Euroopan unioni ei ole yhdentekevä Suomalaisen työeläkejärjestelmän kannalta. Vaikka EU:lla ei ole päätösvaltaa eläkejärjestelmäämme, EU ja siellä tehtävät päätökset vaikuttavat kuitenkin mutkan kautta myös eläkkeisiin. Talouskoordinaation avulla EU valvoo jäsenmaiden julkisen talouden tilaa ja antaa tarvittaessa suosituksia myös eläkejärjestelmien kehittämiseen. Lisäksi euroalueen talous vaikuttaa eläkesijoittamiseen, sillä osa työeläkemaksuista rahastoidaan ja sijoitetaan rahoitusmarkkinoille. Euroon kuuluminen vähentää sijoitustoiminnan riskejä, ja hintoja vakauttamalla euro hyödyttää myös eläkkeensaajia. Näistä syistä voidaan siis todeta, että EU:lla ja sen tulevaisuudella on merkitystä myös työeläkejärjestelmälle.

kuvituskuva

EU-oikeudellinen asema turvaa työeläkkeitämme

Eri maiden eläkejärjestelmät eroavat toisistaan huomattavasti. Meillä Suomessa työeläke on oikeudelliselta muodotaan lakisääteinen ja pakollinen vakuutus, joka kuuluu kaikille työntekijöille ja yrittäjille. Lisäksi työeläkkeiden toimeenpano on yksityisaloilla hajautettu usealle työeläkevakuuttajalle, jotka kilpailevat keskenään. Nämä seikat erottavat meidät muista Euroopan unionin maista ja ovat perusteena työeläkejärjestelmämme EU-oikeudelliselle asemalle.

Suomen työeläkejärjestelmän asemasta sovittiin vuonna 1995, kun liityimme Euroopan unioniin. EU-oikeudellinen asema on myös vakiintunut, sillä järjestelmämme sosiaaliturvaluonne on tunnustettu useaan otteeseen muun muassa eri direktiivien säätämisen yhteydessä. EU-oikeudellinen asema määrittää eläkevakuuttamista monin tavoin, eikä esimerkiksi eläkevaroja voi sen vuoksi käyttää mihinkään muuhun kuin eläkkeiden rahoittamiseen.

Työeläkkeet siis kuuluvat oman kansallisen päätöksentekomme piiriin, eikä EU voi niistä päättää. Kansallisesta päätöksenteosta ja EU-asemasta on pidettävä kiinni myös tulevaisuudessa, jotta voimme jatkossakin suojata suomalaisten eläkkeitä omista lähtökohdistamme käsin.

Eläkejärjestelmät vaikuttavat julkiseen talouteen

Euroopan väestön ikääntyminen ja julkisten talouksien kestävyysongelmat eri maissa ovat tehneet EU:n jäsenvaltioiden eläkeuudistuksista ajankohtaisia. Eläkejärjestelmien ominaisuuksilla on suuri merkitys julkiselle taloudelle kaikissa Euroopan maissa, lakisääteiset eläkkeet kun luetaan EU:ssa julkiseen talouteen ja sosiaaliturvarahastoihin.

Vuonna 2008 alkaneen talouskriisin myötä EU:n talouskoordinaatiota on kiristetty, ja se koskettaa myös jäsenmaiden eläkepolitiikkaa. Vaikka EU:n lainsäädännön toimivalta ei suoraan ulotu lakisääteisen sosiaaliturvaeläkkeen järjestämiseen, EU:lla on talouskoordinaation kautta mahdollisuus ohjata jäsenvaltioita eläkeuudistuksiin.

Talouskoordinaatio on 2010-luvulla muuttunut entistä sitovammaksi. Viime vuosina sosiaaliset, muun muassa sosiaaliturvan riittävyyteen liittyvät kysymykset ovat nousseet EU:n kehittämisen agendalle.

Syksyllä 2017 esitellyssä Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarissa eläke-etuuksien riittävyys nostettiin rahoituksen kestävyyden rinnalle jäsenvaltioiden suoriutumisen arvioinnissa. Vuonna 2017 voimaan astuneella eläkeuudistuksella Suomi onkin onnistunut huolehtimaan työeläkejärjestelmän rahoituksellisesta ja sosiaalisesta kestävyydestä, ja lisäksi sillä on merkittävä vaikutus julkisen talouden kestävyysvajeen pienentämisessä. Uudistusta voidaan pitää EU-tasollakin malliesimerkkinä sopeutumisessa eliniän pidentymisen trendiin.

Suomen tulee jatkossakin varmistaa työeläkejärjestelmäämme koskevan päätöksenteon kansallinen itsenäisyys suhteessa talouskoordinaatioon sekä koko talous- ja rahaliiton tulevaan kehittämiseen.

Toimiva euroalue eläkesijoittamisen tueksi

EU vaikuttaa työeläkkeisiin myös sijoittamisen kautta. Työeläkevakuuttajat sijoittavat työeläkemaksun rahastoitavan osan kansainvälisille rahoitusmarkkinoille ja kotimaisiin kohteisiin. Eläkerahastoilla ja niiden tuotoilla katetaan osa maksettavista eläkkeistä, jolloin kerättävät työeläkemaksut pystytään pitämään matalammalla kuin ne ilman rahastointia olisivat.

Matalampi työeläkemaksun taso tarkoittaa työntekijälle enemmän palkasta käteen jäävää rahaa ja työnantajalle matalampia työvoiman sivukuluja. Mitä paremmin työeläkesijoitukset tuottavat, sitä paremmin olemme varautuneita tulevaisuuteen.

Euroalueen rahoitusjärjestelmän häiriötön toiminta tukee eläkevarojemme sijoittamista sekä Suomen talouskasvua ja työllisyyttä. Euroon kuuluminen myös auttaa sijoitustoiminnan riskien vähentämisessä. Suomalaisille eläkkeensaajille euro koituu hyödyksi tuomalla vakautta hintoihin.

EU:ssa on viime aikoina keskusteltu talous- ja rahaliitto EMUn syventämisestä sekä erilaisista suhdanteiden tasaamiseen suunnitelluista rahastoista osana sitä. Suomalaisten työeläkkeiden rahoitukseen tarkoitetut varat tulee pitää näiden ulkopuolella.

Myös mahdolliset unionin omat varat, esimerkiksi suoraan EU:lle tilitettävät verot, ovat olleet keskusteluissa esillä. Tällaiset maksut eivät saa vaikeuttaa eläkevarojen sijoittamista tai karsia niiden tuottoja. Kaikki eläkevarojen ja niiden sijoitusten tuottojen leikkaaminen on pois suomalaisten nykyisten ja tulevien eläkkeiden rahoituksesta.

Mikä merkitys eurovaaleilla?

Toukokuun viimeisenä viikonloppuna järjestetyissä eurovaaleissa valittiin uudet jäsenet Euroopan parlamenttiin ja komissioon. Kesällä ja tulevana syksynä tehtävillä kannanotoilla ja päätöksillä on vaikutuksia pitkälle tulevaisuuteen.

EU:ssa tehtävät ja myös tekemättä jäävät päätökset vaikuttavat kansantalouksien ja rahoitusmarkkinoiden kehitykseen. Sitä kautta ne vaikuttavat myös eläkkeiden kertymiseen ja työeläkkeiden rahoitukseen.

Uusi komissio laatii ensi syksyn aikana työohjelmasta ja esityksensä EU:n budjetiksi, jotka EU-parlamentti aikanaan käsittelee ja päättää. Parlamentilla on paljon valtaa, sillä se päättää useimmista EU:n asioista tasavertaisesti jäsenmaiden hallitusten kanssa. Työohjelma määrittää sitä, mitä komissio pitää tärkeänä. EU:n budjetti puolestaan ohjaa sitä, mihin EU:n rahaa suunnataan vuosina 2021-2027.

Vaikka EU usein koetaan vähän etäiseksi ja hahmottomaksi, vaikuttaa se meidän jokaisen arkeen. Siksi eurovaaleilla on merkitystä myös työeläkejärjestelmälle.