Siirry sisältöön

Ehtikö maailma muuttua?

Jännitän usein omien tekstieni lukemista. Jännitys iskee etenkin silloin, kun tekstin kirjoittamisen ja julkaisemisen välillä kuluu aikaa. Se saa miettimään, osasinko sittenkään avata asiaa, vanhentuiko ajatuksenjuoksuni tai ajoiko maailma jo ohi kaikesta kirjoittamastani.

Ajatuspaja Toivo julkaisi viime perjantaina Irti kuihtumisen kierteestä -nimisen käsikirjan talouspolitiikan suunnan muuttamiseksi. Siihen sisältyi myös oma kirjoitukseni ”Työeläkejärjestelmä tarvitsee tuekseen toistuvaa tuunausta ja avointa keskustelua”. Sen lukeminen jännitti ihan erityisesti, sillä sain artikkelini valmiiksi jo juuri ennen kesän 2021 lomia.

Työpöydälläni oli silloin paljon muitakin asioita. Siksi kirjoitin tekstiäni usein iltaisin. Muistan vieläkin, että osa noista illoista oli hyvin lämpimiä. Istuin sen johdosta läppärini kanssa aika usein ulkona valoisan kesäillan tuoksujen ja äänien keskellä. Siksi ilahduin, että valoa riitti myös käsikirjan ilmestymispäivänä.

Viime viikon perjantaina ei tietenkään ollut kesä eikä vielä edes varsinaisesti kevät. Aurinko kuitenkin paistoi ja sen lämpö tuntui ulkona kävellessä jo hennosti poskipäissä.

Maailma on usein käänteissään nopea, ja siksi se ehti muuttua kirjoitukseni valmistumisen ja sen julkaisemisen välissä. Muutos osui erityisesti kirjoitukseni hentoihin mainintoihin siitä, että varautuminen inflaation kiihtymiseen ja korkojen pysyvämpään nousuun saattaisi olla vielä joskus edessä.

Nyt uutiset inflaation kiihtymisestä ja sen vaikutuksista ovat virranneet jo hyvän aikaa sisään ovista ja ikkunoista. Muutos on ollut iso ja nopea myös täällä Euroopassa.

Eurooppalaista erimielisyyttä on enää lähinnä siitä, miten suuren ja pitkäaikaisen ilmiön äärellä olemme. Ja tietenkin siitä, miten muutokseen tulisi reagoida Euroopan keskuspankin rahapolitiikassa.

Työeläkejärjestelmämme tuunaustarpeet ovat tästä huolimatta edelleen kirjoitukseni mukaisessa kuosissa yhtä pientä poikkeusta lukuun ottamatta. Tuo poikkeus liittyy kesän 2021 lomien alla vasta oraalla olleeseen pohdintaan vanhuseläkerahastojen täydentämisvelvoitteen joustavoittamisen mahdollisuuksista. Se on jo kasvanut konkreettiseksi hallituksen esitykseksi.

Sosiaali- ja terveysministeriö perusti rahastoonsiirtovelvoitteen joustavoittamista pohtivan epävirallisen työryhmän heti lomien jälkeen elokuussa. Työryhmä valmisteli asiasta luonnoksen hallituksen esitykseksi syksyn 2021 aikana. Ministeriö täydensi esityksen perusteluita vielä hieman vuoden 2022 alussa Finanssivalvonnalta ja Kilpailu- ja kuluttajavirastolta saamansa lausuntopalautteen johdosta. Asiaa koskeva hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle viikolla 12.

Samassa hallituksen esityksessä ehdotetaan säädettäväksi myös yhtiökohtaisen hoitokustannusosan käyttöönotosta työeläkevakuutusyhtiöissä.

Muilta osin työeläkkeisiin liittyvät asiat ovat edelleen kirjoittamani tekstin mukaisessa kuosissa. Ja pohdittavaa riittää kaikissa siinä esiin nostamissani kysymyksissä. Koska kuluva vaalikausi kaartaa jo kohti loppusuoraa, periaatteellisemmat keskustelut työeläkkeiden rahoituksen vahvistamisen vaihtoehdoista käydään varmasti vasta seuraavan vaalikauden puolella.

Työeläkejärjestelmän kehittämistarpeet puntarissa

Kirjatekstissään Siimes pohtii muun muassa eläkevarojen sijoitustoimintaan liittyvän sääntelyn kehittämistarpeita. Hänen mukaansa eläkevaroille saatavien sijoitustuottojen hankintamahdollisuuksia on syytä vahvistaa, mutta muistuttaa, että samalla pitää varmistaa, että työeläkevaroja käytetään tulevaisuudessakin ainoastaan nykyisten ja tulevien eläkkeiden rahoittamiseen. Siimes nostaa esille myös ehdotuksen rahastoinnin lisäämisestä tavalla, joka ottaisi huomioon syntyvyyden kehityksen. Varat rahastoinnin lisäämiseen saataisiin korottamalla työeläkemaksua hiukan jo lähivuosina tai korottamalla alinta eläkeikää.

Kommentit

Vastaa

Kirjoittaja

Suvi-Anne Siimes

Toimitusjohtaja