Työeläkejärjestelmän sijoitusvarat supistuivat viime vuonna ensimmäistä kertaa sitten vuoden 2011. Varat pienenivät vuoden 2018 aikana 6,4 miljardilla eurolla ja olivat joulukuun lopussa yhteensä 193,4 miljardia euroa. Erityisesti osakesijoitusten heikko kehitys vuoden lopulla käänsi alkuvuoden aikana kertyneen tuoton miinukselle, mutta myös korkosijoitusten tuotto jäi miinusmerkkiseksi. Vuoden viimeisellä vuosineljänneksellä markkinoilla vallitsi lisääntyneen epävarmuuden tunnelma, minkä johdosta varsinkin listattujen osakesijoitusten arvostukset laskivat voimakkaasti.

Analyytikko Kimmo Koivurinteen analyysi sisältää seuraavat kappaleet:

  1. Sijoitustuotto vuodelta 2018 nimellisesti -2,4 prosenttia
  2. Epätavallisen voimakas kurssilasku vuoden lopulla
  3. Perustiedot sijoitustilastoinnistamme

Eläkerahastojen rooli kasvaa tulevaisuudessa, kun eläkevaroja ja niiden sijoitusten tuottoja tullaan käyttämään yhä enemmän eläkkeiden rahoitukseen. Koko eläkejärjestelmän tasolla maksutulot eivät ole enää viime vuosina riittäneet kattamaan eläkemenoja. Erotus rahoitetaan sijoitusvaroista ja niiden tuotoista.

1. Sijoitustuotto vuodelta 2018 nimellisesti -2,4 prosenttia

  • Työeläkejärjestelmän sijoitusvarat yhteensä 193,4 EUR mrd.
    • Yksityisen alan sijoitusvarat 121,4 EUR mrd.
    • Julkisen alan sijoitusvarat noin 72,0 EUR mrd.
  • Laskua vuoden viimeisen vuosineljänneksen aikana 11,3 EUR mrd.
  • Osake- ja osaketyyppiset sijoitukset koko sijoitusomaisuudesta 103,3 EUR mrd., osuus 53,4 %
  • Korkosijoitukset 73,2 EUR mrd., osuus 37,8 %
  • Kiinteistösijoitukset 16,9 EUR mrd., osuus 8,8 %
  • Sijoitustuotto koko vuoden 2018 osalta nimellisesti -2,4 prosenttia ja reaalisesti -3,5 prosenttia

Sijoitusvarojen ja -jakauman kehitys vuodesta 2004 lähtien


Sijoitusjakauman muutokset omaisuuslajien suhteellisissa osuuksissa olivat vuoden 2018 aikana pieniä. Korkosijoituksien osuus (37,8 %) supistui vuoden aikana yhden prosenttiyksikön. Osakkeiden osuus (53,4 %) kohosi noin kaksi prosenttiyksikköä ja kiinteistösijoituksien osuus (8,8 %) puolisen prosenttia vuodentakaisesta. Pidemmällä aikavälillä osakesijoitusten osuus on kasvanut vuodesta 2012 lähtien, kun korkosijoitusten osuus on vastaavasti pienentynyt. Syynä tähän on ollut matala korkotaso, minkä johdosta työeläkevakuuttajat ovat hakeneet tuottoisampia sijoituskohteita muun muassa noteeraamattomista osakkeista, kiinteistöistä, pääomarahastoista sekä vaihtoehtoisista sijoituksista. Tuottojen valossa tämä strategia näyttää pitkällä aikavälillä toimineen hyvin. Viime vuonna kiinteistösijoitusten hyvä tuotto kompensoi tavallista heikompia osaketuottoja [1].

[1] Kun analyysissä viitataan osake- ja osaketyyppisiin sijoituksiin, tarkoitetaan seuraavia sijoituskuvien luokkia: noteeratut osakkeet (ml. rahastot), hedge-rahastot sekä muut osakesijoitukset, joihin kuuluvat muun muassa pääomasijoitukset ja noteeraamattomat osakesijoitukset.



Alueelliset sijoitusosuudet eivät juuri muuttuneet kuluneen vuoden aikana. Euroalueelle kohdistuneiden sijoitusten osuus nousi puoli prosenttia ja euroalueen ulkopuolelle kohdistuneiden sijoitusten osuus vajaan prosentin. Suomi-sijoitusten osuus vastaavasti laski reilun prosentin. Vuoden 2018 lopussa sijoitusvaroista noin neljännes kohdistui Suomeen (24,5 %), muualle euroalueelle noin viidennes (19,9 %) ja yli puolet euroalueen ulkopuolisiin maihin (55,6 %). Sijoitusosuuksien muutoksiin vaikuttavat nettovirrat eli ostojen, myyntien ja erääntymisten välinen erotus.





Vuoden 2018 sijoituslajikohtaiset tuotot kuuden suurimman toimijan osalta:

  • Osakesijoitusten tuotot nimellisesti keskimäärin -4,6 ja reaalisesti -5,7 prosenttia
  • Korkosijoitusten vastaavat tuotot keskimäärin -1,1 ja -2,3 prosenttia
  • Kiinteistösijoitusten tuotot keskimäärin 5,9 ja 4,7 prosenttia

Eläkesijoitusten tuottojen kehitystä on tarkasteltava pidemmällä aikavälillä – yhden neljänneksen tai vuodenkaan muutoksilla ei ole suurta merkitystä eläkejärjestelmän rahoituksellisen kestävyyden kannalta. Toisaalta toteutuneiden tuottojen perusteella ei myöskään voi ennustaa tulevaisuuden tuottoja. Pitkällä aikavälillä rahastoidut eläkevarat kasvavat viime kädessä talouskasvun ja inflaation mukana. On syytä huomioida, että myös tarkasteluvälin valinnalla on merkitystä.

Toteutuneet tuotot näyttävät pidemmällä aikavälillä vakailta:

  • 2014–2018 (5 vuotta): nimellisesti 4,6 ja reaalisesti 4,0 prosenttia
  • 2009–2018 (10 vuotta): nimellisesti 6,4 ja reaalisesti 5,1 prosenttia
  • 1997–2018 (22 vuotta): nimellisesti 5,6 ja reaalisesti 4,0 prosenttia

Eläketurvakeskuksen pitkän aikavälin ennustelaskelmissaan käyttämä reaalituotto-olettama vuoteen 2025 asti on kolme prosenttia. Siitä eteenpäin tuotto-olettama on 3,5 prosenttia. Jälkimmäisellä tuotto-oletuksella eläkejärjestelmää on tarkasteltu aina vuoteen 2085 asti, jolloin kokonaisuuteen vaikuttavat eniten työllisyyden, syntyvyyden ja nettomaahanmuuton kehitys.

Eläkkeiden rahoitukseen vaikuttavat eläkemaksujen lisäksi rahastoidut sijoitusvarat ja niiden tuotot. Sijoitusvaroihin on myös vuodesta 2014 lähtien vaikuttanut, että rahastoista ja niiden tuotoista on maksettu eläkkeitä enemmän kuin työeläkemaksuja on rahastoitu. Esimerkiksi vuonna 2017 rahastoihin kerättiin koko eläkealalla eläkemaksuista 2,5 miljardia euroa, mutta maksettaviin eläkkeisiin otettiin 4,3 miljardia. Näin ollen rahastoista ja niiden tuotoista käytettiin eläkkeisiin nettomääräisesti 1,8 miljardia euroa.

Eläkevakuuttajien vakavaraisuus on viime vuoden heikommista sijoitustuotoista huolimatta edelleen vahva. Neljän suurimman työeläkeyhtiön vakavaraisuusaste joulukuun lopussa oli 120,6 ja 127,5 prosentin välillä. Vastaavasti vakavaraisuusasema vaihteli 1,6 ja 2,3 välillä. Vakavaraisuusaste ja -asema laskivat hieman kuluneen vuoden aikana. Pahan päivän varalle tarkoitettujen puskureiden ansiosta eläkevakuuttajat sietävät huonompiakin kausia rahoitusmarkkinoilla.

2. Epätavallisen voimakas kurssilasku vuoden lopulla

Vuoden 2018 viimeinen kvartaali käynnistyi kuta kuinkin koko vuoden kurssihuipulta. Lokakuussa epävarmuus voimistui markkinoilla samalla, kun Yhdysvaltojen keskuspankin koronnostot osoittivat ensimmäisiä tehoamisen merkkejä. Osakemarkkinoilla tämä näkyi niin, että viimeisen kvartaalin aikana osakeindeksit laskettelivat yhdessä tuumin kohti kaakkoa ja tuotot keskeisillä markkinoilla näyttivät pitkälle miinusmerkkisiltä.

  • Viiden sadan suurimman yhdysvaltalaisyrityksen kurssikehitystä kuvaava S&P 500 -indeksi laski kolmessa kuukaudessa peräti neljätoista prosenttia.
  • Lontoon pörssin sadan suurimman yrityksen FTSE-indeksi putosi yli kymmenen prosenttia ja Saksan DAX-indeksi lähes neljätoista prosenttia.
  • Helsingin pörssin suurimpien yritysten kehitystä kuvaava OMXH25-indeksi laski kokonaiset viisitoista prosenttia.
  • Tukholman pörssin OMXS30-indeksillä meni vielä heikommin - yli viidentoista prosentin lasku loppuvuoden aikana.

Yhdysvaltojen keskuspankin korkopolitiikka kohtasi kritiikkiä monelta suunnalta, vaikka korkotason normalisointiin tähtäävistä toimista oli tiedotettu hyvissä ajoin ja inflaatio oli ollut tuntuvassa nousussa jo vuodesta 2016 lähtien. Joulukuussa FED ilmoittikin karsivansa koronnostot puoleen tulevana vuonna, mutta markkinoita tarkastellessa vaikutti siltä, että suurimmat vahingot olivat jo ehtineet tapahtua.

Kurssilaskun taustalla oli myös muita epävarmuustekijöitä, joista ei viime vuoden aikana todellakaan ollut pulaa. Loppuvuoden aikana ylivelkaantumisteeman kuuma nimi oli Italia, jonka velkaantumisen ohella huolia aiheuttavat vähäiset investoinnit, heikko työn tuottavuus ja väestön vanheneminen. Italian tilannetta eivät varsinaisesti parantaneet tuoreen populistihallituksen vaalilupaukset, joiden perussävy näyttäisi kasvattavan talouden alijäämää entisestään. Väestötilanne ja erityisesti laskussa ollut syntyvyys ovat todellisia ongelmia Italiassa, missä neljänneksellä naisista ei ole ollenkaan lapsia ja toisella neljänneksellä lapsiluku jää yhteen lapseen. Tämän euroalueen kolmanneksi suurimman talouden haasteet tarkoittavat tulevaisuudessa ongelmia myös yhteisvaluutta eurolle, mikäli budjettikuria ei löydy.

Uutisotsikoista ei myöskään puuttunut kauppapoliittisia jännitteitä. Päällimmäisenä kummittelivat tutut kauppakumppanit Kiina ja USA. Maiden suhde muistuttaa karilla olevaa avioliittoa - erilaisia uhkauksia esitetään – mutta suhteen on jatkuttava, sillä molemmat ovat tiedostavat ettei yksinkään oikein pärjää. Maailmantaloudelle kauppapolitiikan hiekoittuminen on epäsuotuisaa, sillä protektionismin lisääntyminen hidastaa globaalia kasvua. Varsinaista myrkkyä protektionismi on viennistä ja vapaakaupasta hengittävälle Suomelle ja tietenkin myös koko EU:lle, jonka viennistä neljännes suuntautuu Aasiaan.

Edellä mainittujen lisäksi viime vuoden keskeisistä aiheista voitaneen mainita Brexit. Saarivaltion irtaantuminen unionista tarkoittanee - ei ainakaan suoranaista paluuta kelttiläiskansan vanhaan loistoon, sillä arvion mukaan kova Brexit aiheuttaa jopa puolen miljoonan työpaikan menetyksen Britanniassa. Toisten laskelmien mukaan kova Brexit aiheuttaisi myös satojen tuhansien työpaikkojen katoamisen maailmalla.

3. Perustiedot sijoitustilastoinnistamme

Jäsenyhteisömme hoitavat lakisääteisten työeläkevarojen sijoitustoiminnan. Tilastoinnissa ovat mukana työeläkeyhtiöt, eläkesäätiöiden ja -kassojen TyEL -rahastot sekä julkisalojen työeläkevakuuttajat: Keva, Valtion eläkerahasto (VER), Kelan toimihenkilöiden eläkerahasto, Kirkon eläkerahasto (KER) sekä Suomen Pankin Eläkerahasto (SPERA). Mukana ovat myös erityiseläkeyhteisöjen ryhmä, johon kuuluvat Maatalousyrittäjien eläkelaitos (Mela) ja Merimieseläkekassa (MEK).

Tilastoinnissa on mukana vain lakisääteisen työeläketurvan rahastointi. Mukana ei ole eläkesäätiöiden ja -kassojen hoitaman kollektiivisen lisätyöeläketurvan rahastojen arvo, joka oli noin 4,2 miljardia euroa vuoden 2018 lopussa.

Analyysi päivitetty 5.3.2019

Lue myös

Vuotta 2018 koskevat sijoitusanalyysit

Q3/2018pdf, 158 kB

Q2/2018pdf, 139 kB

Q1/2018pdf, 370 kB

Vuotta 2017 koskevat sijoitusanalyysit

Q4/2017pdf, 324 kB

Q3/2017pdf, 196 kB

Q2/2017pdf, 187 kB

Q1/2017pdf, 378 kB

Vuotta 2016 koskevat sijoitusanalyysit

Q4/2016pdf, 431 kB

Q3/2016pdf, 442 kB

Q2/2016pdf, 475 kB

Q1/2016pdf, 76 kB

Vuotta 2015 koskevat sijoitusanalyysit

Q4/2015pdf, 464 kB

Q3/2015pdf, 83 kB

Q2/2015pdf, 356 kB

Q1/2015pdf, 83 kB

Vuotta 2014 koskevat sijoitusanalyysit

Q4/2014pdf, 51 kB

Q3/2014pdf, 58 kB

Q2/2014pdf, 101 kB

Q1/2014pdf, 59 kB

Vuotta 2013 koskevat sijoitusanalyysit

Q4/2013pdf, 51 kB

Q3/2013pdf, 54 kB

Q2/2013pdf, 154 kB

Q1/2013pdf, 55 kB

Vuotta 2012 koskevat sijoitusanalyysit

Q4/2012pdf, 58 kB

Q3/2012pdf, 48 kB

Q2/2012pdf, 50 kB

Q1/2012pdf, 19 kB

Aikaisempia vuosia koskevat sijoitusanalyysit

Vuosi 2011pdf, 20 kB

Vuosi 2010pdf, 21 kB

Vuosi 2009pdf, 21 kB

Vuosi 2008pdf, 20 kB