Suomen työeläke on EU:n sosiaaliturvan koordinaatioasetuksen piiriin kuuluva lakisääteinen sosiaalivakuutus. Lakisääteiset eläkkeet ovat EU:ssa vahvasti kansallisen toimivallan aluetta, ja sosiaaliturvan koordinaatioasetuksen tarkoitus on vain yhteensovittaa jäsenvaltioiden välillä liikkuvien EU-kansalaisten sosiaaliturvaoikeudet, kuten eläkkeet.

Käytännössä kysymys on siitä, että mahdollistetaan liikkuminen työn perässä jäsenvaltiosta toiseen ilman menetyksiä tai päällekkäisyyksiä esimerkiksi sosiaaliturvaeläkkeissä.

Suomen työeläkejärjestelmän erityispiirteet on tärkeää ottaa asianmukaisesti huomioon unionin lainsäädännön kehittämisessä. Lakisääteinen työeläkevakuuttaminen on pidettävä rajat ylittävän palveluntarjonnan ulkopuolella; Suomessa työeläkevakuuttamista saa harjoittaa vain Suomeen rekisteröity työeläkevakuutusyhtiö. Niin ikään työeläkevakuuttajien kansallisesta vakavaraisuussääntelystä ja -valvonnasta on pidettävä kiinni.

Eläkejärjestelmien ominaisuuksilla suuri merkitys julkiselle taloudelle

Euroopan väestön ikääntyminen ja julkisten talouksien kestävyysongelmat ovat tehneet jäsenvaltioiden eläkeuudistuksista ajankohtaisia. Eläkejärjestelmien ominaisuuksilla on suuri merkitys julkiselle taloudelle kaikissa Euroopan maissa. Vuonna 2008 alkaneen talouskriisin myötä EU:n talouskoordinaatiota on kiristetty. Vahvistunut talouskoordinaatio koskettaa myös jäsenmaiden eläkepolitiikkaa. Vaikka EU:n lainsäädännön toimivalta ei suoraan ulotu lakisääteisen sosiaaliturvaeläkkeen järjestämiseen, EU:lla on talouskoordinaation kautta mahdollisuus ohjata jäsenvaltioita eläkeuudistuksiin.

Talouskoordinaatio on 2010-luvulla muuttunut sitovammaksi. Jäsenvaltiot hakevat siihen kuitenkin usein joustoja ja sääntöjä on myös tulkittu eri tavoin. Viime vuosina sosiaaliset, muun muassa sosiaaliturvan riittävyyteen liittyvät kysymykset ovat nousseet EU:n kehittämisen agendalle. Kannatamme Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin yhteydessä ilmaistua periaatetta eläke-etuuksien riittävyyden nostamisesta rahoituksen kestävyyden rinnalle arvioitaessa jäsenvaltioiden suoriutumista.

Vuonna 2017 voimaan astuneella eläkeuudistuksella Suomi onkin onnistunut huolehtimaan työeläkejärjestelmän rahoituksellisesta sekä sosiaalisesta kestävyydestä, jonka lisäksi sillä on merkittävä vaikutus julkisen talouden kestävyysvajeen pienentämisessä. Uudistusta voidaan pitää EU-tasollakin malliesimerkkinä sopeutumisessa eliniän pidentymisen trendiin.

Mielestämme Suomen tulee varmistaa lakisääteistä työeläkejärjestelmäämme koskevan päätöksenteon kansallinen itsenäisyys suhteessa talouskoordinaatioon sekä koko talous- ja rahaliiton tulevaan kehittämiseen.