Voiko perustuloa hackata?

Perustulohack järjestettiin Sitran, Demos Helsingin ja Open Knowledgen yhteistyönä. Perustulohackiin valikoitui monipuolinen joukko eri alojen henkilöitä, joita yhdisti kiinnostus kehittää perustuloa tuoreilla ideoilla.

Selvityshankkeessa mukana oleva Markus Kanerva ajatushautomo Tänkistä johdatti päivän teemaan kertomalla perustuloa koskevasta selvitystyöstä. Hän totesi, että perustulo on muutakin kuin kannustinloukkujen purkamista. Hän piti perustulon kenttäkoetta ainutlaatuisena mahdollisuutena tutkia yhteiskunnallista muutosta ja myllätä koko sosiaaliturva läpi.

Perustulon tavoitteet

Perustulosta on käyty keskustelua aina 80-luvulta lähtien. Sen mallit ja tavoitteet ovat muuttuneet vuosien saatossa. Keskustelu on virinnyt voimakkaimmin työelämässä tapahtuneiden muutosten, esimerkiksi teollisuustyön vähenemisen ja lamavuosien aikana. Nyt perustulo on tapetilla globaalisti työn digitalisoitumisen myötä. Perustulon nähdään muun muassa:

• Selkiyttävän nykyistä sosiaaliturvajärjestelmää
• Vähentävän byrokratiaa
• Poistavan työn ja etuuksien yhteen sovitteluun liittyviä loukkuja
• Tekevän satunnaisen työnteon kannattavaksi
• Takaavan riittävän toimeentulon kaikissa elämäntilanteissa
• Vähentävän köyhyyttä

Perustulo on saanut osakseen kritiikkiä esimerkiksi siitä, että sen epäillään passivoivan ihmisiä, edistävän nuorten syrjäytymistä ja polarisoivan väestöä työssä oleviin ja niihin, jotka eivät kykene elämään työllään.

Suomessa on viime vuosina esitetty enemmän osittaisen perustulon malleja kuin täydellistä perustuloa. Osittaisessa perustulossa tarvittaisiin myös harkinnanvaraista sosiaaliturvaa ja siinä ansiosidonnaisten ja syyperusteisten tukien nähtäisiin säilyvän. Miten perustulon taso voisi määräytyä? Yhtenä vaihtoehtona on keskusteluissa pohdittu sen perustuvan nykyiseen perusturvan tasoon esimerkiksi noin 550 euroon kuukaudessa.

Perustulohack – sosiaalisia innovaatioita

Perustulon ympärillä pyörii monia avoimia kysymyksiä. Kuka perustuloa saisi? Mitä tukimuotoja perustulolla korvattaisiin? Olisiko perustulo vastikkeetonta? Miten perustulo rahoitetaan? Passivoiko perustulo? Onko alueellinen porrastus tarpeen perustulossa?

Perustulohackiin osallistuneiden esityksistä monet pohjautuivat näihin kysymyksiin. Perustulohackissa kehitettiin erilaisia työkaluja perustulokokeilun tueksi. Esitysten joukosta löytyi muun muassa perustulolaskuri, jolla sai vastauksen millaisia vaikutuksia perustulolla on ihmiselle. Perustulopelillä puolestaan pystyi simuloimaan elämänvalintojensa vaikutuksia julkiseen talouteen.

Yksi esityksistä keskittyi viestinnälliseen tietopakettiin, joka olisi kohdennettu perustulopilottiin valikoituneille. Nämä kehittäjät olivat pohtineet myös miten nykyisin on tapana nimetä sosiaaliturvan saajia esimerkkityypeillä, kuten Onni opiskelija. He halusivat päästä tästä leimaavuudesta eroon ja ehdottivatkin omassa esityksessään tilalle elämänkaariajattelua. Näin pystyttäisiin osoittamaan, että useimmat ihmisistä ovat jossakin elämänvaiheessa sosiaaliturvan saajia ja maksajia.

Kehittäjät pohtivat myös olisiko alueellinen porrastus tarpeen perustulossa. Ryhmä, joka mietti ratkaisuja asumistuen ongelmiin, nostivat esiin erot elinkustannuksissa pääkaupunkiseudulla ja muualla Suomessa.

Kehittäjät olivat esityksiä luodessaan selvästi törmänneet yllättäviinkin asioihin, jotka he huomioivat esityksissään. Perustulohackin ansiosta perustulokeskusteluun saatiin tuoreita näkökulmia, joista voimme jatkaa debattia eteenpäin.