Siirry sisältöön

Vastuullisen sijoittamisen analyysi päivitetty – mittaristossa muutoksia

Valtaosa suomalaisten työeläkevaroista on sijoitettu YK:n tukemien vastuullisen sijoittamisen periaatteiden mukaisesti. Merkittävä osuus varoista on sitoutunut myös muihin kansainvälisiin sitoumuksiin, joilla edistetään vastuullista sijoittamista. Tämä käy ilmi vastuullisen sijoittamisen analyysistämme, jonka olemme päivittäneet koskemaan vuoden 2024 lopun tilannetta.

– Tarkastelemamme sitoumukset ja hankkeet valottavat vastuullisen sijoittamisen periaatteita ja toteutusta eri suunnista. Luvut kertovat, kuinka suuri osa työeläkevaroista on sijoitettu kunkin mittarin mukaan, kertoo pääekonomistimme Mikko Mäkinen.

Merkittävin kansainvälinen sitoumus ja perusta työeläkevarojen vastuulliselle sijoittamiselle on YK:n tukemat vastuullisen sijoittamisen periaatteet. Näiden mukaan on sijoitettu 97 prosenttia työeläkevaroista, joiden kokonaismäärä vuoden 2024 lopussa oli 271 miljardia euroa.

– Näiden periaatteiden kautta sijoitustoiminnassa sitoudutaan huolehtimaan ympäristöstä, yhteiskuntavastuusta ja hyvästä hallintotavasta eli niin sanotuista ESG-tekijöistä. ESG-tietoja hyödynnetään järjestelmällisesti sijoitusanalyysien ja -päätösten tekemisessä, Mäkinen toteaa.

Sitoutuminen YK:n vastuullisen sijoittamisen periaatteisiin on ollut samalla tasolla myös aiemmissa vastuullisen sijoittamisen analyyseissä, joita olemme toteuttaneet vuodesta 2021 alkaen.

Kansainväliset vaikuttamishankkeet osana vastuullista sijoittamista

YK:n periaatekehikon lisäksi työeläkevakuuttajat edistävät vastuullista sijoittamista vaikuttamalla sijoituskohteisiin suoraan tai vaikuttamishankkeiden välityksellä. Analyysissämme on mukana kaksi merkittävää ilmastonmuutokseen ja luontokatoon keskittyvää sitoumusta.

– Vähintään 88 prosenttia eläkevaroista kuuluu tällä hetkellä Climate Action 100+ aloitteen piiriin. Aloite sitouttaa yrityksiä ilmasto-ohjelmaa koskevaan vuoropuheluun ja pyrkii vaikuttamaan siihen, että yritykset kehittyvät ympäristöystävällisemmäksi, kertoo Mäkinen.

– Toinen analyysissämme tarkasteltava sitoumus, Nature Action 100 -aloite, pyrkii edistämään yritysten toimia luontokadon lopettamiseksi. Tähän aloitteeseen kuuluu vähintään 62 prosenttia eläkevaroista joko suoraan tai välillisesti, Mäkinen jatkaa.

Hankkeiden ohella vastuulliseen sijoittamiseen vaikutetaan myös mittaamisen ja raportoinnin sitoumuksilla. Vähintään 97 prosenttia eläkevaroista on mukana CDP-aloitteessa, joka kannustaa yrityksiä kertomaan ympäristövaikutuksistaan. CDP-raportoinnilla kerätään yrityskohtaista tietoa ilmastonmuutoksen torjunnasta, päästöistä ja sopeutumisesta ilmastonmuutokseen.

Työeläkevakuuttajien sitoutuminen tarkasteltuihin hankkeisiin on pysynyt edellisvuosien tasolla.

Mittaristossa muutoksia keinovalikoiman muuttuessa

Viime vuotta koskeva vastuullisen sijoittamisen analyysimme on mukana olevien mittareiden osalta hieman aiempaa suppeampi. Syynä tähän ovat vastuulliseen sijoittamiseen liittyvien aloitteiden ja sitoumusten kentällä tapahtuneet muutokset.

– Esimerkiksi hiilineutraalisuus-termistä on kansainvälisesti luovuttu. Nykyisin käytetään enemmän Net Zero -termiä, jolle kansainvälinen standardi on vuosi 2050, Mäkinen mainitsee.

Analyysissämme mainittujen mittareiden lisäksi työeläkevakuuttajilla on monipuolisesti erilaisia vastuulliseen sijoittamiseen liittyviä hankkeita, ja ne asettavat vuosittain uusia tavoitteita sijoituksilleen.

– Vastuullisen sijoittamisen laaja keinovalikoima kehittyy koko ajan. Sitoumusten lisäksi työeläkevakuuttajien sijoitustoimintaa ohjaavat niiden omat vastuullisuusperiaatteet ja -tavoitteet – laista tulevan tuottavuuden ja turvaavuuden vaatimuksen ohella, Mäkinen päättää.

Tarkemmat tiedot vastuullisen sijoittamisen sitoumuksista löytyvät kokonaisuudessaan verkkosivuiltamme.

Lisätietoja: