Siirry sisältöön

Suomalainen työeläkejärjestelmä tarjoaa kattavaa turvaa kohtuullisella kustannuksella

Työeläkevarojen sijoituskulut ja työeläketurvan toimeenpanon kustannukset olivat esillä Hufvudstadsbladetin pääkirjoituksessa 14.1.2024. Toisin kuin kirjoituksessa väitetään, suomalainen työeläkejärjestelmä tarjoaa kattavaa turvaa kohtuullisella kustannuksella.

Eri maiden eläkejärjestelmien perusteellisia vertailuja on vähän. Merkittävimpiin lukeutuu kansainvälisen konsulttiyhtiön Mercerin vuodesta 2009 tekemä vertailu. Se käsittää jo 47 maata. Suomalainen eläketurva valittiin tuoreimmassa vertailussa jälleen kerran maailman luotettavimmaksi ja läpinäkyvimmäksi. Arvioinnissa Mercer painottaa muun muassa hallintokulujen kohtuullisuutta.

Työeläkevarojen sijoitustuottoja ja -kuluja on tärkeää seurata. Pääkirjoitustoimittaja Trosten Fagerholm kritisoi kirjoituksessaan kulujen määrän kasvua vuodesta 2011. Euromäärissä luvut ovat suuria, mutta samaan aikaan koko työeläkejärjestelmän varat kasvoivat yli 70 miljardia. Viime vuoden lopussa varoja oli 238 miljardia. Volyymin kasvaessa myös kulut euroina kasvavat.

Työeläkevarojen sijoituskulujen muutos kertoo kuitenkin ennen kaikkea sijoitusympäristön muutoksesta. Finanssikriisin jälkeen korkosijoitusten tuotto-odotukset heikkenivät olennaisesti markkinoiden korkotason laskiessa. Korkosijoituksia korvattiin allokoimalla eläkevaroja vakavaraisuussäännösten puitteissa aiempaa enemmän pääoma- ja vaihtoehtoisiin sijoituksiin, joiden kulut ovat raskaat. Näin pyrittiin turvaamaan eläkevarojen tuotto myös matalien korkojen aikana. Näistä kuluista iso osa on ulkoisten varainhoitajien tuottosidonnaisia palkkioita, joiden pelisääntö on yksinkertainen: Hyvien sijoitustuottojen sivutuotteena syntyy mittavia tuottopalkkioita.

Työeläketurvan kustannukset sisältävät sijoituskulujen lisäksi kaiken vakuutustoimintaan ja muun muassa it-järjestelmiin liittyvät kustannukset. Eläkevakuuttajat tekevät jatkuvaa työtä kulujen alentamiseksi.

Fagerholm vertaa suomalaista työeläketurvaa Norjaan ja Singaporeen todeten niiden kustannukset alhaisemmiksi. Tulemmeko verranneeksi omenoita appelsiineihin? On tärkeää ymmärtää, että siinä missä suomalaisen eläke koostuu lähes kokonaan työeläkkeestä, muissa maissa eläketurva koostuu useasta palasesta, kuten ammatillisista lisäeläkkeistä lakisääteisen eläkkeen rinnalla. Suomalaisen työeläketurvan vertaaminen muiden maiden eläkejärjestelmien yksittäisiin palasiin, saati yksittäisiin toimijoihin, ei tarjoa vertailukelpoista kokonaiskuvaa järjestelmien kuluista. Singaporessa nojaudutaan yksilöllisiin säästötileihin myös eläkkeissä. Pohjoismaista sosiaaliturvaa ei siellä käytännössä ole.

Eläkejärjestelmiä vertailtaessa unohtuukin usein, että suomalainen työeläke on poikkeuksellinen sosiaaliturvapaketti. Se sisältää elinikäisen turvan vanhuuden ohella myös työkyvyttömyyden varalle ja turvaa myös perheenelättäjän kuoleman varalle.

Kommentit

1 vastaus artikkeliin

  1. Eläkevarojen sijoittelu on tietysti tarpeellista, mutta se ataa väärää kuvaa eläkevaroista, kun eläkkeet maksetaan työssäkäyvien eläkemaksuista (näin olen ymmärtänyt). Sitten työssäkäyvä kansa kirjoittaa, että pitää pienentää eläkkeitä, kun syövät meidän eläkevarat. Lisäksi mm Varman toimari alkaa määräämään jo politikkojakin ja varmistaa omaa työpaikkaansa, vaikka tuotot eivät ole maksimaaliset.
    Eipä tiedetty lakkoilla silloin, kun maksettiin eläkkeitä. Nyt ollaan niiden kimpussa. Olis pitäny.
    Mitä sanoo perustuslaki näiden selostajien ajatuksiin

Vastaa


The reCAPTCHA verification period has expired. Please reload the page.

Kirjoittaja

Kimmo Koivurinne

Analyytikko

#työeläke

Alun perin julkaistu:

Hufvudstadsbladet(siirryt toiseen palveluun)