Vuoden 2021 toinen vuosineljännes jatkui alkuvuoden linjoilla: työeläkejärjestelmän rahoituksen osana toimivat sijoitusvarat kasvoivat vuosineljänneksen aikana noin 8 miljardilla eurolla ja olivat kesäkuun lopussa yhteensä 241 miljardia euroa. Pörssilistattujen osakkeiden ja varsinkin muiden osakesijoitusten erittäin suotuisa kehitys vaikutti varojen kasvuun alkuvuoden aikana. Vuoden toisella vuosineljänneksellä koronavirusrokotusten edistyminen ja yritysten tulokset vahvistivat sijoitusmarkkinoiden yleistä luottamusta, mikä kiritti maailman pääosakeindeksejä uusiin kaikkien aikojen huippulukemiin.

Analyytikko Kimmo Koivurinteen analyysi työeläkevarojen kehityksestä sisältää seuraavat kappaleet:

Eläkevarojen sijoitustuotto vuoden alusta nimellisesti 9,2 prosenttia

  • Työeläkejärjestelmän sijoitusvarat yhteensä 241 miljardia euroa
    • Yksityisen alan sijoitusvarat 150 miljardia euroa
    • Julkisen alan sijoitusvarat 91 miljardia euroa
  • Kasvua toisen vuosineljänneksen aikana noin 8 miljardia euroa
  • Osake- ja osaketyyppiset sijoitukset koko sijoitusomaisuudesta 129 miljardia euroa, osuus 54 prosenttia
  • Korkosijoitukset 73 miljardia euroa, osuus 30 prosenttia
  • Kiinteistösijoitukset 20 miljardia euroa, osuus 8 prosenttia
  • Vaihtoehtoiset sijoitukset 19 miljardia euroa, osuus 8 prosenttia
  • Sijoitustuotto vuoden alusta nimellisesti 9,2 prosenttia ja reaalisesti 7,7 prosenttia

Sijoitusvarojen ja -jakauman kehitys vuodesta 2004 lähtien

Sijoitusjakauman muutokset omaisuuslajien suhteellisissa osuuksissa olivat myös toisen vuosineljänneksen aikana lähinnä kosmeettisia. Korkosijoituksien osuus (30 %) laski vajaan yhden prosenttiyksikön verran. Osake- ja osaketyyppisten [1] sijoituksien osuus (54 %) vastaavasti kohosi noin prosenttiyksikön. Kiinteistösijoituksien (8 %) ja vaihtoehtoisten [2] sijoituksien (8 %) osuudet pysyivät kutakuinkin muuttumattomina. Sijoitusjakauman muutosten taustalla on pidempi trendi, jossa korkosijoitusten suhteellinen osuus on puolittunut viimeisen viidentoista vuoden aikana. Työeläkevakuuttajat ovat vakavaraisuussäännösten puitteissa korvanneet korkosijoituksia muilla paremman tuotto-odotuksen sijoituksilla kuten osakkeilla, pääomasijoituksilla ja vaihtoehtoisilla sijoituksilla. Samalla vakavaraisuussäännöstöä on uudistettu vastaamaan paremmin työeläkeyhtiöiden modernia sijoitustoimintaa sekä globaalin sijoitusmarkkinan riskejä.

[1] Kun analyysissä viitataan osake- ja osaketyyppisiin sijoituksiin, tarkoitetaan seuraavia sijoituskuvien luokkia: noteeratut osakkeet (ml. osakerahastot) sekä muut osakesijoitukset, joihin kuuluvat muun muassa pääomasijoitukset ja noteeraamattomat osakesijoitukset.

[2] Vaihtoehtoisilla sijoituksilla tarkoitetaan pääasiassa hedgerahastoja.

Sijoitusomaisuuden jakautuminen eri sijoituslajeihin

Alueellisissa sijoitusosuuksissa ei tapahtunut mainittavia muutoksia toisen vuosineljänneksen aikana. Kesäkuun lopussa sijoitusvaroista noin neljännes kohdistui Suomeen (24 %), muualle euroalueelle alle viidennes (16 %) ja euroalueen ulkopuolisiin maihin reilusti yli puolet (60 %). Sijoitusosuuksien muutoksiin vaikuttavat arvonmuutosten ohella nettovirrat eli ostojen, myyntien ja erääntymisten välinen erotus.

Eläkesijoituksia on niiden kokonaismäärän kasvaessa hajautettu yhä enemmän globaalille sijoitusmarkkinalle. Viime vuosikymmenen aikana kotimaan sijoitusten osuus eläkesalkuissa laski reilusta kolmasosasta vajaaseen neljäsosaan. Samaan aikaan muualle euroalueelle kohdistuvien sijoitusten osuus pienentyi kolmasosasta reilusti alle viidesosaan. Euroalueen ulkopuolelle kohdistuvien sijoitusten osuus puolestaan on kohonnut viime vuosikymmenen alun 34 prosentista kuuteenkymmeneen.

Alueelliset sijoitusosuudet

Koko alan sijoituslajikohtaiset tuotot vuoden 2021 ensimmäisen vuosipuoliskon osalta:

  • Osakesijoitusten tuotot nimellisesti keskimäärin 16,7 ja reaalisesti 15,1 prosenttia
  • Korkosijoitusten tuotot nimellisesti keskimäärin 1,3 ja reaalisesti -0,1 prosenttia
  • Kiinteistösijoitusten tuotot nimellisesti keskimäärin 2,1 ja reaalisesti 0,7 prosenttia
  • Vaihtoehtoisten sijoitusten tuotot nimellisesti keskimäärin 5,6 ja reaalisesti 4,1 prosenttia

Sijoituslajikohtaiset tuotot

Eläkesijoitusten tuottojen kehitystä on tarkasteltava pidemmällä aikavälillä – yhden neljänneksen tai vuodenkaan muutoksilla ei ole suurta merkitystä eläkejärjestelmän rahoituksellisen kestävyyden kannalta. Toisaalta toteutuneiden tuottojen perusteella ei myöskään voi ennustaa tulevaisuuden tuottoja. Pitkällä aikavälillä rahastoidut eläkevarat kasvavat viime kädessä talouskasvun ja inflaation mukana. On syytä huomioida, että myös tarkasteluvälin valinnalla on merkitystä.

Eläkejärjestelmän pidemmän aikavälin tuotot näyttävät vakailta:

  • 2016– Q2/2021 (noin 5,5 vuotta): nimellisesti 6,7 ja reaalisesti 5,7 prosenttia
  • 2011– Q2/2021 (noin 10,5 vuotta): nimellisesti 6,1 ja reaalisesti 4,9 prosenttia
  • 2001- Q2/2021 (noin 20,5 vuotta): nimellisesti 5,4 ja reaalisesti 4,0 prosenttia
  • 1997– Q2/2021 (noin 24,5 vuotta): nimellisesti 6,1 ja reaalisesti 4,6 prosenttia

Pidemmän aikavälin tuotot

Suomalaiset työeläkkeet rahoitetaan osittain rahastoivalla järjestelmällä. Tästä syystä rahastoitujen sijoitusvarojen ei tarvitse vastata koko tähän mennessä karttuneiden eläkevastuiden (= kaikkien tulevaisuudessa maksuun tulevien eläkkeiden) noin 700-800 miljardin määrää, vaan pääosa vuosittain maksettavista eläkkeistä kustannetaan jatkossakin suoraan vuoden aikana kerätyistä työeläkemaksuista. Tulevaisuudessa rahastojen merkitys eläkkeiden rahoituksessa kasvaa entisestään väestön ikärakenteen kehittyessä.

Eläkkeiden rahoitukseen vaikuttavat eläkemaksujen lisäksi rahastoidut sijoitusvarat ja niiden tuotot. Yksityisen sektorin rahastoituihin sijoitusvaroihin on jo vuodesta 2014 lähtien vaikuttanut lisäksi se, että rahastoista ja niiden tuotoista on maksettu eläkkeitä enemmän kuin työeläkemaksuja on rahastoitu. Esimerkiksi vuonna 2020 rahastoihin kerättiin koko eläkealalla maksuja 2,7 miljardia euroa, mutta maksettaviin eläkkeisiin otettiin 6,0 miljardia. Näin ollen rahastoista ja niiden tuotoista käytettiin eläkkeisiin nettomääräisesti yli kolme miljardia euroa.

Eläkevakuuttajiemme vakavaraisuus on sijoitustuottojen ansiosta turvaavalla tasolla. Vakavaraisuusasteet ja -asemat kohosivat jonkin verran kuluneen vuosineljänneksen aikana. Työeläkeyhtiöiden vakavaraisuusasteet olivat kesäkuun lopussa 126,7 ja 135,6 prosentin välillä. Vakavaraisuusasemat vaihtelivat välillä 1,6—1,9. Pahan päivän varalle tarkoitettujen puskureiden ansiosta eläkevakuuttajat sietävät huonompiakin kausia rahoitusmarkkinoilla.

Osakemarkkinavetoista elpymistä

Finanssimarkkinoilla vuoden kakkoskvartaali jatkoi alkuvuoden nousuvirettä talouden elpyessä globaalisti. Yhdysvalloissa ensimmäisen vuosineljänneksen lopulla kiihtynyt talouden elpyminen alkoi hidastua huhti-kesäkuun aikana, mikä ei kuitenkaan estänyt keskeisiä osakeindeksejä (Dow Jones, S&P 500) nousemasta uusiin kaikkien aikojen huippuihinsa touko- ja kesäkuussa. Taloudellisen aktiviteetin lisääntyminen yhdessä alkuvuoden helikopterirahan kanssa kiihdytti inflaation toisella vuosineljänneksellä jo viiden prosentin tuntumaan.

Kohonneesta inflaatiosta huolimatta keskuspankki Fed piti ohjauskoron edelleen matalana, eikä myöskään ilmoittanut aikeista supistaa tukiostoja. Toisen vuosineljänneksen elpyminen oli kuitenkin sen verran rivakkaa, että rahapolitiikan kiristämistä ja arvopaperiostojen vähentämistä pidettiin talouden asiantuntijoiden mielestä jo kutakuinkin välttämättömänä.

Myös Euroopassa rokotusten eteneminen ja rokotekattavuuden kohoaminen sai euroalueen talouden palautumaan voimakkaasti vielä alkuvuonna jatkuneen supistumisen jälkeen. Euroalueen teollisuuden ostopäällikköindeksi kohosi kesäkuussa korkeimmalle tasolleen sitten vuoden 2006 kesäkuun. Euroalueen inflaatio kohosi kesäkuussa 1,9 prosenttiin, missä oli pientä laskua edelliskuukauden kahden prosentin tasosta.

Viime vuonna Brysselissä päätetty EU:n elpymispaketti, johon kuuluu monivuotinen rahoituskehys vuosille 2021–2027 sekä 750 miljardin euron elpymisväline, eteni myös toukokuussa. Komissio hyväksyi ensimmäiset jäsenmaiden (Espanja ja Portugali) kansalliset elvytyssuunnitelmat. Tämän rahoitusmarkkinat ovat ottaneet ilmeisen myönteisesti vastaan.

Maailman osakemarkkinoita kuvaava MSCI AC World -indeksi nousi vuoden ensimmäisen puoliskon aikana kaikkiaan +16,1 prosenttia euroissa mitattuna. Vastuullisen sijoittamisen maailmanindeksi tarjosi vielä aavistuksen paremman, kaikkiaan +16,8 prosentin tuoton. Vaikka eläkesijoitusten osakejakaumat eivät ole suoraan koko maailman indeksin hajautusta vastaavia, oli osakesijoituksille vuoden ensimmäiseltä puoliskolta saatu +16,7 prosentin nimellistuotto melko lähellä globaalien indeksien tuottoja.

Kakkoskvartaalilla osakesijoituksista parhaita tuottoja tarjosivat kasvuyhtiöt sekä pääomasijoitukset. Pääomasijoitukset ovat sijoituksia julkisesti noteeraamattomiin yrityksiin, joilla pääsijoittaja arvioi olevan kehittymispotentiaalia.

Korkosijoitusten osalta tämä vuosi on ollut haasteellinen isoja korkosalkkuja hallinnoiville eläkesijoittajille, sillä salkuissa olevien joukkovelkakirjojen arvostus laskee korkotason kohotessa. Markkinakorkojen hieman noustessa kakkoskvartaalilla näyttivät julkisyhteisöjen joukkovelkakirjat pääosin negatiivisia tuottolukuja myös kesäkuun lopulla. Korkosijoituksissa tuottoa on saatu yrityslainojen puolelta, missä nimellistuotot ensimmäiseltä puolelta vuodelta olivat muutaman prosentin tuntumassa.

EU/EEA-maissa vuonna 2021 rokotettujen kumulatiivinen osuus aikuisista per viikko
EU/EEA-maissa tänä vuonna rokotettujen kumulatiivinen osuus aikuisista per viikko. (Lähde: European Centre for Disease Prevention and Control)

Perustiedot sijoitustilastoinnistamme

Jäsenyhteisömme hoitavat lakisääteisten työeläkevarojen sijoitustoiminnan. Tilastoinnissa ovat mukana työeläkeyhtiöt, eläkesäätiöiden ja -kassojen TyEL-rahastot sekä julkisalojen työeläkevakuuttajat: Keva, Valtion eläkerahasto (VER), Kelan toimihenkilöiden eläkerahasto, Kirkon eläkerahasto (KER) sekä Suomen Pankin Eläkerahasto (SPERA). Mukana ovat myös erityiseläkeyhteisöjen ryhmä, johon kuuluvat Maatalousyrittäjien eläkelaitos (Mela) ja Merimieseläkekassa (MEK).

Tilastoinnissa on mukana vain lakisääteisen työeläketurvan rahastointi. Mukana ei ole eläkesäätiöiden ja -kassojen hoitaman kollektiivisen lisätyöeläketurvan rahastojen arvo, joka oli noin 3,9 miljardia euroa vuoden 2020 lopussa

Lue myös

Vuotta 2021 koskevat sijoitusanalyysit

Q2/2021pdf, 127 kB

Q1/2021pdf, 123 kB

Vuotta 2020 koskevat sijoitusanalyysit

Q4/2020pdf, 138 kB

Q3/2020pdf, 129 kB

Q2/2020pdf, 114 kB

Q1/2020pdf, 159 kB

Vuotta 2019 koskevat sijoitusanalyysit

Q4/2019pdf, 116 kB

Q3/2019pdf, 120 kB

Q2/2019pdf, 114 kB

Q1/2019pdf, 114 kB

Vuotta 2018 koskevat sijoitusanalyysit

Q4/2018pdf, 132 kB

Q3/2018pdf, 158 kB

Q2/2018pdf, 139 kB

Q1/2018pdf, 370 kB

Vuotta 2017 koskevat sijoitusanalyysit

Q4/2017pdf, 324 kB

Q3/2017pdf, 196 kB

Q2/2017pdf, 187 kB

Q1/2017pdf, 378 kB

Vuotta 2016 koskevat sijoitusanalyysit

Q4/2016pdf, 431 kB

Q3/2016pdf, 442 kB

Q2/2016pdf, 475 kB

Q1/2016pdf, 76 kB

Vuotta 2015 koskevat sijoitusanalyysit

Q4/2015pdf, 464 kB

Q3/2015pdf, 83 kB

Q2/2015pdf, 356 kB

Q1/2015pdf, 83 kB

Vuotta 2014 koskevat sijoitusanalyysit

Q4/2014pdf, 51 kB

Q3/2014pdf, 58 kB

Q2/2014pdf, 101 kB

Q1/2014pdf, 59 kB

Vuotta 2013 koskevat sijoitusanalyysit

Q4/2013pdf, 51 kB

Q3/2013pdf, 54 kB

Q2/2013pdf, 154 kB

Q1/2013pdf, 55 kB

Vuotta 2012 koskevat sijoitusanalyysit

Q4/2012pdf, 58 kB

Q3/2012pdf, 48 kB

Q2/2012pdf, 50 kB

Q1/2012pdf, 19 kB

Aikaisempia vuosia koskevat sijoitusanalyysit

Vuosi 2011pdf, 20 kB

Vuosi 2010pdf, 21 kB

Vuosi 2009pdf, 21 kB

Vuosi 2008pdf, 20 kB