Suomen työeläkejärjestelmällä on vakiintunut ja tunnustettu EU-oikeudellinen asema. Sen perusteena on työeläkejärjestelmämme sosiaaliturvaluonne, mistä johtuu, että työeläkevakuutusta ei ole avattu rajat ylittävälle kilpailulle sen enempää kuin muutakaan suomalaista sosiaaliturvaa. Lisäksi yksityisalojen työeläkkeiden hajautettu hallinto usealle työeläkevakuuttajalle erottaa meidät muista EU-maista. Näiden perusteella sovittu työeläkejärjestelmämme EU-oikeudellinen asema määrittää eläkevakuuttamista monin tavoin. Pohjimmiltaan kysymys on suomalaisten työeläkkeiden turvaamisesta.

Työeläkejärjestelmän EU-oikeudellinen asema tarkoittaa, että EU luopui vakuutustoimintaan liittyvän rajat ylittävän kilpailun periaatteesta yksityisalojen työeläkkeittemme kohdalla.

Tarkemmin sanottuna kysymys on rajat ylittävän kilpailun mahdollistavasta vakuutuslainsäädännöstä (henkivakuutusdirektiivi, Solvenssi II). EU perustuu tavaroiden ja palveluiden vapaaseen liikkumiseen. Lähtökohtaisesti vakuutusyrityksillä on oikeus harjoittaa toimintaa koko EU:n alueella ja vakuutuksenottajilla on vastaavasti oikeus ottaa itselleen vakuutus mistä tahansa EU:n alueella olevasta vakuutusyhtiöstä. Henkivakuutusdirektiivi ei siis päde suomalaiseen työeläkevakuutukseen.

Suomen työeläkejärjestelmän asemasta sovittiin, kun liityimme EU:hun vuonna 1995 (Suomen liittymissopimus vuodelta 1994). Edellytyksenä tälle oli, että työeläke eriytettiin muusta vakuutustoiminnasta. Näin tehtiinkin vuonna 1997 voimaan tulleessa laissa työeläkevakuutusyhtiöistä. Sen mukaan työeläkevakuutusyhtiöt saavat harjoittaa ainoastaan ja vain lakisääteistä työeläkevakuuttamista.

Ulkomaiset toimijat voivat kuitenkin lupakäytännön mukaisesti tulla Suomeen ja perustaa tänne työeläkevakuutusyhtiön tai hankkia omistukseensa täällä jo toimivan yhtiön.

Eläkevaroja voidaan käyttää vain työeläkkeisiin

Käytännössä EU-oikeudellisen aseman merkittävin vaikutus on se, että työeläkevaroja voidaan käyttää vain työeläkkeiden rahoittamiseen. Niitä ei voida käyttää talouspolitiikan kansallisten päämäärien edistämiseen tai suosimiseen kilpailua vääristävästi.

Toinen EU-oikeudelliseen asemaan liittyvä ydin on siinä, että kaikkien lakisääteistä työeläkevakuuttamista Suomessa harjoittavien yhtiöiden tulee pitää pääkonttoriaan Suomessa. Myös valvonta on suomalaisten viranomaisten käsissä. Suomi päättää kansallisella lailla muuan muassa siitä, miten työeläkevakuutusyhtiöiden sijoitustoimintaa ja vakavaraisuutta valvotaan.

Muu EU-lainsäädäntö koskee myös meitä

Suomen liittymissopimuksen kautta saavutettu asema koskee rajausta henkivakuutuslainsäädännöstä, mutta ei muuta EU-lainsäädäntöä. Työeläkevakuuttajia siis koskee esimerkiksi EU:n kilpailulainsäädäntö ja muu finanssisektoria, kuten sijoitustoimintaa koskeva EU-sääntely.

Sosiaaliturvaeläkkeenä työeläkkeeseen sovelletaan EU:n sosiaaliturvan koordinaatioasetusta. Sen tarkoituksena on yhteensovittaa jäsenvaltioiden välillä liikkuvien EU-kansalaisten sosiaaliturvaoikeudet, kuten eläkkeet, ja näin mahdollistaa työvoiman vapaa liikkuvuus.

Koordinaatioasetuksen pohjalta suomalaisia lakisääteisiä työeläkevakuuttajia ei koske esimerkiksi ammatillisten lisäeläkkeiden EU-sääntely (IORP-direktiivit), mikä luo periaatteessa sisämarkkinat ja standardit työnantaja- ja ammattialakohtaisille eläkerahastoille.

Vakiintunut ja tunnustettu asema

Suomen työeläkejärjestelmän EU-oikeudellinen asema on vakiintunut, sillä sosiaaliturvaluonne on tunnustettu useaan otteeseen muun muassa eri direktiivien säätämisen yhteydessä. Työeläkejärjestelmämme asemasta suhteessa EU:n vakuutussääntelyyn on pidettävä kiinni myös tulevaisuudessa.

Teetimme vuonna 2013 selvityksen, joka arvioi EU-oikeudellisen asemamme reunaehto-ja EU:n sisämarkkina- ja kilpailuoikeudellisen sääntelyn näkökulmasta. Selvityksen keskeinen johtopäätös oli, että työeläkejärjestelmän tulee pysyä selkeänä ja noudattaa EU-liittymissopimuksen yhteydessä sovittuja velvoitteita mahdollisimman tarkasti.

Selvityksen mukaan vakiintunut ja tunnustettu asema voidaan EU:n komission puolesta kyseenalaistaa vain, jos Suomi itse muuttaa olennaisesti eläkejärjestelmän sääntelyä ja toimeenpanotapaa. Mitä paremmin järjestelmä pystyy tukemaan työperäistä liikkuvuutta, sitä hyväksyttävämpi se on EU-oikeudellisesti.

Työeläkevarat on määritelty komission päätöksellä tilastoinnissa osaksi Suomen julkista taloutta, mutta valtiontukioikeudellisesta näkökulmasta on tärkeää, ettei työeläkesijoituksia pidetä julkisina sijoituksina (eli osana valtiota). Niitä ei voida käyttää talouspolitiikan kansallisten päämäärien edistämiseen tai suosimiseen kilpailua vääristävästi. Työeläkevakuuttajat tekevät sijoituspäätöksensä aina itsenäisesti.

Suomen työeläkejärjestelmän EU-oikeudellinen asema pähkinänkuoressa:

  • Suomen työeläke katsotaan osaksi sosiaaliturvaa.
  • Suomalaisen työeläkemallin ydinarvo liittyy solidaarisuuteen ja laajaan yhteiseen riskien jakoon toisaalta rahoituksessa mutta myös työntekijöiden ja työnantajien sekä eri sukupolvien välillä.
  • Sosiaaliturvan koordinaatioasetus sovittaa yhteen EU-kansalaisten oikeudet.
  • Suomalaista työeläkevakuutusta eivät koske rajat ylittävän kilpailun mahdollistava henkivakuutuslainsäädäntö tai lisäeläkkeiden sääntely.
  • Työeläkevakuuttajat saavat harjoittaa vain työeläkevakuuttamista.
  • Työeläkevarat on tarkoitettu vain työeläkkeisiin.
  • EU-maiden vakuutusyhtiöt voivat toimia Suomessa samoin edellytyksin kuin kotimaiset toimijat.
  • Kansallinen vakavaraisuuslainsäädäntö sääntelee suomalaisten työeläkeyhtiöiden riskinottokykyä sijoitustoiminnassa.