Siirry sisältöön

Selvitykset ja tutkimukset

Olemme vuosien varrella toteuttaneet ja teettäneet tai rahoittaneet erilaisia selvityksiä ja tutkimuksia työeläkejärjestelmään liittyvistä teemoista.

Työeläkevakuuttajien insolvenssi -selvitys (2022)

Teetimme vuonna 2022 selvityksen yksityisalojen työeläkevaakuttajien selvitystilaa ja konkurssia koskevasta lainsäädännöstä. Aihetta koskeva nykyinen lainsäädäntö on osoittautunut käytännön tilanteissa riittämättömäksi. Selvityksen tarkoituksena oli laatia kuvaus selvitystilaan ja konkurssiin liittyvistä ongelmakohdista ja mahdollisista ratkaisuvaihtoehdoista. Lisäksi selvityksen tarkoituksena oli tehdä tarvittavia ehdotuksia lainsäädännön selventämiseksi.

Selvityksen ovat laatineet riippumattomat selvityshenkilöt, SHV Tuula Lempiäinen ja SHV Hillevi Mannonen. Selvitys vastaa heidän näkemyksiään.

Selvitys työkyvyttömyysriskin hallintatoimien vaikuttavuudesta (2020)

Teetimme vuonna 2020 työmarkkinakeskusjärjestöjen pyynnöstä selvityksen työeläkevakuuttajien työkyvyttömyysriskin hallintatoimien vaikuttavuudesta. Työkyvyttömyysriskin hallintatoimet (työhyvinvointitoiminta) tarkoittavat niitä erilaisia toimenpiteitä, joita työeläkevakuuttajat tekevät asiakasyrityksilleen pyrkimyksenä vähentää yritysten työntekijöiden riskiä tulla työkyvyttömäksi ja joutua työkyvyttömyyseläkkeelle.

Selvityksessä haettiin vastauksia muun muassa kysymyksiin siitä, miten työkyvyttömyysriskin hallintaan liittyvien toimenpiteiden vaikuttavuutta ja tehokkuutta voidaan mitata, koska työeläkevakuuttajista ei tällä hetkellä ole saatavilla yhteismitallista tietoa.

Selvityksen laativat yhteistyössä Työterveyslaitos ja Kuntoutussäätiö.

Selvitys työeläkekilpailusta TyEL-järjestelmän taloudessa (2020)

Teetimme vuonna 2020 työmarkkinakeskusjärjestöjen pyynnöstä selvityksen työeläkekilpailusta, sen hyödyistä ja haitoista sekä reunaehdoista niin kansallisen kuin EU-lainsäädännön puitteissa.

Selvityksen tarkoituksena on selkiyttää ja lisätä ymmärrystä työeläkekilpailulla eri aikoina tavoitelluista asioista. Selvityksen meille ovat laatineet riippumattomat selvityshenkilöt filosofian maisteri Jari Sokka ja ekonomisti Reijo Vanne.

Towards an Agile and Evidence-based Pension System (2019)

Työeläkejärjestelmää uudistettaessa keskeinen tavoite on ollut työurien pidentäminen. Tavoitteeseen on pyritty nostamalla eläkeikää sekä rakentamalla työurien jatkamiseen liittyviä taloudellisia kannustimia ja erilaisia joustavia osa-aikaeläkejärjestelyjä. Todellisuudessa eläköitymispäätöksiin vaikuttaa eniten lakisääteinen eläkeikä. Tämä kävi ilmi Palkansaajien tutkimuslaitokselta tilaamassamme tutkimusraportissa, joka valmistui vuonna 2019. Tutkimuksen laativat Ohto Kanninen ja Terhi Ravaska.

Tutkimuksessa tarkasteltiin eläkejärjestelmään tehtyjen muutosten vaikutusta ihmisten eläköitymiseen vuoden 2005 eläkeuudistuksen yhteydessä. Tutkimuksessa käytettiin Eläketurvakeskuksen ja Tilastokeskuksen aineistoja. Havaintojen mukaan lakisääteisen eläkeiän muutoksilla on selvästi suurempi vaikutus eläköitymispäätöksiin kuin realistisilla taloudellisten kannustimien muutoksilla.

Englanninkielinen tutkimusraportti on ladattavissa ohessa:

Raportin tuloksia on avattu myös uutisessamme:

Selvitys työhyvinvointitoiminnasta, työeläkemaksun hoitokustannusosasta ja asiakashyvityksistä (2019)

Teetimme vuonna 2019 työmarkkinakeskusjärjestöjen pyynnöstä selvityksen siitä, miten jotkin työeläkevakuuttamisen toimeenpanoon liittyvät muutokset ovat vaikuttaneet työeläkeyhtiöiden palveluihin ja toimeenpanon tehokkuuteen.

Muutokset koskivat työeläkemaksun hoitokustannusosaa ja asiakashyvitysten jakotapaa sekä työeläkeyhtiöiden työkyvyttömyysriskin hallintaan eli työhyvinvointitoimintaan liittyvää erillistä ohjeistusta. Työmarkkinakeskusjärjestöt sopivat näistä muutoksista vuonna 2015.
Selvityksen ovat laatineet varatuomari Jukka Ahtela ja aktuaari Tuula Lempiäinen.

Työeläkejärjestelmän rahoitusriskit ja sukupolvittainen riskienjako (2018)

Rahoitimme Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlan vuonna 2018 julkaiseman tutkimuksen, ”Aggregate risks, intergenerational risk-sharing and fiscal sustainability in the Finnish earnings-related pension system. Tutkimuksessa arvioitiin sitä, kuinka hyvin työeläkemaksuja voidaan pitää ajallisesti vakaina ja pitkän ajan rahoituksen kannalta riittävinä. Tutkimuksessa selvitettiin sukupolvien välistä tulonjakoa vertaamalla työurien aikaisia eläkemaksuja myöhemmin saataviin eläke-etuuksiin. Tutkimuksen laati Etlan tutkimusneuvonantaja Jukka Lassila.

Eläkkeiden rahoitukseen ja sen ennustamiseen kohdistuu suuria epävarmuustekijöitä, jotka liittyvät väestökehitykseen, talouskasvuun ja sijoitusten tuottoon. Vaikka järjestelmä tällä hetkellä on hyvässä kunnossa, täytyy vuoden 2017 eläkeuudistuksessa asetettuun tavoitteeseen tasaisesta ja tarkoituksenmukaisesta maksukehityksestä sekä etuuksien ja niiden rahoituksen turvaamisesta suhtautua realistisesti. Eläkeuudistuksia tullaan tarvitsemaan tulevaisuudessakin.

Tutkimus on luettavissa Etlan verkkosivuilla:

Välähdyksiä työn tulevaisuudesta (2017)

Osallistuimme yhdessä Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitran kanssa tulevaisuuden työelämää käsittelevän selvityksen rahoittamiseen vuonna 2017. ”Välähdyksiä tulevaisuudesta” -selvityksen tarkoituksena oli pohtia, miten työ todennäköisesti muuttuu, mitä uutta työtä syntyy ja mitä murros tarkoittaa yksittäisen työntekijän kannalta. Selvityksen laati Marjaana Toiminen.

Toiminen haastatteli raporttia varten lähes 30 asiantuntijaa, tutkijaa ja yritysjohtajaa eri toimialoilta. Selvityksen mukaan tulevaisuuden työidentiteetin elementtejä ovat kyky nähdä mahdollisuuksia ja rohkeus tarttua niihin. Lisäksi tarvitaan kykyä lukea tulevaa ja päätellä, mitä osaamista tarvitaan.

Selvityksen loppuraportti on ladattavissa ohessa:

Selvitys hoitokustannusosasta ja asiakashyvityksistä (2016)

Työeläkeyhtiöiden aktuaareista, Telan asiantuntijoista sekä riippumattomasta asiantuntijasta koostunut työryhmä on tehnyt vuonna 2016 selvityksen koskien työeläkemaksun hoitokustannusosan päivittämistä ja yhtiökohtaisiin hyvityksen jakoperusteisiin siirtymistä.

Selvityksen taustalla oli työmarkkinakeskusjärjestöjen sopimus asiakashyvitysten kohdentamisen vapauttamisesta. Sopimus sisälsi myös selvityspyynnön siitä, miten asiakashyvitysten kohdentamisen vapauttamiseen siirrytään ja mitä päivitystarpeita työeläkemaksun hoitokustannusosalla ja maksutappio-osalla on.

Selvitys kuolevuusperustetäydennyksestä (2015)

Laskuperusteasiain neuvottelukuntamme ja sen alainen kuolevuusperustejaos ovat tehneet keväällä 2015 valmistuneen selvityksen työntekijäin eläkelain mukaisessa vakuutuksessa noudatettavan kuolevuusperusteen riittävyydestä ja sen muutostarpeista.

Perustulokokeen raamit ja reunaehdot (2014)

Osallistuimme yhdessä Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitran kanssa perustulokokeen raameja ja reunaehtoja käsittelevän selvityksen rahoittamiseen vuonna 2014. ”Miten testata perustulon vaikutuksia? Kenttäkoekulttuurin lyhyt oppimäärä” -selvityksen mukaan paras tapa perustulon kokeiluun olisi kenttäkoe, jolla voitaisiin luotettavimmin tutkia perustulouudistuksen vaikutuksia pienituloisen työikäisen väestön työssäkäyntiin. Selvityksen laati Ajatushautomo Tänk tutkijoinaan Mikko Forss ja Ohto Kanninen.

Selvityksen mukaan Suomessa toteuttamiskelpoisin malli perustulolle olisi negatiivinen tulovero. Se tarkoittaa järjestelmää, jossa alle tietyn tulotason ansaitsevat ihmiset saavat tuloista riippuvan tulonsiirron. Malli korvaisi ensisijaiset etuudet toimeentulotukea ja lapsilisiä lukuun ottamatta tiettyyn tasoon asti.

Selvityksen loppuraportti on ladattavissa ohessa:

Selvityksen keskeiset tulokset löytyvät oheisesta infograafista:

Työeläkeyhtiöiden tasoitusmääräselvitys (2013)

Laskuperustejaoksemme on tehnyt vuonna 2013 selvityksen liittyen työeläkeyhtiöiden vakuutusliikkeiden puskurirahastoon, tasoitusmäärään sekä vakavaraisuuspuskurien yhdistämiseen.

Selvitys tasoitusmäärästä valmistui 31.5.2013. Selvitystä täydennettiin vakavaraisuuspuskurien yhdistämisellä 30.8.2013. Selvitystyö tehtiin työmarkkinakeskusjärjestöjen eläkeneuvotteluryhmän pyynnöstä.

Ajankohtaista aiheesta