Työeläkekuntoutuksella tarkoitetaan työeläkevakuuttajien tarjoamaa ammatillista kuntoutusta, jonka tavoitteena on ehkäistä työkyvyttömyyttä. Työeläkekuntoutus on lakisääteistä, ja sen tarkoituksena on, että työntekijä tai yrittäjä pystyy jatkamaan työelämässä sairaudesta, viasta tai vammasta huolimatta. Vuosien varrella työeläkekuntoutus on lisännyt tasaisesti suosiotaan, ja sen tulokset ovat hyviä: viimeisen kymmenen vuoden aikana kuntoutuksesta työhön palanneiden osuus on vakiintunut noin 60 prosentin tasolle. Vastaavasti täydelle työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden osuus on pysynyt alle 10 prosentissa.

kuvituskuva

Tavoitteena auttaa jaksamaan työelämässä pidempään

Työeläkekuntoutuksen keskeisenä tavoitteena on ehkäistä työkyvyttömyyttä ja siten auttaa jaksamaan työelämässä pidempään. Kuntoutukseen ovat oikeutettuja niin palkansaajat, yrittäjät kuin maatalousyrittäjätkin, mikäli he täyttävät työeläkekuntoutukselle asetetut edellytykset.

Keskeisenä kriteerinä työeläkekuntoutukselle on uhka joutua lähivuosina työkyvyttömyyseläkkeelle. Käytännössä tämä tarkoittaa tilannetta, jossa henkilön sairaus, vika tai vamma johtaisi työkyvyn menetykseen ja työkyvyttömyyseläkkeen myöntämiseen ilman työeläkekuntoutuksen toimenpiteitä. Toinen keskeinen edellytys on, että tätä uhkaa on mahdollista pienentää työeläkekuntoutuksen avulla.

Lisäksi työeläkekuntoutuksen myöntäminen edellyttää muun muassa alle 63-vuoden ikää ja tiettyä ansioedellytystä lähivuosien ajalta. Lisäksi työeläkekuntoutuksen tarkoituksenmukaisuutta arvioitaessa otetaan huomioon muun muassa hakijan ikä, ammatti ja vakiintuminen työelämään.

Työeläkekuntoutus palvelee niin kuntoutukseen osallistujaa, työnantajia kuin yhteiskuntaakin. Työeläkekuntoutus mahdollistaa henkilölle esimerkiksi ammattitaidon säilymisen, toimintakyvyn parantumisen ja paremman toimeentulon työkyvyttömyyseläkkeeseen verrattuna. Työnantajan näkökulmasta kuntoutus auttaa hallitsemaan työkyvyttömyyden kustannuksia ja henkilöstön riittävyyttä. Koko yhteiskunnan kannalta työeläkekuntoutus tukee työurien pidentämistä ja hillitsee samalla osaltaan työeläkemaksujen nousupainetta.

Työeläkevakuuttajat vastaavat työeläkekuntoutuksesta

Työeläkekuntoutuksen käytännön toteutuksesta vastaavat työeläkevakuuttajat. Työeläkekuntoutus on yksilöllistä, eli sen sisältö laaditaan kuntoutujan tarpeet ja tilanne huomioiden. Työeläkekuntoutus on aina ammatillista kuntoutusta, eli siihen ei sisälly esimerkiksi lääkinnälliset kuntoutustoimenpiteet.

Työeläkekuntoutuksen muotoja ovat esimerkiksi työkokeilu ja työhönvalmennus joko omalla tai uudella työpaikalla. Mikäli kuntoutujalla on voimassa oleva työsuhde, selvitetään ensisijaisesti oman työpaikan mahdollisuudet töiden järjestelyyn tai kuntoutujalle paremmin sopiviin työtehtäviin. Työeläkekuntoutuksen tärkein yhteistyötaho tässä on työterveyshuolto. Työeläkevakuuttajat myös tukevat työterveyshuollon nykyistä suurempaa roolia ja vastuuta työpaikalla tapahtuvasta kuntoutuksesta.

Työeläkevakuuttajat huolehtivat myös kuntoutujan taloudellisesta toimeentulosta kuntoutuksen ajalta maksamalle tälle kuntoutusrahaa, mikäli hän on kuntoutuksen aikana kokonaan tai osittain estynyt tekemästä ansiotyötä. Lisäksi työeläkevakuuttajat korvaavat erikseen kuntoutuksesta aiheutuvia kuluja, kuten matkakustannuksia ja opiskelutarvikkeita.

Kuntoutujien määrä jatkuvassa kasvussa, tulokset pysyneet hyvinä

Vuonna 2016 työeläkekuntoutukseen osallistui lähes 16 000 henkilöä. Määrä on kasvanut vuosittain. Verrattuna vuoteen 1991, jolloin koko työeläkejärjestelmää koskeva työeläkekuntoutuksen tilastointi aloitettiin, on kuntoutujien määrä kasvanut yli 25-kertaiseksi. Kuntoutujien painopiste on vuosien varrella siirtynyt vanhempiin ikäryhmiin ja siten lähemmäs uhkaavaa työkyvyttömyyttä.

Samanaikaisesti kun työeläkekuntoutukseen osallistuneiden lukumäärä on kasvanut, on työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden lukumäärä vastaavasti alentunut. Mikäli kuntoutujien määrä jatkaa nykyisen kaltaista kehittymistään, on lähitulevaisuudessa odotettavissa tilanne, jossa työeläkekuntoutuksessa olevien määrä ylittää työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyvien määrän.

Kuntoutuksen tuloksellisuus on säilynyt hyvänä. Tuloksellisuutta mitataan esimerkiksi sillä, kuinka suuri osa kuntoutuneista palaa työelämään ja vastaavasti kuinka suuri osa siirtyy pysyvästi työkyvyttömyyseläkkeelle. Työhön palanneiden osuus on vakiintunut noin 60 prosentin tasolle viimeisen kymmenen vuoden aikana. Täydelle työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden osuus puolestaan on pysynyt alle 10 prosentissa. Loput kuntoutuksen päättäneistä ovat joko jatkaneet opiskelua, jääneet työttömäksi tai osatyökyvyttömyyseläkkeelle tai keskeyttäneet kuntoutuksen jostain muusta syystä.

Työeläkekuntoutuksen tavoitteena on auttaa kuntoutujaa jatkamaan työelämässä. Kuntoutuksella tulisikin olla oma nykyistä näkyvämpi roolinsa myös työelämän epävarmuudessa, jossa on usein tarvetta erilaisille turvaamiskeinoille. Kuntoutujan tai osatyökykyisen voi olla vaikea löytää uutta, terveydentilalle sopivaa työtä. Työeläkekuntoutuksen tulee siksi tukea kuntoutujia nykyistä enemmän aina uuteen työhön työllistymiseen asti. Kuntoutunut ihminen tuo järjestelmälle säästöjä, mutta vasta työllistynyt ihminen tulo myös tuloja.

Työeläkekuntoutus – mistä olikaan kyse?

  • Työeläkekuntoutus on ammatillista kuntoutusta, jonka tavoitteena on ehkäistä työkyvyttömyyttä ja myöhentää työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymistä.
  • Työeläkevakuuttajat mahdollistavat työeläkekuntoutuksen asiakkailleen, jotka täyttävät työeläkekuntoutukselle asetut edellytykset. Työeläkevakuuttajat myös korvaavat kuntoutuksen aikaisen toimeentulon ja kuntoutuksesta aiheutuneita kustannuksia.
  • Työeläkekuntoutuksen tulokset ovat pysyneet hyvinä vuodesta toiseen. Vain yksi kymmenestä kuntoutukseen osallistuneesta siirtyy täydelle työkyvyttömyyseläkkeelle kuntoutuksen päättyessä.