Olemme teettäneet työmarkkinakeskusjärjestöjen pyynnöstä selvityksen työeläkevakuuttajientyökyvyttömyysriskin hallintatoimien vaikuttavuudesta. Työkyvyttömyysriskin hallintatoimet (työhyvinvointitoiminta) tarkoittavat niitä erilaisia toimenpiteitä, joita työeläkevakuuttajat tekevät asiakasyrityksilleen pyrkimyksenä vähentää yritysten työntekijöiden riskiä tulla työkyvyttömäksi ja joutua työkyvyttömyyseläkkeelle. Selvityksessä haettiin vastauksia muun muassa kysymyksiin siitä, miten työkyvyttömyysriskin hallintaan liittyvien toimenpiteiden vaikuttavuutta ja tehokkuutta voidaan mitata, koska työeläkevakuuttajista ei tällä hetkellä ole saatavilla yhteismitallista tietoa.

Selvityksen ovat laatineet yhteistyössä Työterveyslaitos ja Kuntoutussäätiö, jotka ovat työeläkevakuuttajista riippumattomia toimijoita. Työterveyslaitokselta selvityksen laatimiseen osallistuivat vanhempi asiantuntija Irmeli Pehkonen sekä erityisasiantuntijat Jarno Turunen ja Julia Anttilainen. Kuntoutussäätiön puolelta selvitystyöhön osallistuivat johtaja Riikka Shemeikka, yhteyspäällikkö Mika Ala-Kauhaluoma sekä tutkijat Joni Puumalainen, Timo Ilomäki ja Marja Heikkilä.

Selvitys tehtiin työeläkevakuuttajista riippumattomasti olemassa olevan kirjallisuuden sekä muiden julkisesti saatavilla olevien tietojen perusteella.

Ohessa on kuvattu lyhyesti selvityksen sisältö sekä siinä esitetyt suositukset työkyvyttömyysriskin hallintatoimien vaikuttavuuden ja tehokkuuden mittaamiseen. Selvityksen loppuraportti on luettavissa myös kokonaisuudessaan tällä sivulla.

Selvityksen sisältö

Selvitykseen liittyi neljä tutkimuskysymystä, joiden avulla selvityksen kohteena olevaa teemaa tarkasteltiin.

  1. Työhyvinvointitoiminnan edistämisen eri keinojen kuvaus ja alan käsitteistön määrittely
  2. Mitkä organisaatiot tilastoivat ja keräävät työkykyriskeihin liittyvää tietoa?
  3. Kokoomatutkimus kotimaisen ja kansainvälisen tutkimustiedon pohjalta: Mitä organisaatioiden erilaisten työhyvinvointitoiminen vaikuttavuudesta tiedetään? Onko niistä löydettävissä parhaita käytäntöjä?
  4. Työkyvyttömyysriskin hallinnan vaikuttavuusmittariston kehittäminen. Miten työhyvinvointitoiminnan vaikuttavuutta ja tehokuutta voidaan mitata? Mitkä ovat olennaisia mittareita ottaen huomion yhtiöiden toiminnan luonne ja keinot?

Selvityksen perusteella eri toimijoiden kesken on yksimielisyys siitä, että työkyky ei ole yksilöllinen ominaisuus, vaan laajempi käsite, joka pitää sisällään työntekijän, työn ja työympäristön. Myös työkyvyttömyysriskin hallinta voi toteutua yksilön, työorganisaation tai yhteiskunnan tasolla. Kuitenkin työkyvyttömyysriskin hallinta on aina kollektiivista toimintaa.

Työkykyyn ja työkyvyttömyyteen vaikuttavat tekijät

Selvityksessä tarkasteltiin työkykyyn ja työkyvyttömyyteen vaikuttavia tekijöitä tutkimuskirjallisuuteen perustuen. Eri tekijät voidaan jaotella yksilöön, organisaatioon ja yhteiskuntaan liittyviin tekijöihin. Näistä työeläkevakuuttajien toiminta voi kohdistua kahteen ensimmäiseen.

Yksilöllisistä tekijöistä työkykyyn ja työkyvyttömyyteen vaikuttavat muun muassa työntekijän terveys, ikä, sukupuoli, elintavat, koulutus, osaaminen ja sosiaaliluokka. Parhaiten työkyvyttömyysriskiä ennustavat yksilöllisistä tekijöistä itsearvioitu terveys, krooniset sairaudet sekä yli kahdeksan päivää kestäneiden sairauslomien määrä.

Organisaatioon liittyvistä tekijöistä työkyvyttömyyttä ennustavat erityisesti vähäiset vaikutusmahdollisuudet omaan työhön, ammattiluokka sekä alan mies- tai naisvaltaisuus. Suorittava työ lisää työkyvyttömyysriskiä asiantuntijatyöhön verrattuna.

Työkyvyttömyysriskin hallintaan liittyvien toimenpiteiden vaikuttavuus

Työpaikoilla ja työeläkevakuuttajilla on käytössä erilaisia keinoja työkyvyttömyysriskin hallintaan. Keinot voivat liittyä joko työntekijöiden työkykyyn tai työpaikkaan ja työhön itsessään. Työpaikoilla toteuttavat keinot puolestaan voivat olla joko sellaisia, joilla pyritään vahvistamaan työhyvinvointia sekä yksilön ja yhteisön voimavaroja ja selviytymistä, tai sellaisia, joilla pyritään ehkäisemään sairauksien kehittymistä. Eri toimenpiteillä on erilainen vaikuttavuus.

Tutkimusnäytön perusteella onnistuneilla työhyvinvointia ja työkykyä tukevilla toimilla on tiettyjä yhteisiä tekijöitä, kuten esimerkiksi seuraavat:

  • toimenpiteen perustana on tutkittu tieto ja tarkoituksenmukainen viitekehys
  • toimenpiteet suunnataan korkean työkyvyttömyysriskin henkilöihin
  • organisaation sitoutuminen ja johdon tuki
  • työntekijöiden motivointi ja osallistuminen
  • eri osapuolten luottamus, kommunikointi ja yhteistyö.

Suositukset hallintatoimien vaikuttavuuden ja tehokkuuden mittaamiseen

Selvitykseensä perustuen Työterveyslaitoksen ja Kuntoutussäätiön asiantuntijat suosittelevat työeläkevakuuttajia huomioimaan seuraavia asioita työkyvyttömyysriskin hallinnassa:

1) Toimenpiteiden kohdistaminen suurimpaan riskiin. Työkyvyttömyysriskejä tarkastellaan sekä työeläkevakuuttaja- että organisaatiotasolla, ja samalla hyödynnetään monipuolisesti julkisia rekistereitä, väestötutkimuksia ja niin työeläkevakuuttajan omaa kuin työpaikkojen keräämää dataa.

2) Tiedon kerääminen ja dokumentointi työkyvyttömyysriskiin vaikuttamisen arvioimiseksi ja osoittamiseksi. Kaikkien työeläkevakuuttajien käyttöön laaditaan tarkistuslista huomioon otettavista asioista ja niiden dokumentoinnista.

3) Työkyvyttömyysriskin hallinta perustuu vaikuttaviksi todettuihin toimenpiteisiin. Toimenpiteiden valinnassa ja perustelemisessa hyödynnetään ajankohtaista tieteellistä vaikuttavuustietoa.

4) Työkyvyttömyysriskin hallinnan toimenpiteitä toteutetaan toimintaympäristö ja kohderyhmä huomioiden, yhteistyössä työterveyshuollon ja asiakasorganisaation kanssa. Tämän tueksi selvitetään riittävät taustatiedot, sekä asetetaan yhteiset tavoitteet ja mittarit.

5) Työkyvyttömyysriskin hallinnan toimenpiteiden osoitetaan kohdetuvan korkeaan riskiin.

6) Työkyvyttömyysriskin hallinnan tulee olla vaikuttavaa, joskin vaikuttavuuden osoittaminen on haastavaa. Tärkeää on osoittaa toiminnan vaikuttavuutta verrattuna toimintaan ilman toimenpiteitä. Vaikutuksia tulee tarkastella laaja-alaisesti useampia tiedon lähteitä hyödyntäen. Taloudellinen panostus työkyvyttömyysriskin hallinnan toimenpiteisiin tulee olla hyvinvointia tuottavaa.

Suositukset on kuvattu tarkemmin selvityksen loppuraportissa:

Työeläkelaitosten työkyvyttömyysriskin hallintatoimien vaikuttavuuteen liittyvä selvitys (Työterveyslaitos ja Kuntoutussäätiö)pdf, 1 MB