Työeläkejärjestelmän sijoitusvarat nousivat uuteen kaikkien aikojen huippuunsa vuoden 2018 kolmannen vuosineljänneksen aikana. Varat kasvoivat lähes kolmella miljardilla eurolla ja olivat syyskuun lopussa yhteensä 204,7 miljardia euroa. Osakkeiden ja kiinteistösijoitusten suotuisa kehitys paikkasi alkuvuoden ohutta tuottoa. Korkosijoitukset sen sijaan jäivät hieman pakkasen puolelle. Kokonaisuudessaan markkinoita leimasi odottava tunnelma.

Eläkerahastojen rooli kasvaa tulevaisuudessa, kun eläkevaroja ja niiden sijoitusten tuottoja tullaan käyttämään yhä enemmän eläkkeiden rahoitukseen. Koko eläkejärjestelmän tasolla maksutulot eivät ole enää viime vuosina riittäneet kattamaan eläkemenoja. Erotus rahoitetaan sijoitusvaroista ja niiden tuotoista.

Analyytikko Kimmo Koivurinteen analyysi sisältää seuraavat kappaleet:

  1. Sijoitustuotto kolmen ensimmäisen vuosineljänneksen jälkeen nimellisesti 2,5 prosenttia
  2. Kasvua vuoden kolmannella neljänneksellä
  3. Perustiedot sijoitustilastoinnistamme

1. Sijoitustuotto kolmen ensimmäisen vuosineljänneksen jälkeen nimellisesti 2,5 prosenttia

  • Työeläkejärjestelmän sijoitusvarat yhteensä 204,7 EUR mrd.
  • Yksityisen alan sijoitusvarat 128,7 EUR mrd.
  • Julkisen alan sijoitusvarat noin 76,0 EUR mrd.
  • Nousua neljänneksen aikana 2,7 EUR mrd.
  • Osake- ja osaketyyppiset sijoitukset koko sijoitusomaisuudesta 110,7 EUR mrd., osuus 54,1 %
  • Korkosijoitukset 77,2 EUR mrd., osuus 37,7 %
  • Kiinteistösijoitukset 16,8 EUR mrd., osuus 8,2 %
  • Sijoitustuotto kolmen ensimmäisen vuosineljänneksen osalta nimellisesti 2,5 prosenttia ja reaalisesti 1,5 prosenttia


5.12.2018 Lähde: Tela

Sijoitusjakauman muutokset omaisuuslajien suhteellisissa osuuksissa olivat kuluneen vuosineljänneksen aikana pieniä. Osake- ja osaketyyppisten sijoituksien (54,1 %), korko- (37,7 %) ja kiinteistösijoituksien (8,2 %) osuudet pysyivät lähes ennallaan. Suuremmassa kuvassa osakesijoitusten osuus on kasvanut tasaisesti vuodesta 2012 lähtien, kun korkosijoitusten osuus on vastaavasti pienentynyt. Syynä on ollut pitkään jatkunut matala korkotaso, minkä johdosta eläkevakuuttajat ovat hakeneet tuottoisampia sijoituskohteita muun muassa noteeraamattomista osakkeista, pääomarahastoista sekä vaihtoehtoisista sijoituksista. Tuottojen valossa tämä strategia näyttää toimineen hyvin.

[1] Kun analyysissä viitataan osake- ja osaketyyppisiin sijoituksiin, tarkoitetaan seuraavia sijoituskuvien luokkia: noteeratut osakkeet (ml. rahastot), hedge-rahastot sekä muut osakesijoitukset, joihin kuuluvat muun muassa pääomasijoitukset ja noteeraamattomat osakesijoitukset.

Alueelliset sijoitusosuudet eivät myöskään muuttuneet mainittavasti kolmannen vuosineljänneksen aikana. Euroalueelle kohdistuneiden sijoitusten osuus laski alle puoli prosenttia, kun taas euroalueen ulkopuolelle kohdistuneet ja Suomi-sijoitukset vastaavasti nousivat reilun prosentin kymmenyksen.

Syyskuun lopussa sijoitusvaroista kohdistui Suomeen 25,3 %, muualle euroalueelle 19,9 % ja euroalueen ulkopuolisiin maihin 54,8 %. Sijoitusosuuksien muutoksiin vaikuttavat nettovirrat eli ostojen, myyntien ja erääntymisten välinen erotus.

Vuoden 2018 kolmen ensimmäisen vuosineljänneksen sijoituslajikohtaiset tuotot kuuden suurimman toimijan osalta ovat:

  • Osakesijoitusten tuotot nimellisesti keskimäärin 4,5 ja reaalisesti 3,4 prosenttia.
  • Korkosijoitusten vastaavat tuotot keskimäärin -0,4 ja -1,4 prosenttia.
  • Kiinteistösijoitusten tuotot keskimäärin 4,0 ja 2,9 prosenttia.

Eläkesijoitusten tuottojen kehitystä on syytä tarkastella pitkällä aikavälillä – yhden neljänneksen tai yhden vuodenkaan muutoksilla ei ole suurta merkitystä eläkejärjestelmän rahoituksellisen kestävyyden kannalta. Toisaalta menneiden tuottojen perusteella ei myöskään voi ennustaa tulevia tuottoja. Pitkällä aikavälillä rahastoidut eläkevarat kasvavat viime kädessä talouskasvun ja inflaation mukana. On syytä huomioida, että myös tarkasteluvälin valinnalla on merkitystä.

Toteutuneet tuotot näyttävät pidemmälläkin aikavälillä hyvältä:

  • 2014–2018Q3 (noin 5 vuotta): nimellisesti 5,9 ja reaalisesti 5,3 prosenttia
  • 2009–2018Q3 (noin 10 vuotta): nimellisesti 7,1 ja reaalisesti 5,8 prosenttia
  • 1997–2018Q3 (lähes 22 vuotta): nimellisesti 5,9 ja reaalisesti 4,3 prosenttia

Eläketurvakeskuksen pitkän aikavälin ennustelaskelmissaan käyttämä reaalituotto-olettama vuoteen 2025 asti on kolme prosenttia. Siitä eteenpäin tuotto-olettamana on 3,5 prosenttia. Jälkimmäisellä tuotto-oletuksella eläkejärjestelmää on tarkasteltu aina vuoteen 2085 asti, jolloin kokonaisuuteen vaikuttavat eniten työllisyyden, syntyvyyden ja nettomaahanmuuton kehitys.

Eläkkeiden rahoitukseen vaikuttavat eläkemaksujen lisäksi rahastoidut sijoitusvarat ja niiden tuotot. Sijoitusvaroihin on myös vuodesta 2014 lähtien vaikuttanut, että rahastoista ja niiden tuotoista on maksettu eläkkeitä enemmän kuin työeläkemaksuja on rahastoitu. Esimerkiksi viime vuonnarahastoihin kerättiin (Yksityisten ja julkisten alojen työeläkerahan kiertokulku) koko eläkealalla eläkemaksuista 2,5 miljardia euroa, mutta maksettaviin eläkkeisiin otettiin 4,3 miljardia. Näin ollen rahastoista ja niiden tuotoista käytettiin eläkkeisiin nettomääräisesti 1,8 miljardia euroa.

Eläkevakuuttajien vakavaraisuus on pysynyt vahvana. Neljän suurimman työeläkeyhtiön vakavaraisuusaste syyskuun lopussa oli 123,6 ja 132,8 prosentin välillä. Vastaavasti vakavaraisuusasema vaihteli 1,8 ja 2,2 välillä. Vakavaraisuusasteessa ja -asemassa ei tapahtunut suuria muutoksia kuluneen vuosineljänneksen aikana. Pahan päivän varalle tarkoitettujen puskureiden ansiosta eläkevakuuttajat sietävät huonompiakin kausia rahoitusmarkkinoilla.

2. Kasvua vuoden kolmannella neljänneksellä

Kansainvälinen valuuttarahasto IMF päivitti heinäkuussa talousennustettaan, jonka mukaan maailman talous kasvaisi vielä tänä ja ensi vuonna 3,9 prosentin vauhtia. Myös maltillisempia arvioita on esitetty, mutta joka tapauksessa pysyttäisiin yli kolmen prosentin kasvuvauhdissa. Osakemarkkinoiden kehitys jatkui vahvana läpi kolmannen vuosineljänneksen, mutta markkinat vahvistuivat alkusyksystä pääasiassa Yhdysvaltojen vetämänä. Tämä tarkoittaa, että amerikkalainen talous kehittyi edelleen loivasti yläviis-toon, kun Aasian ja Euroopan markkinat polkivat kutakuinkin paikoillaan.

Valitettavasti Yhdysvalloissa kasvaa talouden ohella myös budjetin alijäämä. Tämä tarkoittaa, että liike-elämän tukitoimia rahoitetaan ainakin osittain velalla, mikä voi koitua ongelmaksi tulevaisuudessa. Maa-ilmantalouden laihoista tulevaisuudennäkymistä ei kuitenkaan ole vielä ollut vaivaa Yhdysvalloissa, sillä palkoissa polttelevat nostopaineet ja osaavasta työvoimasta alkaa paikoittain olla pulaa. Yhdysvaltojen keskuspankin tänä vuonna aloittamat koronnostot eivät juurikaan olleet ehtineet vaikuttaa markkinoihin vuoden kolmannen neljänneksen loppuun mennessä.

Maailman keskeisiä kolmannen vuosineljänneksen teemoja olivat muun muassa Turkin talouskriisi ja siitä johtunut liiran syöksy. Yhdysvallat osallistui Turkin kriisin kiihdyttämiseen tuplaamalla turkkilaisen teräk-sen ja alumiinin tuontimaksut. Yhdysvaltojen kauppasodalla uhittelu kiihtyi myös Kiinaa ja Eurooppaa kohtaan, mutta ilman välittömiä toimia vaikutus jäi vielä vähäiseksi. Euroopassa katseet kohdistuivat eu-roalueen kolmanneksi suurimman talouden, Italian, budjettialijäämään sekä maan yleiseen velkaantu-neisuuteen. Britanniassa entisestään kärjistynyt Brexit-keskustelu on näkynyt markkinoilla jo pitkään ja syyskuun loppuun mennessä Lontoon pörssin kehitystä kuvaava FTSE 100 -indeksi ei ollut kehittynyt vuodessa oikein mihinkään suuntaan. Voidaan todeta, että maailmantalouden kehityksessä on tällä hetkellä riitasointuja, joiden ansiosta kehitys on epätasaista. Näiden riitasointujen lomassa Yhdysvallat porskuttaa Aasian, Euroopan ja erityisesti kehittyvien markkinoiden ponnistellessa talous- ja muiden ongelmiensa parissa.

3. Perustiedot sijoitustilastoinnistamme


Jäsenyhteisömme hoitavat lakisääteisten työeläkevarojen sijoitustoiminnan. Tilastoinnissa ovat mukana työeläkeyhtiöt, eläkesäätiöiden ja -kassojen TyEL -rahastot sekä julkisalojen työeläkevakuuttajat: Keva, Valtion eläkerahasto (VER), Kelan toimihenkilöiden eläkerahasto, Kirkon eläkerahasto (KER) sekä Suomen Pankin Eläkerahasto (SPERA). Mukana ovat myös erityiseläkeyhteisöjen ryhmä, johon kuuluvat Maatalousyrittäjien eläkelaitos (Mela) ja Merimieseläkekassa (MEK).

Tilastoinnissa on mukana vain lakisääteisen työeläketurvan rahastointi. Mukana ei ole eläkesäätiöiden ja -kassojen hoitaman kollektiivisen lisätyöeläketurvan rahastojen arvo, joka oli noin 4,3 miljardia euroa vuoden 2017 lopussa.

Analyysi päivitetty 5.12.2018

Lue myös

Vuotta 2018 koskevat sijoitusanalyysit

Q2/2018pdf, 139 kB

Q1/2018pdf, 370 kB

Vuotta 2017 koskevat sijoitusanalyysit

Q4/2017pdf, 324 kB

Q3/2017pdf, 196 kB

Q2/2017pdf, 187 kB

Q1/2017pdf, 378 kB

Vuotta 2016 koskevat sijoitusanalyysit

Q4/2016pdf, 431 kB

Q3/2016pdf, 442 kB

Q2/2016pdf, 475 kB

Q1/2016pdf, 76 kB

Vuotta 2015 koskevat sijoitusanalyysit

Q4/2015pdf, 464 kB

Q3/2015pdf, 83 kB

Q2/2015pdf, 356 kB

Q1/2015pdf, 83 kB

Vuotta 2014 koskevat sijoitusanalyysit

Q4/2014pdf, 51 kB

Q3/2014pdf, 58 kB

Q2/2014pdf, 101 kB

Q1/2014pdf, 59 kB

Vuotta 2013 koskevat sijoitusanalyysit

Q4/2013pdf, 51 kB

Q3/2013pdf, 54 kB

Q2/2013pdf, 154 kB

Q1/2013pdf, 55 kB

Vuotta 2012 koskevat sijoitusanalyysit

Q4/2012pdf, 58 kB

Q3/2012pdf, 48 kB

Q2/2012pdf, 50 kB

Q1/2012pdf, 19 kB

Aikaisempia vuosia koskevat sijoitusanalyysit

Vuosi 2011pdf, 20 kB

Vuosi 2010pdf, 21 kB

Vuosi 2009pdf, 21 kB

Vuosi 2008pdf, 20 kB