Siirry sisältöön

Euroopan unionin sosiaalisia arvoja päivitetään

Hyvinvoinnin erot ovat kasvaneet EU-maiden välillä ja työmarkkinat ovat murroksessa. Komission esittelemä ”sosiaalisten oikeuksien pilari” -aloite tähtää yhteisen arvopohjan, lopulta ehkä EU-kansalaisten oikeuksien uudelleenmäärittelyyn. Myös eläkkeet ovat osa hanketta.

Eurooppa-päivää vietetään tänään Schumanin julistuksen pohjalta (1950), jossa hiili- ja teräsunionin kautta vahvistettiin rauha Saksan ja Ranskan välille. Laajentunut EU on tänä päivänä myös talousunioni. Horisontissa on nyt eksistentiaalisia uhkia. Hajaannuksen ja integraation vastavoimien suuntaa on vaikea ennustaa.

Solidaarisuutta koetellaan aina taloudellisesti vaikeina aikoina. Kansalaisia närästävät myös kasvaneet hyvinvointierot jäsenvaltioiden välillä, molemmissa leireissä. Lisäksi työn ja työmarkkinoiden luonne muuttuu kaikkialla vauhdilla.

Sosiaalisten oikeuksien pilarissa on kyse arvoista

Komissio julkaisi keväällä uuden aloitteen ”Euroopan sosiaalisesta pilarista”, jonka on tarkoitus päivittää yhteistä arvopohjaa ja kysyä ovatko nykyiset EU:n perusoikeudet ajan tasalla? Sitä suunnitellaan ensin vain euromaiden kesken, mikä on hieman omituista mutta todennäköisesti realismia.

Yrityksenä on tuoda talouskurin rinnalle ”sosiaalista” painotusta. Pilari kattaa työmarkkinoita ja sosiaalipolitiikkaa: tasa-arvoiset mahdollisuudet ja pääsy työmarkkinoille, oikeudenmukaiset työolot, riittävä ja kestävä sosiaalinen suojelu. Se on jäsennetty 20 eri osa-alueeseen, joista eläkkeet on yksi.

Työn tekemisen uudet tavat näkyvät itsensä työllistäjien määrän nopeana kasvuna Suomessakin. Kaikilla on myös enemmän ”uusia alkuja” työuralla, mikä lisää tarvetta kouluttautumiseen ja henkilökohtaiseen uteliaisuuteen. Uuden työn ja vanhan sosiaaliturvan välinen jännite kasvaa.

Kuulemisessa kartoitetaan EU-maiden parhaita käytäntöjä, mutta myös sosiaaliturvan katvealueita. Yhteys jo olemassa oleviin prosesseihin jää osin hämäräksi. Pilarin lähentymistavassa osa sosiaalipoliittisista panostuksista nähdään investointeina, joilla on hyviä työllisyysvaikutuksia (aiemmin SIP).

Työeläkekuntoutus on Suomen ”paras käytäntö” ja sosiaalinen investointi

Suomella on tarjota vähintään yksi meillä jalostettu paras käytäntö: ammatillinen kuntoutus. Kuntoutustoiminta loistaa yleensä poissaolollaan EU-papereissa. Suomessa on myös panostettu laajasti osatyökyvyttömien työllistymiseen.

”Työeläkekuntoutus auttaa ihmistä löytämään työkyvylle sopivan työn ja vähentää työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymistä.”

Työeläkejärjestelmän tarjoama ammatillinen kuntoutus on hyvä esimerkki työurien pidentämisestä keskeltä sekä verifioidusta sosiaalisesta investoinnista työhön. Kyse on työkyvyttömyyden tai sen uhan kanssa kamppailevien ihmisten kykyjen ja osaamisen tukemisesta.

Työeläkekuntoutus auttaa ihmistä löytämään työkyvylle sopivan työn ja vähentää työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymistä. Se palauttaa 2/3 tehokkaasti työhön. Alan visiona on, että kuntoutujien määrä ylittäisi pian varhaiseläkkeelle siirtyvien määrän.

Eläkkeet osana sosiaalista pilaria?

Euroopasta tulee ”todella vanha manner” lähivuosina. Komissiota kiinnostaa eläkkeissä (myös pilarissa) rahoituksen kestävyys sekä tulotason riittävyys. Kestävyys on yleensä painottunut. Monesti eläkkeet painavat julkista taloutta ja varautuminen on riittämätöntä. Suomen tilanne on tyystin toinen vakaan työeläkejärjestelmän ansiosta.

Ratkaisuksi elinajan pidentymiseen tarjotaan samoja lääkkeitä kuin aiemminkin: muun muassa eläkeiän sitomista elinajanodotteeseen ja varhaiseläkereittien välttämistä. Naisten ja itsensä työllistäjien rikkonaiset työurat, eläkkeiden kertyminen/säilyminen sekä tulevien eläkkeiden tasot herättävät huolta.

Komission pitkän linjan eläkepolitiikan kulmakivi on lisäeläkkeiden edistäminen, joita ovat työnantaja- ja ammattialakohtaiset sekä yksityisesti säästetyt eläkkeet. On vaikea nähdä, miten edellä mainitut riskiryhmät hyötyisivät tästä. Esimerkiksi sukupuolten eläkekuilu on suuri EU-maissa, missä lisäeläkkeet painottuvat. Ihmisillä on myös taipumusta alivarautua itse säästettäessä.

Lisäeläkkeet voivat maniosti täydentää lakisääteistä eläketurvaa, mutta eivät korvata mm. laajaa kattavuutta ja maksupohjaa, mitä pilarissakin kaivataan. Jäsenvaltiot ovat leikanneet sosiaaliturvaeläkkeitä niin isolla kädellä, että jonkin pitää korvata vaikutusta. Suomen tilanne on jälleen toinen, mutta työurien pituus ja laatu vaikuttavat tulevien työeläkkeiden tasoon.

Isoja kysymyksiä

Minkä sisällön ja oikeudellisen muodon pilari lopulta saa? Kyse voisi olla ainakin aluksi vain euromaiden julistuksesta tai suosituksesta. Kuulemisen anti julkaistaan vuoden 2017 EMU:n syventymisen paperissa, mikä liittää sen myös talous- ja rahaliiton kehittämisen kontekstiin (mm. vertailuarvot, suhdannetasaaja).

Pilarissa saattaa piillä potentiaalia työurien keskivaiheen pidentämisen edistämisessä, sosiaaliturvan katvealueiden tiedostamisessa sekä tiedon lisäämisessä. Jos arvoista edetään syvemmälle, 28 jäsenvaltiota on hankala saattaa edes yhteismitalliseksi sosiaalipolitiikassa. Suomen näkökulmasta mahdollinen konvergenssi voisi olla monessa tapauksessa alaspäin eikä ylöspäin.

Ja osallistukaa kuulemiseen!

Kommentit

Vastaa


The reCAPTCHA verification period has expired. Please reload the page.

Kirjoittaja

Janne Pelkonen

Yhteiskuntavaikuttamisen päällikkö