Suomen työeläkejärjestelmällä on vakiintunut ja tunnustettu EU-oikeudellinen asema. Työeläkejärjestelmämme on EU:n vakuutusalaa koskevan rajat ylittävän kilpailun ja sitä sääntelevän henkivakuutuslainsäädännön ulkopuolella. EU-oikeudellisen aseman perusteena on työeläkejärjestelmämme sosiaaliturvaluonne. Asemasta sovittiin vuonna 1995, kun liityimme EU:hun.

  1. Minkälainen asema suomalaisella työeläkejärjestelmällä on EU-oikeuden näkökulmasta?
  2. Mitä tarkoittaa työeläkejärjestelmän sosiaaliturvaluonne?
  3. Missä työeläkejärjestelmän EU-oikeudellisesta asemasta on sovittu?
  4. Miten EU-oikeudellinen asema vaikuttaa työeläkevakuuttajien toimintaan?
  5. Voidaanko työeläkejärjestelmän EU-oikeudellinen asema menettää?

1. Minkälainen asema suomalaisella työeläkejärjestelmällä on EU-oikeuden näkökulmasta?

EU-oikeuden näkökulmasta katsoen suomalainen työeläkejärjestelmä on EU:n vakuutusalaa koskevan rajat ylittävän kilpailun ja sitä sääntelevän henkivakuutuslainsäädännön ulkopuolella. Rajat ylittävän kilpailun mahdollistavaa henkivakuutuslainsäädäntöä ei siis sovelleta suomalaisiin työeläkevakuutusyhtiöihin.

EU perustuu tavaroiden ja palveluiden vapaaseen liikkumiseen. Siksi vakuutusyrityksillä on oikeus harjoittaa toimintaa koko EU:n alueella ja vakuutuksenottajilla on vastaavasti oikeus ottaa itselleen vakuutus mistä tahansa EU:n alueella olevasta vakuutusyhtiöstä. Tätä pääsääntöä ei siis sovelleta Suomessa tapahtuvaan työeläkevakuuttamiseen.

Suomen työeläkejärjestelmän EU-oikeudellisen aseman perusteena on työeläkejärjestelmämme sosiaaliturvaluonne.

2. Mitä tarkoittaa työeläkejärjestelmän sosiaaliturvaluonne?

Suomalainen työeläke on oikeudelliselta muodoltaan lakisääteinen ja pakollinen vakuutus. Se kuuluu kaikille työntekijöille ja yrittäjille.

Kaikkien Suomessa toimivien työnantajien on vakuutettava työntekijänsä vanhuuden, työkyvyn menettämisen ja perheenelättäjän kuoleman varalta. Sekä lakisääteisen työeläkevakuutuksen tuoma turva että siitä maksettavat vakuutusmaksut perustuvat työntekijän palkkaan. Työeläkkeemme on siis samalla kertaa sekä lakisääteinen että työsuhteeseen perustuva.

Monissa muissa EU-maissa lakisääteinen eläke ja työsuhteeseen perustuva ammatillinen eläke on sen sijaan hoidettu keskenään eri järjestelmien kautta.

Ammatilliset eläkkeet tuottavat useissa maissa merkittävän osan ansioperusteisesta eläketurvasta. Suomesta tällaiset työnantaja- tai ammattialakohtaiset lisäeläkkeet käytännössä puuttuvat, koska työeläke itsessään jo sisältää myös ansioperusteisen eläkevakuutuksen. Monissa EU-maissa myös yksityiseen säästämiseen perustuvat eläkkeet ovat suuremmassa roolissa kuin Suomessa.

Suomen työeläkejärjestelmä eroaa muista EU-maista myös toimeenpanomallin osalta. Yksityisen sektorin työeläkkeitä hallinnoidaan hajautetusti useissa keskenään kilpailevissa työeläkeyhtiöissä, eläkesäätiössä ja -kassoissa. Kilpailulla ja hajautuksella on kaksi tarkoitusta: työnantajan valinnanvapauden mahdollistaminen ja työeläkkeiden toimeenpanon tehostaminen. Julkisen sektorin eläketurva hoidetaan sen omissa työeläkelaitoksissa. Työeläkelaitosten tehtävänä ei ole tavoitella voittoa, vaan turvata työeläkkeet.

Toisin kuin monissa muissa EU-maissa, Suomen työeläke on osa lakisääteistä sosiaaliturvaa. Siksi työeläkevakuutusta ei ole avattu rajat ylittävälle kilpailulle sen enempää kuin muutakaan suomalaista sosiaaliturvaa.

Lisätietoja suomalaisesta ja muiden EU-maiden eläkejärjestelmistä löytyy kysymyksiä ja vastauksia suomalaisen työeläkejärjestelmän rakenteesta kansainvälisessä vertailussa -sivultamme.

3. Missä työeläkejärjestelmän EU-oikeudellisesta asemasta on sovittu?

Suomen työeläkejärjestelmän asemasta sovittiin vuonna 1995, kun liityimme EU:hun. Suomen liittymissopimukseen lisättiin maininta, jonka mukaan rajat ylittävän kilpailun mahdollistava henkivakuutusdirektiivi ei koske suomalaisten eläkevakuutusyritysten eläketoimintaa, josta on säädetty työntekijäin eläkelaissa ja siihen liittyvässä muussa Suomen lainsäädännössä.

Edellytyksenä tälle oli, että lakisääteinen työeläkevakuuttaminen eriytettiin yhtiöiden muusta vakuutustoiminnasta. Näin tehtiinkin vahvimmalla mahdollisella tavalla säätämällä vuonna 1997 voimaan tullut laki työeläkevakuutusyhtiöistä. Sen mukaan työeläkevakuutusyhtiöt saavat harjoittaa ainoastaan ja vain lakisääteistä työeläkevakuuttamista. Ne eivät siis voi kilpailla muusta vakuutustoiminnasta muiden vakuutusyhtiöiden kanssa.

Liittymissopimuksessa mainitaan, että ulkomaiset toimijat voivat kuitenkin vapaasti tulla Suomeen ja perustaa tänne työeläkevakuutusyhtiön tai hankkia omistukseensa täällä jo toimivan yhtiön.

4. Miten EU-oikeudellinen asema vaikuttaa työeläkevakuuttajien toimintaan?

Merkittävin käytännön vaikutus on se, että Suomen työeläkejärjestelmän tulee pysyä selkeänä perustehtävänsä hoitamisessa ja että niin Suomen valtion kuin työeläkevakuuttajienkin tulee noudattaa EU-liittymissopimuksen yhteydessä sovittuja velvoitteita. Velvoitteista merkittävin on se, että työeläkeyhtiö ei saa harjoittaa muuta toimintaa kuin lakisääteistä eläkevakuuttamista.

EU-oikeudellinen asema tarkoittaa myös sitä, että Suomi saa käyttää lakisääteisiä työeläkevakuuttajia ja heidän hallinnoimiaan eläkevaroja ainoastaan ja vain sosiaaliturvaan liittyvien päämäärien rahoittamiseen ja hoitamiseen, mutta ei muiden kansallisten päämäärien edistämiseen. Esimerkiksi yksityisalojen työeläkevakuuttajia koskevassa vakavaraisuussääntelyssä ei siksi saa olla mitään sellaista, joka suosisi kotimaahan sijoittamista.

Näin on siksi, että EU on luopunut vakuutustoimintaan liittyvän rajat ylittävän kilpailun periaatteesta työeläkkeittemme kohdalla ainoastaan ja vain siksi, että työeläkkeissä on kyse lakisääteisestä sosiaaliturvasta.

Työeläkevarat on määritelty komission päätöksellä tilastoinnissa osaksi Suomen julkista taloutta. Valtiontukioikeuden näkökulmasta on tärkeää, että työeläkesijoituksia ei pidetä julkisina sijoituksina, toisin sanoen osana valtiota. Siksi on tärkeää, että työeläkevakuuttajat tekevät sijoituspäätöksensä kaikissa tilanteissa itsenäisesti ja että ne eivät ole valtion talouspoliittisessa ohjauksessa.

Tämä on tärkeää siksi, että työeläkevakuuttajien sijoitustoiminnan ei tule palvella muita päämääriä, vaan ainoastaan nykyisten ja tulevien eläkkeiden rahoittamista. Työeläkevarat on tarkoitettu ainoastaan eläketurvan hoitamiseen eikä niitä voida käyttää esimerkiksi muun julkisen talouden vajeiden katteena eikä talouspolitiikan kansallisten päämäärien tukena.

EU-oikeudellisen aseman toinen ydin on siinä, että kaikkien lakisääteistä työeläkevakuuttamista Suomessa harjoittavien yhtiöiden tulee pitää pääkonttoriaan Suomessa. Myös kaikkien työeläkevakuutusyhtiöiden valvonta on suomalaisten viranomaisten käsissä. Suomi päättää kansallisella lailla siitä, miten työeläkevakuutusyhtiöiden vakavaraisuutta valvotaan.

EU-oikeudellinen asema koskee ainoastaan rajat ylittävän kilpailun mahdollistavaa henkivakuutuslainsäädäntöä, mutta ei muuta EU-lainsäädäntöä. Siksi työeläkevakuuttajia koskee esimerkiksi EU:n kilpailulainsäädäntö ja sijoitustoimintaa koskeva EU-sääntely.

5. Voidaanko työeläkejärjestelmän EU-oikeudellinen asema menettää?

Suomen työeläkejärjestelmän EU-oikeudellinen asema on vakiintunut ja tunnustettu. Työeläkejärjestelmämme sosiaaliturvaluonne on tunnustettu liittymissopimuksen jälkeenkin useaan otteeseen muun muassa eri direktiivien säätämisen yhteydessä sekä komission vastauksissa eräisiin Euroopan parlamentin jäsenten komissiolle esittämiin kysymyksiin.

EU:n komissio voisi kyseenalaistaa työeläkejärjestelmän aseman vain, jos Suomi itse muuttaisi olennaisesti lakisääteisen työeläkejärjestelmän sääntelyä ja toimeenpanotapaa.

Sivua on viimeksi päivitetty 18.2.2015

Puuttuuko jotain?

Puuttuuko listalta mielestäsi jokin kysymys, johon haluaisit vielä vastauksen? Lähetä kysymys meille sähköpostitse osoitteeseen viestinta(at)tela.fi, niin lisäämme sen mukaan.