Kestävä väestöpolitiikka voisi olla ikääntyvän Suomen selviytymisstrategia

Suomi voi vaikuttaa omaan väestöpotentiaaliinsa. Kestävä ja monimuotoinen väestöpolitiikka ottaa huomioon ekologisen ja globaalin näkökulman sekä myös erilaisten perheiden tarpeet. Suomen väestökehitys on kääntymässä ennusteiden mukaan laskuun 2030-luvulla (Tilastokeskus 2021).

Väestön ikääntyminen on jo nyt todellisuutta, sillä pienempi työikäisten joukko kannattelee omalla työllään hyvinvointiyhteiskuntaa. Jos kaikki jatkuu entisellään, Suomesta tulee jo lähivuosina väkiluvultaan ja taloudeltaan Pohjoismaiden pienin valtio Islannin jälkeen.

Syntyvyyden alentuminen 2010-luvulla lisäsi vielä uuden vaihteen väestömuutokseen: ikäluokat ovat nyt kooltaan noin viidenneksen aiempaa pienempiä. Pandemian aikana tapahtunutta pientä positiivista käännettä syntyvyydessä pitäisi tukea väestöpoliittisin toimin. Väestön määrän kasvu sekä syntyvyyden nousun että työperäisen maahanmuuton edistämisen myötä tukisi eläketurvan rahoitusta ja helpottaisi myös julkisen sektorin kestävyysvajeen hallintaa.

Suomen toteutunut syntyvyys jää jälkeen sekä ihmisten tutkituista lapsitoiveista (Väestöliiton perhebarometrit) että väestön uusiutumisen vaatimasta tasosta. Lisäksi nettomaahanmuuton kehitys ei ole toistaiseksi korvannut viimeisintä syntyvyyden laskua. Syntyvyyden sekä työ- ja opiskeluperäisen maahanmuuton edistäminen eivät ole toisiaan poissulkevia väestöstrategioita, vaan kumpikin edellyttää uusia tavoitteita ja politiikkatoimia.