Siirry sisältöön
Svenska English

Haluamme parantaa nuorten ja työikäisten asemaa nostamalla koulutusastetta

Kouluttautuminen on aina arvokasta pääomaa, joka kasvattaa työn tuottavuutta ja usein myös kouluttautuneen elinkaarituloja.

Vuonna 1970 koulutetuin ikäluokka oli 25-29-vuotiaat, vuonna 2020 puolestaan 45-49-vuotiaaat.

Koulutustason kasvu on koko väestön tasolla hidastunut, mutta 30-vuotiaiden kohdalla se on kääntynyt jopa laskuun 2010-luvulla. Korkeakoulutettujen osuus on nyt alle OECD-maiden keskiarvon (OECD 2021). Pelkän peruskoulun varaan jääneiden lukumäärä on pienentynyt, mutta heidän työllisyysasteensa on heikko (Tilastokeskus 2021). Koulutustason alentuminen sopii huonosti yhteen väestörakenteen muutoksen aiheuttamien taloudellisten kestävyyshaasteiden kanssa. Koulutustasoa on siksi tärkeä nostaa jo lähitulevaisuudessa.

Koulutukseen panostaminen kaikissa elämänvaiheissa ja väestöryhmissä on hyvä lääke moneen yhteiskunnalliseen ongelmaan. Kaikki mukaan ottava koulutuspolitiikka parantaa ihmisten toimeentuloa. Se kasvattaa myös työn tuottavuutta yksilötasolla sekä lopulta myös yrityksissä.

Talouden tuottavuuden kasvattaminen koulutuspanostusten avulla lisäisi myös nuorempien ikäluokkien tuloja. Samalla se keventää sitä rasitusta, joka työikäisille aiheutuu väestön ikääntymisestä ja sen kustannuksista.

Eläkeiän nousu lisää varttuneempien ihmisten määrää työmarkkinoilla. Se edellyttää entistä useammin ihmisten osaamisen ylläpitämistä myös työuran keski- ja loppuvaiheessa. Pelkän peruskoulun varaan jääneet jäävät valitettavan usein aikuiskoulutuksen ulkopuolelle (Tilastokeskus 2018).

Kykymme pitää huolta vanhojen ihmisten hoivasta ja toimeentulosta lepää suurelta osin sen varassa, että pidämme koulutuksen ja osaamisen kulmakivet kunnossa sekä nyt että tulevaisuudessa. Jos onnistumme siinä, maamme inhimillisen pääoman määrä pysyy riittävän korkealla tasolla myös tulevina vuosina.

1) Varhaiskasvatuksen ja peruskoulun osalta koulutuksellisen tasa-arvon kehittämistä ja eriarvoistumisen vähentämistä koskevia toimia on jatkettava.

2) Toisen asteen koulutukseen hakeutumista tulee lisätä ja vähentää sen keskeyttämisiä.

3) Korkeakoulutettujen määrä tulisi nostaa 50 prosenttiin väestöstä (noin 40 prosentista) vuoteen 2030 mennessä.

4) Aikuisväestön osallistumista koulutukseen tulisi nostaa 60 prosenttiin (noin 50 prosentista) vuoteen 2030 mennessä.

Ajankohtaista teemasta

Kaikki ajankohtaiset aiheesta "koulutuspolitiikka"

Lähteet