Suomalaisille eläkesijoittajille menestystä kansainvälisessä tuottovertailussa
Sijoitusvuosi 2024 oli erittäin hyvä suomalaisille eläkesijoittajille, ilmenee Eläketurvakeskuksen julkaisemassa tuoreessa kansainvälisessä tuottovertailussa. Vakavaraisuussääntelyn piirissä toimivien eläkesijoittajien sarjassa suomalaiset eläkesijoittajat menestyivät parhaiten. Pääekonomistimme Mikko Mäkinen muistuttaa kuitenkin, että työeläkejärjestelmän taloudellisen kestävyyden näkökulmasta merkitystä on sillä, miten sijoitustuotot kehittyvät pitkällä aikavälillä.
Eläketurvakeskuksen tuoreessa kansainvälisessä sijoitustuottovertailussa oli mukana 24 eläketoimijaa Suomesta, Pohjois-Euroopasta, Pohjois-Amerikasta ja Aasiasta. Toimijat jaetaan vertailussa riskinottomahdollisuuksien mukaan kahteen ryhmään: vakavaraisuussääntelyn piiriin kuuluviin (työeläkeyhtiöt ja -kassat) sekä vakavaraisuussääntelyn ulkopuolella oleviin eli niin sanottuihin puskurirahastoihin. Suomalaiset työeläkeyhtiöt ja Merimieseläkekassa kuuluvat vakavaraisuussääntelyn piiriin, ja niiden viime vuoden sijoitusten vuosituotto oli muiden maiden vastaavia eläketoimijoita korkeampi.
– Tulos on erinomainen, mutta samalla on syytä muistaa, että esimerkiksi tämän vuoden sijoitusnäkymiä varjostavat kauppasodan kiristyminen ja geopoliittisten jännitteiden kasvu. Työeläkevakuuttajien sijoitushorisontti on kuitenkin useiden vuosikymmenien mittainen. Siihen mahtuu sekä hyviä että huonoja sijoitusvuosia, jolloin vuosituottojen vaihtelu tasoittuu, sanoo pääekonomistimme Mikko Mäkinen.
Kevan tuotto ylitti Ruotsin puskurirahastojen tuotot
Vakavaraisuussääntelyn ulkopuolella olevien eläkesijoittajien sarjassa parhaiten menestyi Norjan valtion kansainvälinen puskurirahasto SPU, joka on maailman suurin valtion sijoitusrahasto. Se sijoittaa varansa Norjan ulkopuolelle, suurelta osin pörssinoteerattuihin osakkeisiin, eikä sillä ole eläkevastuita katettavanaan. Samassa ”puskurirahastojen” sarjassa suomalaisen julkisalojen työeläkevakuuttaja Kevan sijoitusten tuotto ylitti ruotsalaisten puskurirahastojen (AP1-AP6) tuotot.
Kaikkien vertailussa mukana olleiden työeläkesijoittajien keskimääräinen nimellinen vuosituotto oli 9,5 prosenttia. Kun inflaation vaikutus huomioidaan, reaalinen vuosituotto oli 8 prosenttia, mikä oli myös vertailussa mukana olleiden suomalaisten työeläkevakuuttajien reaalituotto viime vuonna. Viidentoista vuoden ajanjaksolla (2010–2024) keskimääräinen reaalituotto oli viisi prosenttia. Samalla ajanjaksolla suomalaisten eläkesijoittajien keskimääräinen reaalituotto oli hieman yli neljä prosenttia.
Mikko Mäkinen muistuttaa, että sijoitustuottojen vertailu maiden välillä ei ole suoraviivaisen helppoa monestakaan syystä.
– Muun muassa inflaatiokehityksellä on vaikutusta reaalituottojen laskennassa: mitä korkeampi on maan vuosi-inflaatio, sitä matalampi on sijoitusten reaalituotto ja päinvastoin. Esimerkiksi alankomaalaisten eläkesijoittajien (ABP ja PFZW) reaalituotot olivat matalammat kuin suomalaisten eläkeyhtiöiden, vaikka niiden nimellistuotot olivat lähellä suomalaisten eläkeyhtiöiden nimellistuottoja. Sijoitustuotot on ilmaistu kansallisessa valuutassa, joten myös valuuttakurssin kehitys vaikuttaa vertailuun eri maiden toimijoiden välillä, Mikko Mäkinen kuvaa.
Eläkeuudistus parantaa yksityisalojen työeläkevakuuttajien sijoitusmahdollisuuksia
Sijoitustoiminnalla ja siitä saatavilla tuotoilla on iso merkitys suomalaisessa työeläkejärjestelmässä. Osa kunakin vuonna perityistä työeläkemaksuista rahastoidaan tulevia vuosia varten, ja rahastoidut varat sijoitetaan rahoitusmarkkinoille. Vuoden 2025 eläkeuudistuksen keskeinen osa koskee yksityisalojen työeläkevakuuttajien sijoitustoimintaan liittyvän sääntelyn ja rahoitustekniikan muuttamista. Uudistuksessa mahdollistetaan hieman parempien sijoitustuottojen tavoittelu sallimalla työeläkevakuuttajien ottaa hieman nykyistä enemmän sijoitusriskiä.
– Kyse on maltillisesta riskin kasvattamisesta, sillä eläkevarat pitää edelleenkin sijoittaa tuottavasti ja turvaavasti. Pitkällä aikavälillä sijoitusmahdollisuuksien parantaminen hyvin todennäköisesti vahvistaa järjestelmän rahoitusta ja alentaa työeläkemaksun arvioitua nousupainetta, Mikko Mäkinen sanoo.
Lisätietoja:
