Siirry sisältöön

Miksi rahastojen annetaan kasvaa?

Viime aikoina Suomessa on keskusteltu toisaalta pienten eläkkeiden korottamisesta ja toisaalta eläkkeiden rahoituksen riittävyydestä. Tällä hetkellä rahastoissa on yli 200 miljardia euroa suomalaisia työeläkevaroja. Miksi varoja ei käytetä eläkkeiden maksamiseen?

Rahastoja kasvatetaan tulevien eläkkeiden ja kohtuullisen eläkemaksutason takia

Perusmekanismi on seuraava: tänäkin vuonna työeläkkeiden maksamiseen tarvittavat varat kerätään pääasiassa työeläkemaksuilla, joita maksavat työnantajat ja työntekijät. Osa joka vuosi kerättävistä työeläkemaksuista laitetaan talteen rahastoihin ja näitä varoja myös käytetään eläkkeiden maksamiseen.

Eläkevaroja rahastoidaan ja sijoitetaan, koska sijoitustuottojen avulla saadaan eläkkeisiin enemmän rahaa kuin mitä saataisiin vain keräämällä nykyisen tasoiset eläkemaksut. Kolikolla on kaksi puolta:

  1. Työeläkemaksun taso saadaan pidettyä matalammalla kuin mitä se olisi ilman rahastointia. Työnantajalle tämä tarkoittaa matalampia työvoimakustannuksia, ja työntekijälle jää palkasta enemmän käteen. Esimerkiksi vuonna 2019 työeläkemaksuja pitäisi ilman rahastointia periä noin 1,6 prosenttiyksikköä enemmän, kuin mitä nyt peritään. Nykyisellään työnantajan ja työntekijän maksu on yhteensä noin 24 prosenttia.
  2. Eläkevarat ja niiden kasvu ovat hyvä asia erityisesti tulevien eläkkeiden näkökulmasta. Varojen määrää nimittäin nakertaa jatkuvasti se, että eläkemenot ovat pysyvästi suuremmat kuin mitä työeläkemaksuilla saadaan kerättyä varoja järjestelmään.

Rahastointi on suomalaisen työeläkejärjestelmän yksi merkittävä vahvuus, josta kannattaa pitää kiinni.

Vastoin yleistä harhaluuloa eläkerahastoja ei ole kerätty vain nykyeläkeläisiä varten vaan niissä on kaikkien ikäluokkien rahaa. Kaikkien työssäkäyvien maksamista eläkemaksuista osa on rahastoitu. Rahastoissa on siis jo oma siivunsa myös työuraansa aloitteleville 90-luvulla syntyneille.

Lähivuosina varoja käytetään suunnitellusti yhä enemmän eläkkeiden rahoitukseen, mutta tyhjiin niitä ei ole tarkoitus purkaa ikinä. Varat on mitoitettu tarkkojen laskelmien pohjalta riittämään eri ikäluokkien eläkkeisiin.

Rahastointitarpeen mittakaavaa kuvaa se, että kertyneiden eläkkeiden maksamiseen tarvitaan pitkälti yli 600 miljardia euroa, siis yli kolme kertaa enemmän kuin mitä rahastoissa on. Pohjakassa on välttämätön, jotta sijoituspääoma tuottaa riittävästi.

Rahastojen täytyy kasvaa ja tehdä niin keskimäärin samaa tahtia kuin palkkasumma (eli kaikille työntekijöille maksetut koko vuoden bruttopalkat yhteensä). Näin vakaana pysyvä osuus eläkemenoista pystytään rahoittamaan sijoitusten tuotoilla.

Eläkevarojen koko kertoo siitä, että Suomessa on varauduttu väestön vanhenemiseen ja eläkemenojen kasvuun kansainvälisesti verrattuna hyvin. Muissa maissa lakisääteisten eläkejärjestelmien rahastointi ja siten varautuminen tulevaan ei ole yhtä korkealla tasolla.

Monissa Euroopan maissa puskurirahastoja on luotu vasta 1990-luvulla, kun meillä rahastointi on yksityisaloilla ollut käytössä alusta alkaen.

Lue lisää:

Mihin palkansaajan työeläkemaksueuro tarkalleen ottaen menee? Miten työntekijöiden ja työnantajien maksamat työeläkemaksut kiertävät eläkejärjestelmässä?

Kenen rahaa eläkevaroissa:

  • Eläkerahastoissa on kaikkien nykyhetkellä ja menneisyydessä työssä olleiden ikäluokkien varoja. Nuorempien ikäluokkien osuus kasvaa, kun heille kertyy työuraa ja eläkettä. Suurimmillaan kunkin ikäluokan osuus on eläkeiän kynnyksellä.
  • Yksityisalojen eläkevaroista vain vajaa kolmannes on varattu nykyisille eläkkeensaajille.
  • Niin sanotut suuret ikäluokat ovat jo lähes kokonaan eläkkeellä, mutta perässä on tulossa nuorempia ikäluokkia, jotka myös ovat eläkejärjestelmän näkökulmasta suuria pidentyvän eliniän takia.