Suomalainen työeläkejärjestelmä on hallinnoltaan hajautettu. Se tarkoittaa sitä, että työeläkevakuuttajia on useita erilaisia.

Yksityisillä aloilla työeläkevakuuttamista hoitavat yksityisoikeudelliset työeläkeyhtiöt, eläkesäätiöt ja eläkekassat. Työnantaja ottaa työntekijöidensä työeläkevakuutuksen valitsemaltaan eläkevakuuttajalta.

Merenkulkijoilla ja maatalousyrittäjillä on omat erilliset eläkevakuuttajansa. Julkisten alojen eli valtion, kuntien ja evankelis-luterilaisen kirkon työntekijöiden eläketurva järjestetään kootusti Kevassa.

Työeläkevakuuttajien tehtävänä on hoitaa sosiaaliturvaan kuuluvaa lakisääteistä työeläkevakuuttamista. Niiden toimintaa säännellään kansallisella lainsäädännöllä. Koska toimintamuodot eroavat toisistaan, myös toimintaa säätelevässä lainsäädännössä on eroja. Työntekijöiden ja yrittäjien eläke-etuudet määräytyvät kuitenkin aina työeläkelakien perusteella työeläkevakuuttajasta riippumatta.

Tällä sivulla on kuvattu kunkin työeläkevakuuttajatyypin ominaispiirteitä. Niiden hallintoa puolestaan on kuvattu tarkemmin Työeläkevakuuttajien hallinto -sivulla.

Eläkekassat

Eläkekassa hoitaa yhden työnantajan, konsernin tai samaan toimialaan kuuluvien työnantajien palveluksessa olevien henkilöiden työeläketurvaa. Eläkekassa voi myös hoitaa yrittäjien eläketurvaa. Eläkekassa ei saa harjoittaa muuta vakuutustoimintaa.

Lakisääteisen työeläketurvan lisäksi eläkekassa voi kuitenkin järjestää myös vapaaehtoista lisäeläketurvaa. Eläkekassassa järjestetyn lisäeläketurvan kustantaa joko työnantaja yksin tai työnantaja ja työntekijät yhdessä.

Eläkekassan perustaminen edellyttää vähintään 300 vakuutettua mutta ei varsinaista viranomaislupaa. Eläkekassan säännöille ja niiden muutoksille haetaan kuitenkin Finanssivalvonnan vahvistus, ja kassa on ilmoitettava rekisteröitäväksi säädetyssä ajassa vakuutuskassarekisteriin. Sääntöjen ja niiden muutosten vahvistamisen ehdoksi Finanssivalvonta voi asettaa riittävän takuupääoman tai pohjarahaston hankkimisen.

Uuden eläkekassan voi perustaa myös työeläkeyhtiön luovuttamasta vakuutuskannasta.

Lakisääteistä työeläketurvaa hoitavia eläkekassoja on kuusi, joista yksi on asetettu konkurssiin (vuoden 2019 alun tilanne).

Eläkesäätiöt

Eläkesäätiö hoitaa yhden tai useamman työnantajan tai konsernin palveluksessa olevien työntekijöiden työeläketurvaa. Eläkesäätiö ei saa harjoittaa muuta vakuutustoimintaa.

Lakisääteisen työeläketurvan lisäksi eläkesäätiö voi kuitenkin järjestää myös vapaaehtoista lisäeläketurvaa. Eläkesäätiöissä järjestetyn lisäeläketurvan kustantaa yksin työnantaja.

Eläkesäätiön perustaminen edellyttää vähintään 300 vakuutettua, mutta ei varsinaista toimilupaa. Eläkesäätiön säännöille ja niiden muutoksille on kuitenkin haettava vahvistus Finanssivalvonnalta. Lisäksi säätiö tulee ilmoittaa säädetyssä ajassa rekisteröitäväksi eläkesäätiörekisteriin.

Uuden eläkesäätiön voi perustaa myös työeläkeyhtiön luovuttamasta vakuutuskannasta.

Lakisääteistä työeläketurvaa hoitavia eläkesäätiötä on 13 (vuoden 2019 alun tilanne).

Eläkeyhtiöt

Työeläkeyhtiöt hoitavat yksityisten alojen työntekijöiden ja yrittäjien työeläketurvaa. Ne eivät saa harjoittaa muuta vakuutustoimintaa. Tästä syystä työeläkeyhtiön varat ja sijoitusomaisuus on pidettävä erillään samaan konserniin mahdollisesti kuuluvan muun yhtiön varoista ja omaisuudesta.

Työeläkeyhtiön tulee saada lupa toimintansa aloittamiseen valtioneuvostolta. Toimilupaa tai sen laajentamista koskevasta hakemuksesta sosiaali- ja terveysministeriön on lisäksi pyydettävä Finanssivalvonnan lausunto. Toimilupa on voimassa Suomessa.

Toimiluvan lisäksi työeläkeyhtiön perustaminen edellyttää laissa säädettyjen edellytysten täyttymistä. Työeläkeyhtiöltä vaaditaan vähintään viiden miljoonan euron peruspääomaa. Lisäksi työeläkeyhtiön yhtiöjärjestykselle ja sen muutoksille on saatava Finanssivalvonnan vahvistus.

Työeläkeyhtiö voi olla oikeudelliselta muodoltaan joko keskinäinen vakuutusyhtiö tai vakuutusosakeyhtiö. Keskinäisen vakuutusyhtiön omistajina ovat vakuutuksenottajat eli työnantajat sekä vakuutetut. Myös mahdollisten takuuosuuksien omistajat voivat olla keskinäisen vakuutusyhtiön osakkaita. Vakuutusosakeyhtiö-muotoisen työeläkeyhtiön omistajia ovat osakkeenomistajat.

Työeläkeyhtiöitä on yhteensä neljä: Elo, Ilmarinen, Varma ja Veritas. Näistä Veritas on vakuutusosakeyhtiö ja muut kolme keskinäisiä vakuutusyhtiöitä.

Työeläkeyhtiötoiminta on avointa myös maan rajojen ulkopuolelta tulevalle kilpailulle. Koska EU perustuu tavaroiden ja palveluiden vapaaseen liikkumiseen, vakuutusyrityksillä on oikeus harjoittaa toimintaa koko EU:n alueella. Näin ollen ulkomaiset toimijat saavat perustaa työeläkevakuutusyhtiön Suomeen tai hankkia omistukseensa täällä jo toimivan yhtiön.

Ulkomaisia yhtiöitä koskevat samat toimiala- ja toimiluparajoitukset kuin suomalaisiakin työeläkeyhtiöitä. Lisäksi on huomattava, että kaikkien lakisääteistä työeläkevakuuttamista Suomessa harjoittavien yhtiöiden tulee pitää pääkonttoriaan Suomessa. Myös valvonta on suomalaisten viranomaisten käsissä. Toistaiseksi yksikään ulkomainen toimija ei ole halunnut harjoittaa työeläkevakuutustoimintaa Suomessa.

Keva

Keva hoitaa kunta-alan, valtion ja evankelis-luterilaisen kirkon työntekijöiden työeläketurvaa. Lisäksi Keva toimeenpanee Kansaneläkelaitoksen työntekijöiden toimisuhde-eläkkeet. Eläkkeiden rahoituksen osalta Kevan rooli kuitenkin vaihtelee.

Kunta-alan henkilöstön osalta Keva huolehtii sekä työeläketurvasta että sen rahoituksesta. Keva hoitaa jäsenyhteisöjensä työntekijöiden eläketurvan. Kevan jäseniä ovat kaikki Suomen kaupungit, kunnat ja kuntayhtymät sekä valtaosa kunnallisista yhdistyksistä ja osakeyhtiöistä.

Keva hoitaa myös Valtion henkilöasiakkaiden eläkepalveluita. Valtion työntekijöiden eläkkeiden rahoituksesta vastaavat kuitenkin Valtion eläkerahasto sekä valtio.

Evankelis-luterilaisen kirkon työntekijöiden eläketurvan rahoittamisesta ja eläkevarojen sijoittamisesta vastaa Kirkon eläkerahasto, mutta eläketurvan toimeenpanosta vastaaa Keva.

Kevan toiminta perustuu julkisten alojen eläkelakiin (JuEL) sekä Keva-lakiin.

Maatalousyrittäjien eläkelaitos

Maatalousyrittäjien eläkelaitos Mela hoitaa maanviljelijöiden, kalastajien, poronhoitajien ja apurahansaajien lakisääteistä sosiaalivakuutusta.

Työeläketurvan lisäksi Mela toimeenpanee

  • maatalousyrittäjien ja apurahansaajien tapaturmavakuutusjärjestelmää,
  • ryhmähenkivakuutusjärjestelmää,
  • Mela-sairauspäivärahajärjestelmää sekä
  • maatalousyrittäjien luopumistukijärjestelmää.

Mela myös hallinnoi maatalousyrittäjien ja turkistuottajien lomituspalvelujärjestelmää sekä vastaa maatalousyrittäjien työturvallisuusasioiden neuvonnasta ja tiedottamisesta.

Melasta ja sen tehtävistä säädetään maatalousyrittäjän eläkelaissa.

Merimieseläkekassa

Merimieseläkekassa hoitaa merenkulkijoiden työeläketurvaa. Merimieseläkekassa vastaa merimieseläkelain mukaisesta työeläketurvasta suomalaisilla ulkomaanliikenteen kauppa-aluksilla ja jäänmurtajilla työskenteleville merenkulkijoille.

Merimieseläkekassan toiminta ja hallinto säädellään merimieseläkelaissa.

Muut eläkevakuuttajat

Edellä mainittujen työeläkevakuuttajien lisäksi Ahvenanmaan maakuntahallituksella, ortodoksisen kirkon työntekijöillä sekä Suomen Pankin henkilöstöllä on omat työeläkevakuuttajansa.

Ahvenanmaan maakunnan hallituksen finanssiosaston eläketoimisto huolehtii pääosin Ahvenanmaan maakuntahallituksen henkilökunnan työeläkkeistä.

Ortodoksisen kirkon työntekijöiden työeläketurvan toimeenpanosta huolehtii ortodoksisen kirkon keskusrahasto.

Suomen Pankin työntekijöiden eläkeasioista huolehtii Innova Henkilöstörahasto- ja Eläkepalvelut Oy.