Siirry sisältöön

Indeksileikkausten vaikutukset ovat monimutkaisemmat kuin miltä ne näyttävät

Hallituksen kehysriihen alla vahvasti esiin nousseet työeläkkeiden indeksileikkaukset voivat uhata työeläkejärjestelmän pitkäaikaista ja harkittua kehittämistä. Ne saattavat näyttää sukupolvinäkökulmasta oikeudenmukaisilta, mutta todellisuudessa ne kohtelisivat eri ikäluokkia hyvin sattumanvaraisesti. Pitkällä aikavälillä leikkausten eläkkeeseen tuoma lovi voi olla merkittävästi suurempi kuin ensinäkemältä voisi kuvitella.

Eläkeuudistusneuvottelut ansaitsevat työrauhan

Janne Pelkonen henkilökuva.
Janne Pelkonen muistuttaa pitkäjänteisyyden tärkeydestä työeläketurvan kehittämisessä.

Hallitus on antanut työmarkkinaosapuolille tehtävänannon julkista taloutta sopeuttavasta eläkeuudistuksesta.

– Työmarkkinaosapuolet ovat sitoutuneet eläkeuudistuksella tasapainottamaan julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyttä noin miljardilla eurolla eläkeuudistuksen kautta. Tätä prosessia ei nyt kannattaisi häiritä pikavoittojen tavoittelulla, sanoo yhteiskuntavaikuttamisen päällikkömme Janne Pelkonen.

– Kyse on samalla myös siitä, miten eläkeläiset ja työikäiset voivat luottaa siihen, että saavat eläkkeensä. Jos luottamus heikkenee, kansalaiset ymmärrettävästi varovat kuluttamista ja hidastavat kansantalouden rattaiden pyörimistä. Siksi pitkäjänteisyyteen olisi hyvä pyrkiä myös nyt, Pelkonen toteaa.

Indeksijäädytys tai muukaan eläkeleikkaus ei ole automaattisesti sukupolvivaikutuksiltaan oikeudenmukainen

Tekeillä olevaa eläkeuudistusta ja julkisuudessa esillä olleita indeksileikkauksia on perusteltu sukupolvien välisellä oikeudenmukaisuudella. Mutta sukupolvien sisällä erot ovat jopa merkittävämmät kuin niiden välillä.

– Sukupolvi hajauttaa enemmän ihmisiä kuin yhdistää heitä, sanoo sosiaali- ja terveyspolitiikan professori Juho Saari Tampereen yliopistosta Salaisuuksien jäljillä -sarjan videolla ja artikkelissa.

Pelkonen sanoo, että sukupolvien välisessä oikeudenmukaisuudessa sen paremmin kuin eläkejärjestelmässä ei ole itsestäänselvyyksiä.

– Sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden kysymystä ei voi typistää pelkästään eläkkeiden indeksileikkauksiin. Eri sukupolvien kokemuksessa oikeudenmukaisuudesta on lopulta kyse kokonaisuudesta: ei vain eläkkeistä tai niiden indekseistä, vaan kaikesta siitä, mitä saamme ja mistä maksamme julkistalouden sisällä oman elinkaaremme aikana. Yksi julkistalouden palveluista on esimerkiksi lasten ja nuorten saama maksuton esiopetus ja muu koulutus.

Juho Saari henkilökuva.
Juho Saari kertoo videosarjassamme, mitkä ryhmät eri sukupolvien sisällä ovat haavoittuvimmassa asemassa.

Lisäksi indeksileikkausten vaikutukset eri ikäluokkiin ovat merkittäviä ja sattumanvaraisia. Tehdäänpä karkea laskuharjoitus:

Laskuharjoitus osoittaa, että ero eläkepotissa voi olla merkittävä riippuen siitä, jäikö eläkkeelle vuonna 2024 vai 2025.

Oletetaan, että työpaikalla on kaksi samanikäistä mediaanipalkkaista työntekijää. Toinen päättää jäädä eläkkeelle joulukuun alussa 2024, mutta toinen vasta tammikuussa 2025. Vuonna 2024 eläköityvän eläke on suuruudeltaan 2 000 euroa kuukaudessa. Tuota eläkettä ei siis koroteta vuodelle 2025 lainkaan, koska indeksi päätettiin jäädyttää. Työssä tammikuulle 2025 jatkavalla työntekijällä taas eläke (joka on siis joulukuun alkuun asti karttunut täsmälleen samoin kuin jo eläkkeelle jääneelläkin) paitsi karttuu kuukautta pidempään, myös korottuu palkkakertoimella eli työssä olevien ”indeksillä”. Oletetaan ansiotason nousuksi 3 % ja kuluttajahintojen nousuksi 2 %. Jälkimmäisen työntekijän eläke tammikuussa 2025 onkin palkkakerroinkorotuksen ja kuukauden lisäkarttuman johdosta noin 2 060 euroa kuukaudessa. Syntynyt 60 euron ero – josta vain 4 euroa on lisäkarttuman osuutta – kuukausieläkkeessä säilyy ja jopa kasvaa korkeammasta lähtötasosta johtuen tässä arvioidun noin 20 vuoden eläkeajan saatossa niin, että odotettavissa oleva ero on vuoden 2024 rahaksi muutettuna noin 13 000 euroa.

Edellä kuvattu esimerkki perustuu siis oletukselle, että kerran jäädytettyä indeksiä ei enää palauteta, kuten on toimittu ainakin toistaiseksi kaikissa indeksiin kohdistuneissa muutoksissa. Esimerkin kaltaiset summat ovat merkittäviä, varsinkin kun muistaa, että ikääntyneet ja työkyvyttömät eivät useinkaan pysty hankkimaan lisätuloja, toisin kuin työelämässä mukana olevat.
Nyt hallituksen pöydällä on kehysriihessä mahdollisesti työeläkeindeksin leikkaus, joka koskisi noin 1,5 miljoonaa eläkkeensaajaa. Mikäli indeksijäädytykset kohdistuisivat vain työeläkkeisiin, ne heikentäisivät erityisesti pienempiä työeläkkeitä saavien asemaa suhteessa kansan- ja takuueläkeläisiin. Hyöty pitkästä työurasta pienellä palkalla jäisi pieneksi, mikä tuskin on hallituksen tavoite.

Edellä oleva laskennallinen esimerkki perustui siis nimenomaan ajatukseen, että nyt puututtaisiin vain työeläkeindeksiin, jolla tarkistetaan vuosittain maksussa olevien eläkkeiden ostovoima. Sen ohella työeläkkeen tasoon vaikuttaa myös niin sanottu palkkakerroin. Sillä tarkistetaan työntekijän eläkekertymien arvo eläkkeelle siirtymisen hetkellä. Esillä olleissa VM:n meno- ja rakennekartoituksen laskelmissa työeläkeindeksiin tehtävät leikkaukset tehtäisiin myös työssäkäyvien palkkakertoimeen. Käytännössä palkkakerrointa pienentämällä leikattaisiin siis myös nyt työssäkäyvien tulevia eläkkeitä.

On hyvä muistaa, että eläkejärjestelmän ulkopuolella tulo- ja ansioverotus ovat suhteellisen tarkkarajaisia ja nopeita valtion käytössä olevia keinoja, joilla voidaan vaikuttaa ikäluokkien väliseen tulonjakoon.

Mikä olisi aidosti hyvä tapa edistää sukupolvien välistä oikeudenmukaisuutta?

Jos hallitus antaa meneillään olevalle eläkeuudistukselle työrauhan, esimerkiksi saman aikaan tekeillä olevalla sijoitusuudistuksella pystytään vahvistamaan eläkkeiden rahoituspohjaa ja samalla muuta julkista taloutta. Syntyvää ”hyvää” ei kuitenkaan tulisi käyttää eläkemaksujen alentamiseen. Jos halutaan aidosti vahvistaa nuorien tai vielä syntymättömien ikäluokkien asemaa, rahat tulisi käyttää lisäämällä rahastointia heidän työeläkkeitään varten.

Fakta: Työeläkkeisiin korvamerkitty raha kuuluu työeläkkeisiin

  • Alijäämäistä valtiontaloutta ei voi pelastaa leikkaamalla työeläkeindeksiä. Työeläkemenojen pienentäminen ei olennaisesti kohenna valtiontalouden tilannetta muun muassa verotulojen supistumisen takia.
  • Työeläke on luonteeltaan toisenlainen kuin verorahoitteiset etuudet. Työeläkkeissä pätee vastavuoroisuuden periaate: maksetaan eläkemaksua ja kerrytetään lakiin perustuvaa oikeutta. Eläkkeet ovat työnantajien ja työntekijöiden maksamia, ja eläke on noiden maksujen vastike. Eläkkeisiin kohdistuu sama omaisuudensuoja kuin autoon ja asuntoon.

Lisätietoja: