Työeläkejärjestelmän rahoituksen osana toimivat sijoitusvarat kasvoivat kolmannen vuosineljänneksen aikana vajaalla viidellä miljardilla eurolla ja olivat syyskuun lopussa yhteensä 209 miljardia euroa. Varojen kasvuun vaikutti osakesijoitusten suotuisa kehitys sekä korkosijoitusten edelleen jatkunut poikkeuksellisen hyvä tuotto. Vuoden kolmatta vuosineljännestä hiveli alkuvuoden nousujohteinen vire markkinoilla - osakkeet pitivät arvostuksensa ja entisestään laskevan korkotason ansiosta myös korkosijoitukset kehittyivät positiivisesti.

Analyytikko Kimmo Koivurinteen analyysi työeläkevarojen kehityksestä sisältää seuraavat kappaleet:

1. Sijoitustuotto kolmannen vuosineljänneksen jälkeen nimellisesti 9,0 prosenttia

  • Työeläkejärjestelmän sijoitusvarat yhteensä 209 (*) miljardia euroa
    • Yksityisen alan sijoitusvarat 131 miljardia euroa
    • Julkisen alan sijoitusvarat 79 miljardia euroa
  • Kasvua kolmannen vuosineljänneksen aikana vajaa 5 miljardia euroa
  • Osake- ja osaketyyppiset sijoitukset koko sijoitusomaisuudesta 119 miljardia euroa, osuus 57 prosenttia
  • Korkosijoitukset 73 miljardia euroa, osuus 35 prosenttia
  • Kiinteistösijoitukset 18 miljardia euroa, osuus 8 prosenttia
  • Sijoitustuotto kolmen ensimmäisen vuosineljänneksen ajalta nimellisesti 9,0 prosenttia ja reaalisesti 8,2 prosenttia

(*) Varojen määrä on ilmoitettu aiemmasta poiketen kokonaislukuna koska olemme havainneet epätarkkuutta sijoitusvarojen tilastointiprosessissamme. Selvitämme syytä ja tarvittaessa tarkennamme lukuja myöhemmin, jolloin varojen kokonaismäärä ja suhteelliset osuudet jakaumassa voivat tarkentua. Tällöin päivitämme myös sijoitusvarojen kehittymistä kuvaavat kuvasarjat verkkosivuillemme.

Sijoitusvarojen ja jakauman kehitys vuodesta 2004 lähtien

Sijoitusjakauma Q3 2019

Sijoitusjakaumassa eläkealan omaisuuslajien suhteelliset osuudet eivät kolmannen vuosineljänneksen juurikaan muuttuneet. Korkosijoituksien osuus (35 %) pysyi samana. Osake- ja osaketyyppisten sijoituksien [1] suhteellinen osuus (57 %) kohosi alle yhden prosenttiyksikön, kun kiinteistösijoituksien osuus (8 %) vastaavasti laski. Pidemmällä aikavälillä korkosijoitusten suhteellinen osuus on pienentynyt ja osakkeiden sekä osaketyyppisten sijoitusten osuus kasvanut.

[1] Kun analyysissä viitataan osake- ja osaketyyppisiin sijoituksiin, tarkoitetaan seuraavia sijoituskuvien luokkia: noteeratut osakkeet (ml. rahastot), hedge-rahastot sekä muut osakesijoitukset, joihin kuuluvat muun muassa pääomasijoitukset ja noteeraamattomat osakesijoitukset.

Alueelliset sijoitusosuudet Q3 2019

Alueelliset sijoitusosuudet eivät myöskään muuttuneet mainittavasti kolmannen vuosineljänneksen aikana. Euroalueen sijoitusten osuus pieneni vajaan prosenttiyksikön ja kotimaan sijoitusten osuus kasvoi noin puoli prosenttiyksikköä. Euroalueen ulkopuolelle kohdistuvien sijoitusten osuus pysyi muuttumattomana. Kolmannen vuosineljänneksen lopussa sijoitusvaroista lähes neljännes kohdistui Suomeen (24 %), muualle euroalueelle vajaa viidennes (18 %) ja euroalueen ulkopuolisiin maihin yli puolet (58 %). Sijoitusosuuksien muutoksiin vaikuttavat nettovirrat eli ostojen, myyntien ja erääntymisten välinen erotus.

Kuuden suurimman toimijan sijoituslajikohtaiset tuotot kolmen ensimmäisen vuosineljänneksen osalta:

  • Osakesijoitusten tuotot nimellisesti keskimäärin 15,0 ja reaalisesti 14,1 prosenttia
  • Korkosijoitusten tuotot nimellisesti keskimäärin 5,2 ja reaalisesti 4,4 prosenttia
  • Kiinteistösijoitusten tuotot nimellisesti keskimäärin 3,6 ja reaalisesti 2,8 prosenttia

Eläkesijoitusten tuottojen kehitystä on tarkasteltava pidemmällä aikavälillä – yhden neljänneksen tai vuodenkaan muutoksilla ei ole suurta merkitystä eläkejärjestelmän rahoituksellisen kestävyyden kannalta. Toteutuneiden tuottojen perusteella ei myöskään voi ennustaa tulevaisuuden tuottoja. Pitkällä aikavälillä eri ikäluokkien tulevaisuuden eläkevastuita varten rahastoidut eläkevarat kasvavat viime kädessä talouskasvun ja inflaation mukana. On syytä huomioida, että myös tarkasteluvälin valinnalla on merkitystä.

Tarkasteluvälin valinta vaikuttaa myös siihen, miltä toteutuneet tuotot näyttävät keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä:

  • 2014—Q3/2019 (5,75 vuotta): nimellisesti 5,6 ja reaalisesti 4,9 prosenttia
  • 2009—Q3/2019 (10,75 vuotta): nimellisesti 6,8 ja reaalisesti 5,5 prosenttia
  • 1997—Q3/2019 (22,75 vuotta): nimellisesti 5,8 ja reaalisesti 4,2 prosenttia

Eläketurvakeskuksen pitkän aikavälin ennustelaskelmissaan käyttämä vuosittainen reaalituotto-olettama vuoteen 2028 asti on 2,5 prosenttia. Siitä eteenpäin vuosituotto-olettama on 3,5 prosenttia. Jälkimmäisellä tuotto-oletuksella eläkejärjestelmää on tarkasteltu aina vuoteen 2085 asti, jolloin kokonaisuuteen vaikuttavat eniten työllisyyden, syntyvyyden ja nettomaahanmuuton kehitys.

Eläkkeiden rahoitukseen vaikuttavat eläkemaksujen lisäksi rahastoidut sijoitusvarat ja niiden tuotot. Sijoitusvaroihin on myös vuodesta 2017 lähtien vaikuttanut se, että rahastoista ja niiden tuotoista on maksettu eläkkeitä enemmän kuin työeläkemaksuja on rahastoitu. Esimerkiksi vuonna 2018 rahastoihin kerättiin koko eläkealalla eläkemaksuista 2,7 miljardia euroa, mutta maksettaviin eläkkeisiin otettiin 4,4 miljardia. Näin ollen rahastoista ja niiden tuotoista käytettiin eläkkeisiin nettomääräisesti 1,7 miljardia euroa.

Eläkevakuuttajien vakavaraisuudet ovat hyvällä mallilla. Työeläkeyhtiöiden vakavaraisuusasteet olivat syyskuun lopussa 123,7 ja 130,6 prosentin välillä. Vakavaraisuusasemat, eli vakavaraisuuspääoman suhde vakavaraisuusrajaan, vaihtelivat välillä 1,5 ja 2,3. Vakavaraisuusasteet ja -asemat pysyivät kutakuinkin samana kolmannen vuosineljänneksen aikana. Pahan päivän varalle tarkoitettujen puskureiden ansiosta eläkevakuuttajat sietävät huonompiakin kausia rahoitusmarkkinoilla.

2. Markkina jatkoi alkuvuoden suotuisissa tunnelmissa

Vuoden kolmannella kvartaalilla talouden tunnusluvut osoittivat kasvun hidastuvan edelleen. Keskuspankit toimivat nyt markkinoiden turvaajina ja niinpä antelias linja jatkui rapakon molemmin puolin. Avokätisen rahapolitiikan ansiosta kehittyneen maailman osakkeet pitivät talouden viilenevistä näkymistä huolimatta pintansa, kun taas kehittyvien markkinoiden osakkeiden vetovoimaa himmensi Kiinan ja Yhdysvaltojen pitkittynyt kauppasota. Tässä mielessä kuluneen vuosineljänneksen sävelmät, erityisesti osakemarkkinoilla, olivat epävireisiä.

  • Euroalueen osakkeet kehittyivät positiivisesti. Näin tapahtui myös Lontoon pörssissä uudesta pääministeristä huolimatta.
  • Amerikkalaiset osakkeet jatkoivat myös ohuessa nousuvireessä. Keskuspankki leikkasi ohjauskorkoa kahdesti.
  • Aasiassa japanilaiset osakkeet kehittyivät positiivisesti, kun taas muun Aasian tuotot jäivät maailman yleisindeksistä.
  • Entisestään laskenut ennätysalhainen korkotaso siivitti korkosijoitusten tuottoja, mutta heikensi tulevaisuuden tuotto-odotuksia entisestään.

Tähänastisen vuoden hienoista tuottoluvuista huolimatta, ennätysmatalan korkotason pitkittyminen on yksi suurimmista haasteista työeläkevakuuttajien sijoitustoiminnassa. Korkotason laskiessa entisestään, on korkosijoituksista yhä vaikeampaa saada tuottoa. Työeläkevakuuttajat ovat vakavaraisuussäännöstön sallimissa puitteissa hakeneet tuottoisampia sijoituskohteita muun muassa noteeraamattomista osakkeista, kiinteistöistä, pääomarahastoista sekä vaihtoehtoisista sijoituksista. Parempaa tuottoa haetaan siis perinteistä sijoitusuniversumia laajentamalla, jolloin pääomaa allokoidaan epälikvideihin ja esimerkiksi talouskasvusta riippumattomiin sijoituskohteisiin. Eläkesijoittajan pitkä aikahorisontti mahdollistaa epälikvidit sijoitusinstrumentit ja vaihtoehtoiset tuottolähteet tuovat riskien hajautusta osake- ja korkomarkkinoiden ulkopuolelle.

Ennätysalhainen korkotaso
Yhden vuoden Euribor-viitekoron viimeaikainen kehitys kuvaa laskevan trendin jo ennestään ennätysalhaisessa korkotasossa. Lähde: Suomen Pankki.

3. Perustiedot sijoitustilastoinnistamme

Jäsenyhteisömme hoitavat lakisääteisten työeläkevarojen sijoitustoiminnan. Tilastoinnissa ovat mukana työeläkeyhtiöt, eläkesäätiöiden ja -kassojen TyEL-rahastot sekä julkisalojen työeläkevakuuttajat: Keva, Valtion eläkerahasto (VER), Kelan toimihenkilöiden eläkerahasto, Kirkon eläkerahasto (KER) sekä Suomen Pankin Eläkerahasto (SPERA). Mukana ovat myös erityiseläkeyhteisöjen ryhmä, johon kuuluvat Maatalousyrittäjien eläkelaitos (Mela) ja Merimieseläkekassa (MEK).

Tilastoinnissa on mukana vain lakisääteisen työeläketurvan rahastointi. Mukana ei ole eläkesäätiöiden ja -kassojen hoitaman kollektiivisen lisätyöeläketurvan rahastojen arvo, joka oli noin 4,2 miljardia euroa vuoden 2018 lopussa.

Lue myös

Vuotta 2019 koskevat sijoitusanalyysit

Q3/2019pdf, 120 kB

Q2/2019pdf, 114 kB

Q1/2019pdf, 114 kB

Vuotta 2018 koskevat sijoitusanalyysit

Q4/2018pdf, 132 kB

Q3/2018pdf, 158 kB

Q2/2018pdf, 139 kB

Q1/2018pdf, 370 kB

Vuotta 2017 koskevat sijoitusanalyysit

Q4/2017pdf, 324 kB

Q3/2017pdf, 196 kB

Q2/2017pdf, 187 kB

Q1/2017pdf, 378 kB

Vuotta 2016 koskevat sijoitusanalyysit

Q4/2016pdf, 431 kB

Q3/2016pdf, 442 kB

Q2/2016pdf, 475 kB

Q1/2016pdf, 76 kB

Vuotta 2015 koskevat sijoitusanalyysit

Q4/2015pdf, 464 kB

Q3/2015pdf, 83 kB

Q2/2015pdf, 356 kB

Q1/2015pdf, 83 kB

Vuotta 2014 koskevat sijoitusanalyysit

Q4/2014pdf, 51 kB

Q3/2014pdf, 58 kB

Q2/2014pdf, 101 kB

Q1/2014pdf, 59 kB

Vuotta 2013 koskevat sijoitusanalyysit

Q4/2013pdf, 51 kB

Q3/2013pdf, 54 kB

Q2/2013pdf, 154 kB

Q1/2013pdf, 55 kB

Vuotta 2012 koskevat sijoitusanalyysit

Q4/2012pdf, 58 kB

Q3/2012pdf, 48 kB

Q2/2012pdf, 50 kB

Q1/2012pdf, 19 kB

Aikaisempia vuosia koskevat sijoitusanalyysit

Vuosi 2011pdf, 20 kB

Vuosi 2010pdf, 21 kB

Vuosi 2009pdf, 21 kB

Vuosi 2008pdf, 20 kB