Siirry sisältöön

Selvitykset ja tutkimukset

Olemme vuosien varrella toteuttaneet ja teettäneet tai rahoittaneet erilaisia selvityksiä ja tutkimuksia työeläkejärjestelmään liittyvistä teemoista.

Selvitys työkyvyttömyysriskin hallintatoimien vaikuttavuudesta (2020)

Teetimme vuonna 2020 työmarkkinakeskusjärjestöjen pyynnöstä selvityksen työeläkevakuuttajien työkyvyttömyysriskin hallintatoimien vaikuttavuudesta. Työkyvyttömyysriskin hallintatoimet (työhyvinvointitoiminta) tarkoittavat niitä erilaisia toimenpiteitä, joita työeläkevakuuttajat tekevät asiakasyrityksilleen pyrkimyksenä vähentää yritysten työntekijöiden riskiä tulla työkyvyttömäksi ja joutua työkyvyttömyyseläkkeelle.

Selvityksessä haettiin vastauksia muun muassa kysymyksiin siitä, miten työkyvyttömyysriskin hallintaan liittyvien toimenpiteiden vaikuttavuutta ja tehokkuutta voidaan mitata, koska työeläkevakuuttajista ei tällä hetkellä ole saatavilla yhteismitallista tietoa.

Selvityksen laativat yhteistyössä Työterveyslaitos ja Kuntoutussäätiö.

Selvitys työeläkekilpailusta TyEL-järjestelmän taloudessa (2020)

Teetimme vuonna 2020 työmarkkinakeskusjärjestöjen pyynnöstä selvityksen työeläkekilpailusta, sen hyödyistä ja haitoista sekä reunaehdoista niin kansallisen kuin EU-lainsäädännön puitteissa.

Selvityksen tarkoituksena on selkiyttää ja lisätä ymmärrystä työeläkekilpailulla eri aikoina tavoitelluista asioista. Selvityksen meille ovat laatineet riippumattomat selvityshenkilöt filosofian maisteri Jari Sokka ja ekonomisti Reijo Vanne.

Selvitys työhyvinvointitoiminnasta, työeläkemaksun hoitokustannusosasta ja asiakashyvityksistä (2019)

Teetimme vuonna 2019 työmarkkinakeskusjärjestöjen pyynnöstä selvityksen siitä, miten jotkin työeläkevakuuttamisen toimeenpanoon liittyvät muutokset ovat vaikuttaneet työeläkeyhtiöiden palveluihin ja toimeenpanon tehokkuuteen.

Muutokset koskivat työeläkemaksun hoitokustannusosaa ja asiakashyvitysten jakotapaa sekä työeläkeyhtiöiden työkyvyttömyysriskin hallintaan eli työhyvinvointitoimintaan liittyvää erillistä ohjeistusta. Työmarkkinakeskusjärjestöt sopivat näistä muutoksista vuonna 2015.
Selvityksen ovat laatineet varatuomari Jukka Ahtela ja aktuaari Tuula Lempiäinen.

Välähdyksiä työn tulevaisuudesta (2017)

Osallistuimme yhdessä Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitran kanssa tulevaisuuden työelämää käsittelevän selvityksen rahoittamiseen vuonna 2017. ”Välähdyksiä tulevaisuudesta” -selvityksen tarkoituksena oli pohtia, miten työ todennäköisesti muuttuu, mitä uutta työtä syntyy ja mitä murros tarkoittaa yksittäisen työntekijän kannalta. Selvityksen laati Marjaana Toiminen.

Toiminen haastatteli raporttia varten lähes 30 asiantuntijaa, tutkijaa ja yritysjohtajaa eri toimialoilta. Selvityksen mukaan tulevaisuuden työidentiteetin elementtejä ovat kyky nähdä mahdollisuuksia ja rohkeus tarttua niihin. Lisäksi tarvitaan kykyä lukea tulevaa ja päätellä, mitä osaamista tarvitaan.

Selvityksen loppuraportti on ladattavissa ohessa:

Selvitys hoitokustannusosasta ja asiakashyvityksistä (2016)

Työeläkeyhtiöiden aktuaareista, Telan asiantuntijoista sekä riippumattomasta asiantuntijasta koostunut työryhmä on tehnyt vuonna 2016 selvityksen koskien työeläkemaksun hoitokustannusosan päivittämistä ja yhtiökohtaisiin hyvityksen jakoperusteisiin siirtymistä.

Selvityksen taustalla oli työmarkkinakeskusjärjestöjen sopimus asiakashyvitysten kohdentamisen vapauttamisesta. Sopimus sisälsi myös selvityspyynnön siitä, miten asiakashyvitysten kohdentamisen vapauttamiseen siirrytään ja mitä päivitystarpeita työeläkemaksun hoitokustannusosalla ja maksutappio-osalla on.

Selvitys kuolevuusperustetäydennyksestä (2015)

Laskuperusteasiain neuvottelukuntamme ja sen alainen kuolevuusperustejaos ovat tehneet keväällä 2015 valmistuneen selvityksen työntekijäin eläkelain mukaisessa vakuutuksessa noudatettavan kuolevuusperusteen riittävyydestä ja sen muutostarpeista.

Perustulokokeen raamit ja reunaehdot (2014)

Osallistuimme yhdessä Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitran kanssa perustulokokeen raameja ja reunaehtoja käsittelevän selvityksen rahoittamiseen vuonna 2014. ”Miten testata perustulon vaikutuksia? Kenttäkoekulttuurin lyhyt oppimäärä” -selvityksen mukaan paras tapa perustulon kokeiluun olisi kenttäkoe, jolla voitaisiin luotettavimmin tutkia perustulouudistuksen vaikutuksia pienituloisen työikäisen väestön työssäkäyntiin. Selvityksen laati Ajatushautomo Tänk tutkijoinaan Mikko Forss ja Ohto Kanninen.

Selvityksen mukaan Suomessa toteuttamiskelpoisin malli perustulolle olisi negatiivinen tulovero. Se tarkoittaa järjestelmää, jossa alle tietyn tulotason ansaitsevat ihmiset saavat tuloista riippuvan tulonsiirron. Malli korvaisi ensisijaiset etuudet toimeentulotukea ja lapsilisiä lukuun ottamatta tiettyyn tasoon asti.

Selvityksen loppuraportti on ladattavissa ohessa:

Selvityksen keskeiset tulokset löytyvät oheisesta infograafista:

Työeläkeyhtiöiden tasoitusmääräselvitys (2013)

Laskuperustejaoksemme on tehnyt vuonna 2013 selvityksen liittyen työeläkeyhtiöiden vakuutusliikkeiden puskurirahastoon, tasoitusmäärään sekä vakavaraisuuspuskurien yhdistämiseen.

Selvitys tasoitusmäärästä valmistui 31.5.2013. Selvitystä täydennettiin vakavaraisuuspuskurien yhdistämisellä 30.8.2013. Selvitystyö tehtiin työmarkkinakeskusjärjestöjen eläkeneuvotteluryhmän pyynnöstä.

Ajankohtaista aiheesta