Työeläkejärjestelmän rahoituksen osana toimivat sijoitusvarat kasvoivat vuoden 2021 ensimmäisellä vuosineljänneksellä. Varat kasvoivat vuodenvaihteesta kaikkiaan noin 11 miljardilla eurolla ja olivat maaliskuun lopussa yhteensä 233 miljardia euroa. Osakesijoitusten suotuisa kehitys vaikutti varojen kasvuun alkuvuoden aikana, mutta samalla korko- ja kiinteistösijoitusten reaalituotot olivat negatiivisia. Vuoden ensimmäisellä vuosineljänneksellä koronavirusrokotusten käynnistyminen ja eteneminen vahvistivat pääomamarkkinoiden yleistä luottamusta, mikä vaikutti suotuisasti erityisesti osakesijoitusten kehitykseen.

Analyytikko Kimmo Koivurinteen analyysi työeläkevarojen kehityksestä sisältää seuraavat kappaleet:

  • Ensimmäisen vuosineljänneksen sijoitustuotto nimellisesti 5,1 prosenttia ja reaalisesti 4,1 prosenttia
  • Rokotusten käynnistyminen tuki sijoitusmarkkinoita
  • Perustiedot sijoitustilastoinnistamme

Ensimmäisen vuosineljänneksen sijoitustuotto nimellisesti 5,1 prosenttia

  • Työeläkejärjestelmän sijoitusvarat yhteensä 233 miljardia euroa
    • Yksityisen alan sijoitusvarat 145 miljardia euroa
    • Julkisen alan sijoitusvarat noin 87 miljardia euroa
  • Kasvua ensimmäisen vuosineljänneksen aikana noin 11 miljardia euroa
  • Osake- ja osaketyyppiset sijoitukset koko sijoitusomaisuudesta 123 miljardia euroa, osuus 53 prosenttia
  • Korkosijoitukset 71 miljardia euroa, osuus 31 prosenttia
  • Kiinteistösijoitukset 20 miljardia euroa, osuus 8 prosenttia
  • Vaihtoehtoiset sijoitukset 19 miljardia euroa, osuus 8 prosenttia
  • Sijoitustuotto ensimmäisen vuosineljänneksen osalta nimellisesti 5,1 prosenttia ja reaalisesti 4,1 prosenttia

Sijoitusvarojen ja -jakauman kehitys vuodesta 2004 lähtien

Sijoitusjakauman muutokset omaisuuslajien suhteellisissa osuuksissa olivat ensimmäisen vuosineljänneksen aikana lähinnä kosmeettisia. Korkosijoituksien osuus (31 %) laski yhden prosenttiyksikön verran. Osake- ja osaketyyppisten [1] sijoituksien osuus (53 %) vastaavasti kohosi noin prosenttiyksikön. Kiinteistösijoituksien (8 %) ja vaihtoehtoisten [2] sijoituksien (8 %) osuudet pysyivät kutakuinkin muuttumattomina. Sijoitusjakauman muutosten taustalla on pidempi trendi, jossa korkosijoitusten suhteellinen osuus on lähes puolittunut viimeisen viidentoista vuoden aikana. Työeläkevakuuttajat ovat vakavaraisuussäännösten puitteissa korvanneet korkosijoituksia muilla paremman tuotto-odotuksen sijoituksilla kuten osakkeilla, pääomasijoituksilla ja vaihtoehtoisilla sijoituksilla.

Sijoitusomaisuuden jakautuminen eri sijoituslajeihin

[1] Kun analyysissä viitataan osake- ja osaketyyppisiin sijoituksiin, tarkoitetaan seuraavia sijoituskuvien luokkia: noteeratut osakkeet (ml. osakerahastot) sekä muut osakesijoitukset, joihin kuuluvat muun muassa pääomasijoitukset ja noteeraamattomat osakesijoitukset.

[2] Vaihtoehtoisilla sijoituksilla tarkoitetaan pääasiassa hedgerahastoja.

Alueellisissa sijoitusosuuksissa ei alkuvuoden aikana tapahtunut mainittavia muutoksia. Sekä kotimaahan että euroalueelle kohdistuneiden sijoitusten osuudet laskivat kumpikin puolisen prosenttiyksikköä ja vastaavasti euroalueen ulkopuolelle kohdistuneiden sijoitusten osuus nousi prosenttiyksikön verran. Maaliskuun lopussa sijoitusvaroista vajaa neljännes kohdistui Suomeen (24 %), muualle euroalueelle alle viidennes (16 %) ja euroalueen ulkopuolisiin maihin reilusti yli puolet (59 %). Sijoitusosuuksien muutoksiin vaikuttavat arvonmuutosten ohella nettovirrat eli ostojen, myyntien ja erääntymisten välinen erotus.

Pidemmällä aikavälillä sijoituksia on hajautettu yhä enemmän globaalille sijoitusmarkkinalle. Viime vuosikymmenen aikana kotimaan sijoitusten osuus eläkesalkuissa on laskenut yli kolmasosasta vajaaseen neljäsosaan. Samalla muualle euroalueelle kohdistuvien sijoitusten osuus on myös pienentynyt kolmasosasta reilusti alle viidesosaan. Euroalueen ulkopuolelle kohdistuvien sijoitusten osuus puolestaan on kohonnut viime vuosikymmenen alun 34 prosentista lähes kuuteenkymmeneen.

Alueelliset sijoitusosuudet

Kuuden suurimman toimijan sijoituslajikohtaiset tuotot vuoden 2021 ensimmäisen neljänneksen osalta:

  • Osakesijoitusten tuotot nimellisesti keskimäärin 9,4 ja reaalisesti 8,4 prosenttia
  • Korkosijoitusten tuotot nimellisesti keskimäärin 0,4 ja reaalisesti -0,6 prosenttia
  • Kiinteistösijoitusten tuotot nimellisesti keskimäärin 0,8 ja reaalisesti -0,2 prosenttia
  • Vaihtoehtoisten sijoitusten tuotot nimellisesti keskimäärin 3,1 ja reaalisesti 2,1 prosenttia

Eläkesijoitusten tuottojen kehitystä on tarkasteltava pidemmällä aikavälillä – yhden neljänneksen tai vuodenkaan muutoksilla ei ole suurta merkitystä eläkejärjestelmän rahoituksellisen kestävyyden kannalta. Toisaalta toteutuneiden tuottojen perusteella ei myöskään voi ennustaa tulevaisuuden tuottoja. Pitkällä aikavälillä rahastoidut eläkevarat kasvavat viime kädessä talouskasvun ja inflaation mukana. On syytä huomioida, että myös tarkasteluvälin valinnalla on merkitystä.

Toteutuneet tuotot näyttävät pidemmällä aikavälillä vakailta:

  • 2016– Q1/2021 (noin 5 vuotta): nimellisesti 6,3 ja reaalisesti 5,3 prosenttia
  • 2011– Q1/2021 (noin 10 vuotta): nimellisesti 5,9 ja reaalisesti 4,6 prosenttia
  • 2001- Q1/2021 (noin 20 vuotta): nimellisesti 5,3 ja reaalisesti 3,9 prosenttia
  • 1997– Q1/2021 (noin 24 vuotta): nimellisesti 6,0 ja reaalisesti 4,5 prosenttia

Pidemmän aikavälin tuotot

Suomalaiset työeläkkeet rahoitetaan osittain rahastoivalla järjestelmällä. Tästä syystä rahastoitujen sijoitusvarojen (233 miljardia) ei tarvitse vastata koko tähän mennessä karttuneiden eläkevastuiden (eli kaikkien tulevaisuudessa maksuun tulevien eläkkeiden) noin 700 miljardin määrää, vaan pääosa vuosittain maksettavista eläkkeistä kustannetaan jatkossakin suoraan vuoden aikana kerätyistä työeläkemaksuista. Tulevaisuudessa rahastojen merkitys eläkkeiden rahoituksessa kasvaa entisestään väestön ikärakenteen kehittyessä.

Eläkkeiden rahoitukseen vaikuttavat eläkemaksujen lisäksi rahastoidut sijoitusvarat ja niiden tuotot. Yksityisen sektorin rahastoituihin sijoitusvaroihin on jo vuodesta 2014 lähtien vaikuttanut lisäksi se, että rahastoista ja niiden tuotoista on maksettu eläkkeitä enemmän kuin työeläkemaksuja on rahastoitu. Esimerkiksi vuonna 2020 (ennakkotieto) rahastoihin kerättiin koko eläkealalla maksuja 2,7 miljardia euroa, mutta maksettaviin eläkkeisiin otettiin 5,8 miljardia. Näin ollen rahastoista ja niiden tuotoista käytettiin eläkkeisiin nettomääräisesti yli kolme miljardia euroa.

Eläkevakuuttajiemme vakavaraisuus on sijoitustuottojen ansiosta turvaavalla tasolla. Vakavaraisuusasteet ja -asemat kohosivat jonkin verran kuluneen vuosineljänneksen aikana. Työeläkeyhtiöiden vakavaraisuusasteet olivat maaliskuun lopussa 125,0 ja 133,5 prosentin välillä. Vakavaraisuusasemat vaihtelivat välillä 1,6—1,9. Pahan päivän varalle tarkoitettujen puskureiden ansiosta eläkevakuuttajat sietävät huonompiakin kausia rahoitusmarkkinoilla.

Rokotusten käynnistyminen tuki sijoitusmarkkinoita

Koronaviruspandemia suisti vuosi sitten helmikuussa markkinat hetkelliseen vapaapudotukseen. Tuolloin maailman osakemarkkinoiden pääindeksit romahtivat kuukaudessa yli kolmekymmentä prosenttia ja markkinoiden pelkokerroin, volatiliteetti-indeksi VIX, pomppasi lukemiin, jollaisia oli viimeksi nähty vuoden 2008 finanssikriisissä. Viime vuoden aikana valtioiden ja keskuspankkien elvytys piti rahoitusmarkkinat toiminnassa samalla kun reaalitalouden sulkutoimet hidastivat koronaviruksen leviämistä. Vaikka tietyt talouden alat kuten matkailu ja palvelut kärsivätkin pandemian aikana ankarasti, ei massiivisia konkurssiaaltoja kuitenkaan nähty. Viime vuoden lopulla pörssit näyttivät kurssimielessä jo toipuneen koronasta täydellisesti, vaikka esimerkiksi rokotuksista oli vasta lupaavia testituloksia.

Tätä taustaa vasten alkoi tämä vuosi finanssimielessä varsin erikoisissa merkeissä. Osakemarkkinat jatkoivat edelleen nousujohteisesti, kun rokotukset länsimaissa lopultakin käynnistyivät. Tammikuussa markkinoille tupsahti Yhdysvalloissa hyväksytty tähtitieteellinen lähes kahden biljoonan (2 000 000 000 000) dollarin elvytyspaketti. Voimakas elvytys yhdessä hyvin edistyvien rokotusten kanssa kohotti osakkeiden arvostustasoja ja erityisesti edellisvuonna heikommin menestyneet alat, kuten esimerkiksi energia- ja pankkisektorit, palautuivat ympäri maailman.

Vaikka osakemarkkinoilla oli alkuvuoden aikana aistittavissa lähes markkinahumua, ei vastaavaa koettu korkopuolella. Sen sijaan keskeisten liikkeeseenlaskijamaiden kuten Yhdysvaltojen ja Saksan kymmenvuotiset lainakorot lähtivät nousuun. Erityisesti Yhdysvaltojen lainakorot nousivat helmikuussa voimakkaasti markkinoiden reagoitua massiiviseen velalla elvyttämiseen ja alkanut vuosi oli siellä toiseksi huonoin kvartaali neljäänkymmeneen vuoteen.

Korkotason nousulla on merkitystä myös isoja korkosijoituksia hallinnoiville eläkesijoittajille, sillä salkuissa olevien joukkovelkakirjojen arvostus laskee korkojen noustessa. Tästä syystä julkisyhteisöjen joukkovelkakirjat osoittivat pääosin negatiivisia tuottolukuja maaliskuun lopulla. Myös korkeamman luottoluokituksen yrityslainojen tuotot olivat nollan tuntumassa ja ainoastaan alhaisemman luottoluokituksen (high yield) yrityslainat pelastivat korkosijoittajan alkuvuoden aikana.

Varsin tyydyttävän ensimmäisen kvartaalin jälkeen on mielenkiintoista, millainen sijoitusvuosi tästä vielä kehkeytyy.

VIX-indeksi
Markkinoiden lyhyen tähtäimen vaihteluja kuvaava VIX-indeksi jatkoi tasaantumistaan vuoden ensimmäisen kvartaalin aikana. Kuvassa vertailun vuoksi mukana myös viime vuosi.

Perustiedot sijoitustilastoinnistamme

Jäsenyhteisömme hoitavat lakisääteisten työeläkevarojen sijoitustoiminnan. Tilastoinnissa ovat mukana työeläkeyhtiöt, eläkesäätiöiden ja -kassojen TyEL-rahastot sekä julkisalojen työeläkevakuuttajat: Keva, Valtion eläkerahasto (VER), Kelan toimihenkilöiden eläkerahasto, Kirkon eläkerahasto (KER) sekä Suomen Pankin Eläkerahasto (SPERA). Mukana ovat myös erityiseläkeyhteisöjen ryhmä, johon kuuluvat Maatalousyrittäjien eläkelaitos (Mela) ja Merimieseläkekassa (MEK).

Tilastoinnissa on mukana vain lakisääteisen työeläketurvan rahastointi. Mukana ei ole eläkesäätiöiden ja -kassojen hoitaman kollektiivisen lisätyöeläketurvan rahastojen arvo, joka oli noin 3,9 miljardia euroa vuoden 2020 lopussa.

Lue myös

Vuotta 2021 koskevat sijoitusanalyysit

Q1/2021pdf, 123 kB

Vuotta 2020 koskevat sijoitusanalyysit

Q4/2020pdf, 138 kB

Q3/2020pdf, 129 kB

Q2/2020pdf, 114 kB

Q1/2020pdf, 159 kB

Vuotta 2019 koskevat sijoitusanalyysit

Q4/2019pdf, 116 kB

Q3/2019pdf, 120 kB

Q2/2019pdf, 114 kB

Q1/2019pdf, 114 kB

Vuotta 2018 koskevat sijoitusanalyysit

Q4/2018pdf, 132 kB

Q3/2018pdf, 158 kB

Q2/2018pdf, 139 kB

Q1/2018pdf, 370 kB

Vuotta 2017 koskevat sijoitusanalyysit

Q4/2017pdf, 324 kB

Q3/2017pdf, 196 kB

Q2/2017pdf, 187 kB

Q1/2017pdf, 378 kB

Vuotta 2016 koskevat sijoitusanalyysit

Q4/2016pdf, 431 kB

Q3/2016pdf, 442 kB

Q2/2016pdf, 475 kB

Q1/2016pdf, 76 kB

Vuotta 2015 koskevat sijoitusanalyysit

Q4/2015pdf, 464 kB

Q3/2015pdf, 83 kB

Q2/2015pdf, 356 kB

Q1/2015pdf, 83 kB

Vuotta 2014 koskevat sijoitusanalyysit

Q4/2014pdf, 51 kB

Q3/2014pdf, 58 kB

Q2/2014pdf, 101 kB

Q1/2014pdf, 59 kB

Vuotta 2013 koskevat sijoitusanalyysit

Q4/2013pdf, 51 kB

Q3/2013pdf, 54 kB

Q2/2013pdf, 154 kB

Q1/2013pdf, 55 kB

Vuotta 2012 koskevat sijoitusanalyysit

Q4/2012pdf, 58 kB

Q3/2012pdf, 48 kB

Q2/2012pdf, 50 kB

Q1/2012pdf, 19 kB

Aikaisempia vuosia koskevat sijoitusanalyysit

Vuosi 2011pdf, 20 kB

Vuosi 2010pdf, 21 kB

Vuosi 2009pdf, 21 kB

Vuosi 2008pdf, 20 kB