Siirry sisältöön

Suomen työeläkejärjestelmän EU-oikeudellinen asema

Suomen työeläkejärjestelmällä on vakiintunut ja tunnustettu EU-oikeudellinen asema. Työeläkejärjestelmämme on EU:n vakuutusalaa koskevan rajat ylittävän kilpailun ja sitä sääntelevän henkivakuutuslainsäädännön ulkopuolella. EU-oikeudellisen aseman perusteena on työeläkejärjestelmämme sosiaaliturvaluonne. Asemasta sovittiin vuonna 1995, kun liityimme EU:hun.

EU-oikeudellinen asema osana Suomen liittymissopimusta

Suomalainen työeläkejärjestelmä on EU-oikeuden näkökulmasta katsoen EU:n vakuutusalaa koskevan rajat ylittävän kilpailun ja sitä sääntelevän henkivakuutuslainsäädännön ulkopuolella. Rajat ylittävän kilpailun mahdollistavaa henkivakuutuslainsäädäntöä ei siis sovelleta suomalaisiin työeläkeyhtiöihin.

EU perustuu tavaroiden ja palveluiden vapaaseen liikkumiseen. Siksi vakuutusyrityksillä on oikeus harjoittaa toimintaa koko EU:n alueella ja vakuutuksenottajilla on vastaavasti oikeus ottaa itselleen vakuutus mistä tahansa EU:n alueella olevasta vakuutusyhtiöstä. Tätä pääsääntöä ei siis sovelleta Suomessa tapahtuvaan työeläkevakuuttamiseen.

Suomen työeläkejärjestelmän asemasta sovittiin vuonna 1995, kun liityimme EU:hun. Suomen liittymissopimukseen lisättiin maininta, jonka mukaan rajat ylittävän kilpailun mahdollistava henkivakuutusdirektiivi ei koske suomalaisten eläkevakuutusyritysten eläketoimintaa, josta on säädetty työntekijäin eläkelaissa ja siihen liittyvässä muussa Suomen lainsäädännössä.

Edellytyksenä tälle oli, että lakisääteinen työeläkevakuuttaminen eriytettiin yhtiöiden muusta vakuutustoiminnasta. Näin tehtiinkin vahvimmalla mahdollisella tavalla vuonna 1997 voimaan tulleessa laissa työeläkevakuutusyhtiöistä. Sen mukaan työeläkeyhtiöt saavat harjoittaa ainoastaan ja vain lakisääteistä työeläkevakuuttamista. Ne eivät siis voi kilpailla muusta vakuutustoiminnasta muiden vakuutusyhtiöiden kanssa.

Ulkomaiset toimijat voivat kuitenkin liittymissopimuksessa mainitun mukaisesti tulla Suomeen ja perustaa tänne työeläkeyhtiön tai hankkia omistukseensa täällä jo toimivan yhtiön.

Taustalla työeläkejärjestelmän sosiaaliturvaluonne

EU-oikeudellisen aseman perusteena on työeläkejärjestelmämme sosiaaliturvaluonne.

Työeläkkeemme on oikeudelliselta muodoltaan lakisääteinen ja pakollinen vakuutus, mikä kuuluu kaikille työntekijöille ja yrittäjille. Kaikkien Suomessa toimivien työnantajien on vakuutettava työntekijänsä vanhuuden, työkyvyn menettämisen ja perheenhuoltajan kuoleman varalta. Sekä lakisääteisen työeläkevakuutuksen tuoma turva että siitä maksettavat vakuutusmaksut perustuvat työntekijän palkkaan. Työeläkkeemme on siis samalla kertaa sekä lakisääteinen että työsuhteeseen perustuva.

Monissa muissa EU-maissa lakisääteinen eläke ja työsuhteeseen perustuva ammatillinen eläke on sen sijaan hoidettu keskenään eri järjestelmien kautta.

Suomen työeläkejärjestelmä eroaa muista EU-maista myös toimeenpanomallin osalta. Yksityisen sektorin työeläkkeitä hallinnoidaan hajautetusti useissa keskenään kilpailevissa työeläkeyhtiöissä, eläkesäätiössä ja -kassoissa. Kilpailulla ja hajautuksella on kaksi tarkoitusta: työnantajan valinnanvapauden mahdollistaminen ja työeläkkeiden toimeenpanon tehostaminen. Julkisen sektorin eläketurva hoidetaan sen omissa työeläkevakuuttajissa. Työeläkevakuuttajien tehtävänä ei ole tavoitella voittoa, vaan turvata työeläkkeet.

Toisin kuin monissa muissa EU-maissa, Suomen työeläke on siis osa lakisääteistä sosiaaliturvaa. Siksi työeläkevakuutusta ei ole avattu rajat ylittävälle kilpailulle sen enempää kuin muutakaan suomalaista sosiaaliturvaa.

EU-oikeudellisen aseman vaikutukset työeläkevakuuttajien toimintaan

EU-oikeudellisen asemansa vuoksi Suomen työeläkejärjestelmän tulee pysyä selkeänä perustehtävänsä hoitamisessa. Sekä Suomen valtion että työeläkevakuuttajien tulee noudattaa EU-liittymissopimuksen yhteydessä sovittuja velvoitteita. Niistä merkittävin on se, että työeläkeyhtiö ei saa harjoittaa muuta toimintaa kuin lakisääteistä eläkevakuuttamista.

Lisäksi työeläkevakuuttajien hallinnoimia eläkevaroja saa käyttää ainoastaan ja vain työeläketurvaan liittyvien päämäärien rahoittamiseen ja hoitamiseen. Niitä ei saa käyttää muiden kansallisten päämäärien edistämiseen eikä esimerkiksi muun julkisen talouden vajeiden katteena. Esimerkiksi yksityisalojen työeläkevakuuttajia koskevassa vakavaraisuussääntelyssä ei siksi saa olla mitään sellaista, joka suosisi kotimaahan sijoittamista.

Työeläkevarat on määritelty komission päätöksellä tilastoinnissa osaksi Suomen julkista taloutta. Valtiontukioikeuden näkökulmasta on tärkeää, että työeläkesijoituksia ei pidetä julkisina sijoituksina, toisin sanoen osana valtiota. Siksi on tärkeää, että työeläkevakuuttajat tekevät sijoituspäätöksensä kaikissa tilanteissa itsenäisesti ja että ne eivät ole valtion talouspoliittisessa ohjauksessa.

Toinen EU-oikeudelliseen asemaan liittyvä ydin on siinä, että kaikkien lakisääteistä työeläkevakuuttamista Suomessa harjoittavien yhtiöiden tulee pitää pääkonttoriaan Suomessa. Myös työeläkeyhtiöiden valvonta on suomalaisten viranomaisten käsissä. Suomi päättää kansallisella lailla muuan muassa siitä, miten työeläkeyhtiöiden sijoitustoimintaa ja vakavaraisuutta valvotaan.

Muu EU-lainsäädäntö koskee myös meitä

EU-oikeudellinen asema koskee ainoastaan rajat ylittävän kilpailun mahdollistavaa henkivakuutusyhtiölainsäädäntöä, mutta ei muuta EU-lainsäädäntöä. Työeläkevakuuttajia siis koskee esimerkiksi EU:n kilpailulainsäädäntö ja muu finanssisektoria, kuten sijoitustoimintaa koskeva EU-sääntely.

Sosiaaliturvaeläkkeenä työeläkkeeseen sovelletaan EU:n sosiaaliturvan koordinaatioasetusta. Sen tarkoituksena on yhteensovittaa jäsenvaltioiden välillä liikkuvien EU-kansalaisten sosiaaliturvaoikeudet, kuten eläkkeet, ja näin mahdollistaa työvoiman vapaa liikkuvuus.

Koordinaatioasetuksen pohjalta suomalaisia lakisääteisiä työeläkevakuuttajia ei koske esimerkiksi ammatillisten lisäeläkkeiden EU-sääntely (IORP-direktiivit), mikä luo sisämarkkinat ja standardit työnantaja- ja ammattialakohtaisille eläkerahastoille.

Vakiintunut ja tunnustettu asema

Suomen työeläkejärjestelmän EU-oikeudellinen asema on vakiintunut ja tunnustettu. Työeläkejärjestelmämme sosiaaliturvaluonne on tunnustettu liittymissopimuksen jälkeenkin useaan otteeseen muun muassa eri direktiivien säätämisen yhteydessä sekä komission vastauksissa eräisiin Euroopan parlamentin jäsenten komissiolle esittämiin kysymyksiin.

Selvitys työeläkevakuuttajiin vaikuttavasta EU-sääntelystä

Teetimme vuonna 2013 selvityksen, joka arvioi EU-oikeudellisen asemamme reunaehtoja EU:n sisämarkkina- ja kilpailuoikeudellisen sääntelyn näkökulmasta. Selvityksen keskeinen johtopäätös oli, että työeläkejärjestelmän tulee pysyä selkeänä ja noudattaa EU-liittymissopimuksen yhteydessä sovittuja velvoitteita mahdollisimman tarkasti.

Selvityksen mukaan vakiintunut ja tunnustettu asema voidaan EU:n komission puolesta kyseenalaistaa vain, jos Suomi itse muuttaa olennaisesti eläkejärjestelmän sääntelyä ja toimeenpanotapaa. Mitä paremmin järjestelmä pystyy tukemaan työperäistä liikkuvuutta, sitä hyväksyttävämpi se on EU-oikeudellisesti.

Selvityksen onepager-muistio:

Ajankohtaista aiheesta

Aiheeseen liittyvää