Siirry sisältöön

Työeläkealan it-kulut kääntyivät laskuun vuonna 2020

Suomalaisten työeläkevakuuttajien tietotekniikkaan ja -järjestelmiin kohdistuvat kulut olivat viime vuonna yhteensä 238 miljoonaa euroa. Vuoteen 2019 verrattuna it-kulut laskivat reilut 4 prosenttia (10,8 miljoonaa euroa). Yksi syy kulujen laskuun oli se, että tulorekisterihankkeesta ei enää aiheutunut kuluja samalla tavalla kuin aiempina vuosina. Tulorekisterin käyttöönotosta aiheutuneet kulut kohdistuivat pääosin vuosille 2018–2019.

Työeläkealan it-kustannukset 2020, aijeutumisperusteinen jaottelu.

Tiedot käyvät ilmi Työeläkevakuuttajat Telan kokoamasta selvityksestä, joka tehtiin nyt yhdeksättä kertaa. Koko työeläkealan yhteinen tiedonkeruu mahdollistaa kattavan ja järjestelmällisen seurannan alan it-kuluista ja niiden kehittymisestä.

– Vuodesta 2016 tulorekisterihanke aiheutti työeläkealan it-kustannuksissa merkittävää nousua, joka taittui vuonna 2020. Suurimmat työt valmistuivat vuoden 2019 aikana, kertoo Työeläkevakuuttajat Telan kehityspäällikkö Mikael Kulikoff.

Tulorekisteri otettiin käyttöön vuoden 2019 alussa. Siitä lähtien työeläkevakuuttajat saivat kaikki uudet ansiotiedot tulorekisteristä. Tietojen perusteella määritetään työeläkevakuutusmaksut ja jokaisen tuleva työeläke. Vuoden 2021 alusta lähtien myös eläke- ja etuustiedot on ilmoitettu tulorekisteriin.

– Tulorekisterin ensimmäinen, ansiotietoihin liittyvä vaihe työllisti työeläkealaa suuresti. Eläke- ja etuustietojen mukaan ottamisesta aiheutui huomattavasti vähemmän kuluja, Kulikoff kuvaa.

Kuluista valtaosa ylläpitoa

Vuonna 2020 alan it-kustannuksista suurin osa (62,3 %) aiheutui tietojärjestelmien ylläpidosta ja tuotannon hoidosta. Kolmannes (33,7 %) kuluista kohdistui kehitysinvestointeihin. Pienimmän osuuden (4,1 %) muodostivat lakimuutoksista aiheutuvat pakolliset muutostarpeet.

Työeläkealan it-kuluihin vaikuttaa järjestelmissä käsiteltävä suuri tietomäärä: järjestelmissä on tiedot kaikkien Suomessa töitä tekevien nykyisistä ja entisistä työsuhteista, ansaituista palkoista ja eläkkeistä. Vuoden 2020 lopussa vakuutettuja oli noin 2,5 miljoonaa ja työeläkkeensaajia reilut 1,5 miljoonaa.

Yhteisten järjestelmien käyttö säästää kustannuksissa. Työeläkeala hakee jatkuvasti kustannustehokkuutta järjestelmäyhteistyöllä ja yhteisellä palvelujen kehittämisellä.

Uudistettu raportointipa tehostaa kuluseurantaa

Vuonna 2019 it-kulujen seurannassa otettiin käyttöön uusi raportointitapa, joka alkoi takautuvasti vuodesta 2017. Muutos helpottaa esimerkiksi isojen it-hankkeiden investointien ja töiden seurantaa, sillä sen myötä kustannukset kohdistuvat tarkemmin juuri siihen vuoteen, jolloin ne ovat syntyneet. Uuden raportointitavan takia vuosien 2017–2020 luvut ovat vertailukelpoisia keskenään, mutta niitä ei voi verrata aikaisempiin vuosiin 2012–2016.

Selvitykseen on kerätty tiedot kaikilta Telan jäseniltä eli lakisääteistä työeläketurvaa hoitavilta yksityisten ja julkisten alojen työeläkevakuuttajilta sekä Eläketurvakeskukselta. Selvityksen kattavuuden arvioidaan olevan noin 99 % alan it-kustannuksista.

Lisätietoja:

Selvityksen luvut pähkinänkuoressa:

  • Tietotekniikan kokonaiskustannukset koko työeläkealalla olivat 238 miljoonaa euroa vuonna 2020.
  • Kokonaiskuluista noin 214,4 miljoonaa euroa rahoitettiin vuosittain kerättävillä työeläkemaksuilla. Loput 23,6 miljoonaa oli sijoitustoimintaan liittyviä it-kuluja, jotka rahoitetaan sijoitustoiminnan tuotoilla.
  • It-kuluista kohdistui vuonna 2020 ylläpitoon ja tuotantoon 62,3 prosenttia, kehitysinvestointeihin 33,7 prosenttia ja lakimuutoksista aiheutuneisiin muutostarpeisiin 4,1 prosenttia.
  • It-kulujen jakautuminen toiminnoittain vuonna 2020:
    • vakuutustoiminta 29,1 prosenttia (vakuutusten hoito ja vakuutettujen tietoihin työsuhteen aikana liittyvät it-prosessit)
    • korvaustoiminta 24,7 prosenttia (eläkkeensaajiin liittyvät it-prosessit, kuten eläkehakemusten käsittely, päätöksenteko, eläkkeiden maksaminen ja neuvonta)
    • sijoitustoiminta 9,9 prosenttia
    • infrastruktuuri 27,9 prosenttia (laitteet, tietoliikenne ja käyttöpalvelut)
    • hallinto ja muut 8,4 prosenttia.