Siirry sisältöön

Vallattomat virkamiehet heiluttavat eläkeviikatetta

Työmarkkinajärjestöt päättävät eläkerahoista, mutta järjestelmää yritetään vaivihkaa muuttaa. Eläkeleikkaukset eivät myöskään parantaisi valtion talouden tilaa niin paljon kuin annetaan ymmärtää, ellei samalla koroteta veroja ja alenneta työeläkemaksuja – joissa on kuitenkin laskelmien mukaan nykyisellään korotuspainetta.

Valtiovarainministeriö ehdotti jo ennen hallitusneuvotteluja meno- ja rakennekartoituksessaan muun muassa yhden prosenttiyksikön leikkuria työeläkeindeksiin neljän vuoden ajan. Virkamiesten ehdotus on poikkeuksellinen, sillä Suomessa työeläkevarat eivät ole osa valtiontaloutta. Työeläkerahoista päättävät työmarkkinaosapuolet.

– Kyllä tämä valtiovarainministeriön tuorein ulostulo oli yllättävä, sanoo pitkän linjan ekonomisti Jaakko Kiander.

– Työeläkejärjestelmän kestävyyttä parantavat leikkaukset eivät myöskään suoraan säteile valtiontalouden puolelle, hän sanoo.

Salaisuuksien jäljillä -videosarjamme kuudes jakso käsittelee työeläketalouden ja julkisen talouden välistä suhdetta. Yhteiskuntavaikuttamisen päällikkömme Janne Pelkonen haastattelee aiheesta Kevan toimitusjohtaja Kianderia. Video on katsottavissa alla ja YouTube-kanavallamme.

Kriisitunnelma luo leikkausintoa

Työeläkeindeksillä tarkistetaan eläkkeiden tasoa vuosittain ansiotulojen ja hintojen kehityksen mukaan. Kiander sanoo, että yhden prosenttiyksikön indeksileikkaus pienentäisi työeläkemenoja noin 300 miljoonaa euroa vuodessa. Pienentyneet eläkkeet kuitenkin vähentäisivät valtion verotuloja hänen mukaansa noin 100 miljoonaa euroa vuodessa.

– Jos indeksisääntöä leikataan, se pienentää kaikkien suomalaisten loppuelämän aikana odotettavissa olevia tuloja. Eli se tarkoittaa pitkän tähtäimen köyhtymistä. Mutta kun tulee yleinen kriisitunnelma, se luo mahdollisuuden tällaisille toimille.

Janne Pelkonen henkilökuva.
Yhteiskuntavaikuttamisen päällikkö Janne Pelkonen.

Yhteiskuntavaikuttamisen päällikkömme Janne Pelkonen sanoo, että julkisessa keskustelussa ei ole juuri huomioitu sitä, että ministeriö on esittänyt myös palkkakertoimen leikkausta, jolloin leikkaus koskisi myös tulevia eläkkeensaajia. Palkkakertoimella tarkistetaan ansaittujen työeläkekertymien arvo, kun ihminen jää eläkkeelle.

Ministeriö itse arvioi, että työeläkeleikkaukset kyllä vahvistaisivat julkista taloutta – mutta jokaisesta työeläkkeestä leikatusta eurosta vain reilu puolet palautuisi sitä vahvistamaan.

– Väliaikaisen indeksileikkurin merkitys kuitenkin pienentyisi ajan kuluessa, eikä sen kokoluokka ratkaisisi julkisen talouden eri sektoreiden rahoitushaasteita, Pelkonen sanoo.

Työmarkkinoiden, ei valtion eläkejärjestelmä

Jaakko Kiander – nykyään julkisten alojen eläkevakuuttaja Kevan toimitusjohtaja – sanoo, että työeläkerahojen ja valtiontalouden erillisyydelle on perustellut syyt ja ne on kirjattu myös lakiin.

Syy tälle on järjestelmien alkuperäisessä tarkoituksessa. Työeläkejärjestelmän tehtävä on ollut tuottaa ansiosidonnaista eläkevakuutusturvaa, jolla tähdätään jonkinlaisen tulotason säilyttämiseen eläkkeellä.

– Se poikkeaa valtiovetoisesta perusturvan tuottamisesta, joka tähtää enemmän ihmisten toimeentulon minimitason ylläpitämiseen. Siksi Suomessa on haluttu, että työeläkevarat ovat myös lainsäädännöllisesti yksityisiä. Työeläkerahat ovat työmarkkinajärjestöjen valitsemien edustajien valvonnassa ja yksityisoikeudellisten työeläkevakuuttajien rahoja. Kyseessä ei ole valtiollinen eläkejärjestelmä vaan työmarkkinoiden eläkejärjestelmä, Kiander tiivistää.

Jaakko Kiander henkilökuva.
– Suomessa on haluttu, että työeläkevarat ovat myös lainsäädännöllisesti yksityisiä, Jaakko Kiander sanoo. Kuva: Mika Pakarinen.

Nyt näyttää siltä, että tätä järjestelmäarkkitehtuuria ollaan vaivihkaa muuttamassa. Janne Pelkosen mukaan eläkepolitiikan päätöksenteko on ollut Suomessa pitkäjänteistä ja vaalikaudet ylittävää. Työeläkkeiden rahastointi tuottaa itse asiassa laskennallista ylijäämää kansantalouden tilinpitoon, kun taas kuntien, hyvinvointialueiden ja valtion tilit ovat merkittävästi alijäämäisiä. Eläkeleikkuri tuottaisi sinne vielä lisää alijäämää.

Oudolta kuulostavan ehdotuksen taustalla on Jaakko Kianderin mukaan ajatus, että eläkemenojen leikkaus johtaisi työeläkemaksujen alentamiseen, ja valtion verotusta taas kiristettäisiin vastaavalla määrällä.

– Silloin voisi ajatella, että se kohentaa valtion taloutta. Mutta matkassa on aika monta mutkaa maksujen alentamiseen, koska meillä on myös maksujen korotuspaineita. Ne tulevat erityisesti syntyvyyden laskusta. Siksi työeläkepäättäjien keskuudessa on esimerkiksi mietitty, pitäisikö työeläkkeiden sijoitussääntöjä uudistaa niin, että saataisiin parempia sijoitustuottoja.

Kurkkaa myös aiemmat salaisuudet!

Salaisuuksien jäljillä -videosarjassa selvitämme Suomen hyvinvoinnin suuria arvoituksia yhteiskuntavaikuttamisen päällikkömme Janne Pelkosen johdolla. Sarjan aiemmissa jaksoissa olemme käsitelleet työn murrosta, koulutustason laskua, syntyvyyskehitystä, masennusta sekä yrittäjien eläke- ja sosiaaliturvan kehittämistä.