Siirry sisältöön

Pakotesääntelyn ja jäädyttämispäätösten noudattamiseen liittyvä asiakkaan tunteminen

Annoimme lausunnon Finanssivalvonnalle koskien luonnosta pakotesääntelyn ja jäädyttämispäätösten noudattamiseen liittyvistä asiakkaan tuntemista koskevista määräyksistä ja ohjeista. Niiden tavoitteena on antaa Finanssivalvonnan valvottaville (mm. työeläkevakuuttajille) velvoittavia määräyksiä, tulkintoja ja suosituksia pakotesääntelyn noudattamiseksi.

Yleiset kommentit

Kiitämme mahdollisuudesta lausua pakotesääntelyn ja jäädyttämispäätösten noudattamiseen liittyvistä asiakkaan tuntemista koskevista määräyksistä ja ohjeista (myöhemmin Pakote-MOK).

Kiinnitämme huomioita erityisesti siihen, että tarvitsisimme selkeämpää ohjeistusta siitä, miten työeläkevakuuttajien tulee toimia pakotteiden noudattamisen ja lakisääteisen vakuutuksen tarjoamisvelvollisuuden kollisiotilanteissa. OFAC-pakotteiden noudattamiseen ei ole Suomessa velvoittavaa sääntelyä. Riskienhallinnallisista syistä OFAC-pakotteiden noudattaminen on kuitenkin yleistä. Kansallisen lainsäädännön mukainen velvollisuus maksaa eläke ja toissijaisten pakotteiden riski asettavat eläkevakuuttajan kohtuuttomaan tilanteeseen, jossa sen on valittava kansallisen normin rikkomisen ja toissijaisista pakotteista aiheutuvien huomattavien riskien välillä.

Miten työeläkevakuuttajan tulisi toimia tilanteissa, joissa vastakkain on velvollisuus tarjota lakisääteistä vakuutusta ja toisaalta olisi noudatettava pakotteita, jos asiakas on pakotteiden kohteena? Voiko työeläkevakuuttaja jättää vakuutuksen myöntämättä? Toisaalta, jos eläkkeen saaja on pakotteiden kohteena, voiko työeläkevakuuttaja jättää eläkkeen maksamatta? Asiaa ei voi jättää yksittäisen työeläkevakuuttajan ratkaistavaksi, vaan asiaan tulisi kansallisella tasolla viranomaisten yhteistyöllä löytää kansallinen, mahdollisesti lainsäädännöllinen, ratkaisu.

Kiinnitämme erityisesti huomioita myös siihen, että on tärkeää varmistaa, että Pakote-MOK on tietosuoja-asetuksen mukainen. MOK:sta on syytä pyytää myös tietosuojavaltuutetun lausunto, ellei tietosuojavaltuutettu anna asiasta lausuntoa muutoinkin.

Toteamme myös, että olisi erittäin tärkeää, että Pakote-MOK ja Finanssivalvonnan määräykset ja ohjeet rahanpesun ja terrorismin estämisestä ja rahoittamisesta (Rahanpesu-MOK) ovat terminologialtaan ja sanamuodoiltaan sekä soveltamisalaltaan yhtenevät ja erityisesti silloin, kun on tarkoitettu samaa asiaa tulkintaongelmien välttämiseksi.

Toivomme myös, että Pakote-MOK:sta kävisi selkeästi ilmi, onko valvottavan mahdollista tehdä riskiperusteisesti ratkaisuja muun muassa määräysvaltaomistajien selvittämisen suhteen. Olisiko esimerkiksi mahdollista arvioida eri riskitason asiakkaiden sekä muiden ryhmien kuin asiakkaiden suhteen määräysvaltaomistajan selvittämisen tarvetta riskiperusteisesti, jolloin selvittämisen tarve voisi eri ryhmien kohdalla erota toisistaan?

Yksityiskohtaisemmat kommenttimme Pakote-MOK:sta löytyvät alta. Muilta osin yhdymme Finanssivalvonta ry:n (FA) antamaan lausuntoon asiasta.

Toimintojen järjestäminen pakotesääntelyn ja jäädyttämispäätösten noudattamiseksi

Roolit ja vastuut pakotesääntelyn ja jäädyttämispäätösten noudattamisen varmistamiseksi

Kohdan 4.2.1 (9) alla toisen kappaleen sanamuotoa tulisi tarkistaa ja arvioida sanan ”helpottaa” vaihtamista esimerkiksi sanaan ”edesauttaa” tai ”osaltaan auttaa”. Kolmannen kappaleen alkuun tulisi lisätä sanan ”valvoo” lisäksi sana ”varmistaa” eli ”Vaatimustenmukaisuudenvalvontatoiminto (compliance-toiminto) tyypillisesti varmistaa ja valvoo… ” (ensisijaisesti compliance-toiminta on etukäteistä varmistamista).

Työntekijöihin liittyvät toimintaperiaatteet ja menettelytavat

Kohdassa 4.4 (32-36) puhutaan vain työntekijöihin kohdistettavista tarkistuksista eli ilmeisesti tarkoitetaan jo työsuhteessa olevaa henkilöä? Ei työnhakijoita? Mikäli jo työnhakijasta työsuhteen alussa tai työntekijästä työsuhteen kestäessä tai molemmista tulisi tehdä pakotetarkastuksia tai jäädyttämispäätöstarkistuksia tai muita tässä mainittuja taustaselvityksiä, pitäisi niistä yksityisyyden suojan piiriin voimakkaasti menevinä toimenpiteinä säätää lainsäädännöllä, jossa tarkemmin säädettäisiin niiden tekemisen edellytyksistä erikseen työsuhteen alkaessa ja työsuhteen kestäessä, kuten muistakin taustaselvityksistä on lainsäädännössä säädetty (esim. turvallisuusselvitys, luottotietojen tarkistaminen ja huumetestaus on säädetty laissa).

Etenkin työsuhteen kestäessä tehtäviin taustaselvityksiin pitäisi olla hyvin tiukat edellytykset. Täyttääkö Finanssivalvonnan ohjeen tasoinen sääntely näiden tietojen hankkimisen perusteet yksityisyyden suojasta työelämässä annetun lain mukaan? Onko ohje tietosuojasääntelyn mukainen? Tulisi määritellä myös se, tulisiko työntekijä etukäteen informoida tarkistuksista tai edellyttäisikö tarkistusten tekeminen työntekijän suostumusta, ellei laki suoraan velvoita hankkimaan näitä taustaselvityksiä. Epäselvää on myös, mikä merkitys olisi työsuhteen kannalta sillä, jos työntekijä olisi pakotteiden tai jäädyttämispäätösten alainen.

Mitä käytännössä tarkoittaisi, että on tehtävä taustaselvitykset sen varmistamiseksi, ettei palkanmaksulla rikota näitä velvoitteita? Pitäisikö pakote- ja jäädyttämispäätöstarkistus siis tehdä ennen jokaista palkanmaksua? Tämä olisi potentiaalisesti lisäkustannuksia aiheuttavaa.

Jos pakoteosuma tulisi ja työnantaja jättäisi palkan maksamatta, niin miten palkanmaksusta pidättäytyminen tällä perusteella suhtautuisi työsopimuslain työantajalle asettamiin velvoitteisiin ja seuraamuksiin palkanmaksun viivästymisestä tai laiminlyömisestä? Oikeuttaisiko Finanssivalvonnan ohjeen tasoinen sääntely pidättäytymään palkanmaksusta ilman, että työnantajalle tulee työsopimuslain mukaisia sanktioita? Eikö riitä, jos edellytettäisiin, että palkka maksettaisiin pankkitilille, kuten työsopimuslaki ensisijaisesti edellyttää, jolloin pankilla on olemassa omat velvoitteensa asiakkaansa rahanpesun ja pakotteiden seuraamiseen eikä työnantajaa sotkettaisi tähän?

Pakotesääntelyn ja jäädyttämispäätösten vaikutusten arviointi valvottavan toimintaan

Kohta 5 – Finanssivalvonta kertoi Pakote-MOK:n kuulemistilaisuudessa, että pakotteita koskeva riskiarvio voi olla osa rahanpesun riskiarviota. Näin ollen riskiarvion päivitys ynnä muut sellaiset kirjaukset olisi hyvä pitää yhdenmukaisina Rahanpesu-MOK:n kanssa. Kohdan (9) Vähimmäisvaateiden (”ainakin seuraavat kuvaukset”) osalta olisi hyvä saada kustakin esimerkki.

Kohta 5 (12) – Tarkoitetaanko kohdassa liiketoimien vastapuolia (jotka eivät ole AML:n sääntelyssä määriteltyjä ”asiakkaita”)? Jos näin tarkoitetaan, asian voisi ilmaista selkeästi, vrt. luku 7, jossa velvoitteen todetaan yksiselitteisesti koskevan myös liiketoimen vastapuolia, esim. 7.3 (26), (29) ja (30). Vastapuolten lisääminen tuntemisvelvoitteen piiriin tulisi tehdä tarvittavat minimitiedot ohjeessa tarkentaen (lisätietojen hankinta sitten riskiperusteisen arvion perusteella).

Asiakkaan tunteminen pakotesääntelyn ja jäädyttämispäätösten noudattamisen varmistamiseksi

Yleistä

Kohdan 6.1 (9) ja (13) perusteella lienee selvää, että lain nojalla velvoittava pakotesääntely ylittää lain perusteella tuotettavan työeläketurvan eli vakuutusmaksujen perinnän ja etuuksien maksamisen kollisiotilanteessa.

Asiakkaan tuntemistiedot

Kohta 6.2 (16) – Ohjeen kielestä toteamme, että sana ”monitorointi” ei ole hyvää suomen kieltä. Asiallisesti toiminnalla tarkoitettaneen valvontaa ja/tai seurantaa (asiayhteydestä riippuen). Sana pakotemonitorointi tulisi korvata sanalla pakotevalvonta myös siksi, että on jo vakiintunutta käyttää maksuliikenteen valvonnasta sanaa monitorointi. Maksuliikenteen monitorointi ja pakotevalvonta.

Kohta 6.2.1 ((e)) – Mitä tarkoitetaan alaviitteessä numero 11 todetulla ”peiteyhtiöllä”? Mitkä ovat ”peiteyhtiön” tunnusmerkit? Termi on monitulkintainen.

Kohta 6.2.1 (h) – Tarkoitetaanko kohdassa, että valvottavan on selvitettävä yksityiskohtaisesti asiakkaan/vastapuolen rahoitusjärjestelyt ja niihin liittyvät vakuusjärjestelyt? Vrt. kohta 6.4 (44), jossa edellytetään muun muassa rahoitussopimusten toimittamista.

Kohta 6.2.1 (20-22) – Pakotesääntelyn mukaisen omistuksen ja määräysvallan eroaminen AML:n mukaisesta edellyttää merkittävää sisäistä koulutusta ja asian huomioon ottamista asiakkaiden/vastapuolten tuntemisprosessissa.

Tässä yhteydessä haluamme kysyä, miksi EU:n pakotteita koskevat parhaat käytänteet on muutettu Finanssivalvonnan ohjeeksi ja sitä kautta suomalaisia valvottavia velvoittaviksi ’’Tehokkaiden menettelytapojen tulee pitää sisällään EU:n parhaat käytänteet…’’? Rahanpesulain mukainen tuntemistaso tulisi riittää myös pakotteiden osalta, mutta tehostetun tuntemisen tilanteissa (silloin kun asiakkaaseen liittyy korkean riskin elementti) valvottavia voitaisiin ohjeistaa siten, että he pyrkisivät tunnistamaan myös EU:n parhaiden käytänteiden mukaiset määräysvaltatahot.

Liiketoimiin liittyvä selonottovelvollisuus pakotesääntelyn ja jäädyttämispäätösten noudattamisen varmistamiseksi

Kohta 6.4 (40-41) – Tarkoittaako esim. rahastosijoitustoiminnassa, että on selvitettävä nykyistä tarkemmin niin kutsuttujen carried interest -tahojen edunsaajat (= carried interest -taho saa osan sijoittajalle kuuluvasta voitosta)?

Pakotemonitorointi

Yleistä

Kohta 7.1. (4) ja (5) – Seurannan pitää kohdistua merkittävimpiin riskeihin, mutta kuitenkin on kyettävä havaitsemaan kaikki pakotesääntelyn kohteena olevat tahot. Ohje on mielestämme ristiriitainen.

Maksujen ja liiketoimien pakotemonitorointi

Kohta 7.3. (31) – ”Valvottavan on määritettävä ne kohdat maksun tiedoista, jotka tulee monitoroida pakotelistoja vasten.” Pohdimme, tarkoittaako tämä sitä, että Finanssivalvonta vähintään suosittelee muillekin kuin maksulaitoksille maksukohtaista screenausta? Käytännössä tämä tarkoittaisi, että kaikkien toimijoiden tulisi tarkistaa kaikki maksut pakotelistoja vasten, kun maksun määritelmänä on mikä tahansa varojen siirto. Tämän osalta olisi hyvä esittää selventäviä esimerkkejä, mitä tämä muiden toimijoiden osalta käytännössä tarkoittaisi ja voidaanko soveltaa suhteellisuusperiaatetta.

Pakotteiden kiertämisen estäminen

Kohta 7.4 (48) ja (70) – Kohtaa olisi hyvä ohjeistaa tarkemmin (esim. esimerkillä), miten velvoitetta voidaan toteuttaa käytännössä.

Kohta 7.4 (36) – Finanssivalvonnan tulkinnan mukaan valvottavilla tulisi olla tehokkaat menettelytavat sen varmistamiseksi, ettei valvottava osallistu toimiin, joiden tavoitteena tai seurauksena on pakotesääntelyn mukaisten kieltojen ja velvoitteiden kiertäminen. Mitä näillä menettelytavoilla tarkoitetaan esim. lakisääteisiä vakuutuksia tarjoavan valvottavan osalta? Vakuutus tulee myöntää sen saamisen edellytysten täyttyessä, eikä työeläkevakuuttajilla ole mitään näkymää asiakkaan yksittäisiin liiketoimiin eikä mahdollisuutta arvioida pakotesääntelyn kiertämistä.

Pakotemonitoroinnissa käytettävät tietojärjestelmät

Kohta 7.6.2 (67) – Esimerkissä mainitaan ’’yrityksen veronumero’’. ’’Yrityksen y-tunnus’’ tuntuisi luontevammalta.

Kolmansien maiden pakotteet

Toimiala on tunnistanut asiaan liittyvät haasteet, mutta selkeää toimintamallia ei ole siitä, kuinka kolmansien maiden pakotteiden kanssa tulisi toimia. Lakisääteisten vakuutusten tarjoaminen ja niihin perustuvien etuuksien maksaminen on osa perustuslaissa säädettyä sosiaaliturvaa ja tasapainoilu lakisääteisten velvoitteiden noudattamisen ja kolmansien maiden pakotteiden noudattamisen välillä ilman mitään viranomaisen kannanottoa on työeläkevakuuttajien näkökulmasta kestämätöntä. Asiaan tulisi löytää kansallisella tasolla ratkaisu. Kansallisen tason ratkaisu voisi olla lainsäädännöllinen. Finanssivalvonnan pakotteita koskevassa MOK:ssa tulisi minimissään olla ohjeistus, että valvottavan tulee huomioida kolmansien maiden pakotteet riskienhallinnassaan. Poikkeusluvan hakemista ei voi sisällyttää yksittäisen valvottavan velvollisuudeksi.

Mikäli Finanssivalvonnan toimivalta ulottuu tähän kysymykseen, se olisi hyvä tuoda selkeästi esiin Pakote-MOK:ssa (menettely on-boarding-vaiheessa ja asiakassuhteen aikana).

Raportointi Finanssivalvonnalle

Kohta 11.2 (9) – Mikäli ohjeessa mainitulla selosteella tarkoitetaan tarkempaa taustatietoa sisältävää dokumenttia RA tiedonkeruu kehikon mukaiseen raporttiin, se tulisi täsmentää ohjeeseen.

Finanssivalvonnan pakote MOK:ssa viitataan useassa kohdassa EBA:n ohjeisiin hallinnoinnista ja ohjauksesta. EBA:n ohjeen soveltamista entisestä luottolaitokset ja sijoituspalveluyritykset linjasta ollaan laajentamassa hyvinkin laajalle (myös työeläkevakuutusyhtiöihin). Emme pidä soveltamisalan laajentamista suositeltavana toimintatapana. Finanssivalvonnalla on aina mahdollisuus kirjoittaa suoraan MOK:iin saman sisältöiset kohdat kuin EBA Guidelinesissa ja kiertää viittaamista yli toimialarajojen, mikä johtaa lopulta samaan asiaan. Mutta siihen ei pitäisi ryhtyä, että tietyn finanssisektorin EU-tason ylimmän valvojatason ohjeita laajennetaan kansallisesti yli finanssialan ”toimialarajojen” tai yli toimiluparajojen. Vakuutuspuolella ylin valvoja EU-tasolla on EIOPA, joka kuitenkaan ei tee työeläkealaa koskevaa ohjeistusta, vaan vain muille vakuutusyhtiöille.

Finanssivalvonnan Pakote-MOK:sta aiheutuvat taloudelliset vaikutukset valvottaviin tulisi myös arvioida ja ottaa huomioon ohjeistusta laadittaessa ja määrättäessä sen voimaantuloajankohtaa määrättäessä (merkittävien investointien tullessa kyseeseen valvottavien rekrytointi sekä budjetointi-, kilpailutus- ja investointisykli tulee myös huomioida).