1.1.2017 voimaan tullut eläkeuudistus turvaa työeläkejärjestelmän taloudellista kestävyyttä ja eläkkeiden riittävyyttä tilanteessa, jossa elinaika jatkuvasti pitenee. Uudistuksella turvataan myös sukupolvien välistä oikeudenmukaisuutta. Eläkeuudistuksen yksi keskeisimmistä tavoitteista on työurien pidentäminen, mikä johtaa toteutuessaan myös parempaan eläketurvaan.

Eläkeuudistus kuvituskuva

Eläkeuudistuksen myötä työeläkelainsäädännössä tuli voimaan useampia muutoksia, jotka vaikuttavat niin eläkkeelle siirtymiseen kuin eläkkeen kertymiseen. Näitä muutoksia ovat esimerkiksi seuraavat:

  • vanhuuseläkkeen alaikäraja nousee vähitellen 65 vuoteen
  • eläkekarttumat yhtenäistyvät
  • eläkkeen karttumisen ikärajat muuttuvat
  • eläkekertymä lasketaan koko palkasta (ilman palkansaajan työeläkemaksuvähennystä)
  • työeläkemaksun taso pysyy vakaana vuoteen 2019 saakka
  • osa-aikaeläke muuttuu osittaiseksi varhennetuksi vanhuuseläkkeeksi
  • voimaan tulee uusi eläkelaji, työuraeläke, pitkän ja rasittavan työuran tehneille

Eläkeuudistuksen vaikutuksia on kuvattu kattavasti Työeläke.fi -sivustolla. Tarkempia tietoja eläkeuudistuksen vaikutuksesta omaan eläketurvaan saa omalta työeläkevakuuttajalta.

Muutokset eivät vaikuta jo maksussa oleviin eläkkeisiin tai nykyisten eläkeläisten asemaan. Myös kaikki vuoden 2016 loppuun mennessä kertyneet eläkkeet ovat uudistuksen ulkopuolella. Tietyt muutokset on lisäksi toteutettu erilaisten siirtymäaikojen avulla.

Muutosten ohella monet asiat myös pysyvät ennallaan eläkeuudistuksen jälkeen. Palkattomien jaksojen (esimerkiksi opiskelu, perhevapaat, sairauspäiväraha ja työttömyys ansiosidonnaisella päivärahalla) eläkekarttumat säilyvät, kuin myös työkyvyttömyyseläke ja sen kriteerit sekä työttömyysturvan lisäpäivärahajärjestelmä. Myös työeläkkeen rinnalla tehdystä työstä kertyy jatkossakin uutta eläkettä.

Pidempi työura tuottaa myös paremman työeläkkeen

Eläkeuudistus pidentää työuria nostamalla vanhuuseläkkeen alaikärajaa. Eläkkeellä oloaika lyhenee aiempaan verrattuna, mutta myös elämme jatkuvasti entistä pidempään. On siis reilua kaikkien suomalaisten ja koko Suomen hyvinvoinnin kannalta, että työskentelemme hieman aiempaa pidempään. Työssä- ja eläkkeelläoloaikojen suhteen tulee pysyä järkevällä tasolla, jotta järjestelmä säilyy kestävänä.

Pidempien työurien myötä pitenee myös se aika, jolta työntekijälle kertyy työeläkettä. Tämä johtaa keskimäärin parempaan työeläkkeeseen. Työeläkettä kasvattaa myös toinen muutos. Aiemmin työntekijän vuosiansioista vähennettiin työntekijän maksama työeläkemaksuosuus ennen eläkkeen laskentaa. Jatkossa tätä vähennystä ei enää tehdä. Eläkkeen perusteena oleva palkkasumma siis kasvaa aiemmasta.

Järjestelmä palkitsee työntekijän jatkossakin siitä, jos hän jatkaa työskentelyä alimman vanhuuseläkeiän jälkeen. Uusi lykkäyskorotus korottaa eläkettä 0,4 prosenttia jokaiselta kuukaudelta, jolla työssäoloa jatkaa. Eläkkeen lykkääminen kokonaisella vuodella tuo siis eläkkeeseen 4,8 prosentin korotuksen. Lykkäyskorotus lasketaan koko karttuneelle eläkkeelle.

Eläkeuudistuksen myötä eläkkeen kertymisen alaikäraja laskee 17 ikävuoteen vuoden 2017 alusta lukien. Tulevaisuudessa myös tämä parantaa työeläkkeiden tasoa, kun eläkettä kertyy entistä pidemmältä ajalta myös työurien alkupäästä. Yrittäjillä alaikäraja säilyy 18 ikävuodessa. Alaikärajan muutos ei tule takautuvasti voimaan.

Näillä edellä mainituilla toimenpiteillä eläkeuudistus turvaa tulevien eläkkeiden riittävyyttä.

Eläkeuudistus vakauttaa myös työeläkejärjestelmää ja julkista taloutta

Eläkeuudistus on tärkeää myös työeläkejärjestelmän taloudellisen kestävyyden näkökulmasta. Uudistuksen osana sovittiin myös työeläkemaksujen tasosta lähivuosien ajaksi. Yksityisalojen työeläkemaksuun ei tämänhetkisten näkymien valossa kohdistu kovin merkittäviä nousupaineita tulevina vuosikymmeninä.

Eläketurvakeskuksen syksyllä 2016 julkaisemien pitkän aikavälin ennusteiden mukaan nykyisellä työeläkemaksun tasolla (24.4 %) selvitään 2020-luvun alkupuolelle. Sen jälkeen maksuun kohdistuu vajaan puolen prosenttiyksikön väliaikainen korotuspaine. 2030-luvun aikana työeläkemaksu voidaan jälleen vakiinnuttaa nykyiselleen aina 2050-luvulle asti.

Eläkejärjestelmän lisäksi pidemmät työurat hyödyttävät yhteiskuntaa ja julkista taloutta. Yhteiskunta tarvitsee lisää verotuloja esimerkiksi hyvinvointipalvelujen rajoittamiseen. Työeläkejärjestelmä vaikuttaakin julkisen talouden tasapainoon edesauttamalla työurien pidentämistä ja sitä kautta verotulojen kertymää.

Nuoret hyötyvät eläkeuudistuksesta

Eläkeuudistus sisältää monia asioita, jotka parantavat nimenomaan nuorten asemaa eläkejärjestelmässä. Eläkkeen kertymisen alaikärajan lasku 17 ikävuoteen sekä eläkkeen laskenta koko palkasta ovat erityisesti nuorten kannalta hyviä elementtejä.

Eläkeuudistuksessa tehtävät muutokset vaikuttavat erityisesti nykypäivän lapsiin ja nuoriin. Eläkemaksujen ja -etuuksien tulee olla myös heidän kannaltaan riittävässä tasapainossa, jotta hekin voivat luottaa eläkejärjestelmään ja sen tuottamaan vanhuudenturvaan.

Eläkeuudistuksen sukupolvivaikutuksia voi tarkastella monesta eri näkökulmasta. Näitä näkökulmia ovat ainakin vanhuuseläkeiän nousu, kuukausieläkkeen taso, eläkkeellä oloaikana saadun kokonaissumman muutos ja työeläkemaksun muutos. Näkökulmasta riippuen vaikutukset voivat olla joko positiivisia tai negatiivisia eri sukupolville. Siksi ei voida yksiselitteisesti nimetä eläkeuudistuksen voittajia tai häviäjiä.

Lisäksi sukupolvien välillä ja sisällä on paljon yksilöllistä vaihtelua. Jokaisen omaan eläkkeeseen vaikuttaa iästä riippumatta ennen kaikkea se, mitä valintoja henkilö työuransa aikana tekee.

Eläkeuudistus – mistä olikaan kyse?

  • Eläkeuudistus tuli voimaan 1.1.2017. Se pidentää työuria ja parantaa keskimääräisiä työeläkkeitä muun muassa vanhuuseläkeikää nostamalla. Uudistuksen taustalla on jatkuvasti pitenevä elinikämme.
  • Eläkeuudistus vakauttaa myös työeläkemaksujen tasoa ja sitä myöden järjestelmän rahoituksellista kestävyyttä. Pidemmät työurat hyödyttävät myös julkista taloutta, kun pidempiä työuria tekevät työntekijät kerryttävät myös verotuloja pidempään.
  • Eläkeuudistuksessa on monia asioita, jotka parantavat nimenomaan nuorten asemaa työeläkejärjestelmässä. Eläkeuudistus hyödyttää positiivisella tavalla myös muita ikäluokkia eri tarkastelunäkökulmista.