevastuiden täydentämiseen joidenkin eläkkeiden rahoitusta määrittävien laskuperusteiden muutosten yhteydessä.

Työttömyysvakuutusrahastossa olevaa EMU-puskuria on käytetty työttömyysvakuutusmaksujen alentamiseen 2000-luvulla. Työttömyysvakuutusrahaston EMU-puskurissa ei ollut enää varoja vuoden 2014 lopussa. Tämä aiheutui työttömyysvakuutusmaksujen riittämättömyydestä suhteessa kasvaneeseen työttömyyteen ja työttömyysetuuksiin. Vuodesta 2017 lähtien rahastoon on kertynyt jälleen varoja parantuneen työllisyyden seurauksena.

20. Mitä vaikutuksia työeläkemaksujen alennuksella on tulevien eläkkeiden kannalta?

Jos työeläkemaksua alennetaan väliaikaisesti, tulee se alennusjakson päätyttyä nostaa selvästi yli nykytason, jotta alennuksen menetykset voidaan kompensoida. Korotustarve riippuu alennuksen suuruudesta, alennuskauden pituudesta ja siitä, mihin ja miten pitkälle ajalle normaalia korkeampi maksu ajoitetaan. On kuitenkin mahdollista, että jos työeläkemaksua ei voitaisi nostaa riittävästi, sopeutus tehtäisiin ainakin osaksi eläke-etuuksia heikentämällä.

21. Työeläkejärjestelmän sanotaan tasapainottavan julkista taloutta suhteessa EMU-kriteereihin. Mihin tämä perustuu?

Suomen yksityisten ja julkisten alojen lakisääteistä työeläkevakuutusta hoitavat työeläkevakuuttajat kuuluvat kansantalouden tilinpidossa julkisyhteisöihin. Tämä perustuu kansainväliseen kansantalouden tilinpitostandardiin. Työeläkevakuuttajien talous tuloineen, menoineen ja varoineen sisällytetään kokonaisuudessaan julkiseen talouteen tilinpitoluvuissa. Niinpä Suomen työeläkejärjestelmällä ja erityisesti sijoitustuotoilla on ollut keskeinen rooli maiden julkista alijäämää ja velkaa koskevien EMU-kriteerien täyttymisessä.

EU:n perussopimuksen mukaan julkisen talouden alijäämä saisi olla enintään 3 prosenttia bruttokansantuotteesta (BKT). Suomen julkinen alijäämä oli 1,1 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen vuonna 2019. Työeläkejärjestelmän ylijäämä oli 0,9 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Muiden julkisyhteisöjen alijäämä ilman työeläkevakuuttajia oli siis noin 2,0 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen.

Työeläkerahastoissa on tällä hetkellä noin 215 miljardia euroa (vuoden 2019 lopun tilanne). Julkisyhteisöjen keskinäisiä velkoja ei oteta huomioon EMU-bruttovelan laskennassa. Näin työeläkevarat pienentävät julkista bruttovelkaa siltä osin, kun niitä on sijoitettu valtion ja kuntien joukkolainoihin.

EMU-kriteerien mukaan bruttovelka saisi olla maksimissaan 60 prosenttia suhteessa BKT:hen. Julkisen sektorin bruttovelka oli arviotietojen mukaan 59,4 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen vuoden 2019 lopussa.

Työeläkejärjestelmä siis tasapainottaa julkista taloutta kansantalouden tilinpidon mukaisissa tunnusluvuissa. Tämä mahdollistaa valtion tietynasteisen velkaantumisen ilman, että julkinen talous kokonaisuudessaan rikkoisi EMU-kriteerejä. Työeläkemaksutuloja ja työeläkevaroja käytetään kuitenkin vain eläkkeiden rahoittamiseen.

Käytännössä työeläkevarat eivät siis kohenna tai puskuroi muuta julkista taloutta todellisilla varojen siirroilla, vaan ainoastaan yhteenlasketuissa luvuissa. Kuntien ja valtion talouden tasapainoa onkin tarkasteltava myös erillään työeläkejärjestelmästä, jotta niiden talouden tilasta saadaan oikeampi kuva.

Tasausvastuu, joka sisältää EMU-puskurin, on yksi vastuuvelan osa:

Työeläkevakuuttajien vastuuvelka vuonna 2018 (miljoonia euroja)

Lisätietoja:

Tämä Q&A on päivitetty viimeksi 8.4.2020

Puuttuuko jotain?

Puuttuuko listalta mielestäsi jokin kysymys, johon haluaisit vielä vastauksen? Lähetä kysymys meille sähköpostitse osoitteeseen viestinta(at)tela.fi, niin lisäämme sen mukaan.