Onnistuminen suomalaisten työurien pidentämisessä on tärkeämpää kuin ehkä koskaan aikaisemmin erityisesti väestön ikääntymisen takia. Työeläkekuntoutuksella eli työeläkevakuuttajien järjestämällä ammatillisella kuntoutuksella on työurien pidentämisessä merkittävä rooli. Telan johdolla yhteistyössä työeläkealan ylilääkäreiden kanssa laadittu strategiapaperi Työeläkekuntoutuksen suuntaviivat 2025 kuvaa toimintakentän muutoksen sekä kehittämisen paikat hoito- ja kuntoutusprosessissa ja työeläkekuntoutuksen keinovalikoimassa.

Työeläkekuntoutuksen tavoitt­eena on säästää työeläkemenoja ja au­ttaa kuntoutujaa jatkamaan työkyvylle sopivassa työssä. Kuntoutujista noin 2/3 jatkaa kuntoutusjakson jälkeen työssä. Yksilölle kuntoutus tarjoaa mahdollisuuden työhön ja parempaan toimeentuloon sekä aikanaan myös parempaan eläkkeeseen. Työeläkekuntoutuksen edellytyksistä ja siitä, kenelle se on tarkoitettu, on kerrottu tarkemmin Työeläkekuntoutuksella ehkäistään työkyvyttömyyttä -sivullamme.

Tausta: Työkyvyttömyyden kehitykseen liittyy suurta epävarmuutta

Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden määrä kääntyi nousuun vuonna 2018. Käänne katkaisi pitkään jatkuneen positiivisen kehityksen, jonka taustalla oli pääasiassa hakemusmäärien vähentyminen. Kehitys uhkaa jatkua huonona pitkällä aikavälillä.

Poikkeuksellisen korona-ajan vaikutukset suomalaisten terveyteen ja työkykyyn synnyttävät epävarmuutta. Ennakkotietojen mukaan vuonna 2020 sekä työkyvyttömyyseläkkeiden että työeläkekuntoutuksen hakemusmäärät ja myönnetyt etuudet vähenivät. Korona-aika myös vaikeutti kuntoutusprosessien läpiviemistä.

Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneet ja työeläkekuntoutusta saaneet

Huomio mielenterveyssyihin

Mielenterveysongelmat ja niistä masennus ovat nousseet yleisimmäksi työkyvytt­ömyyseläkkeelle siirtymisen syyksi. Mielenterveyshäiriöiden nykyistä tehokkaampi hoitokulttuuri ja varhainen tunnistaminen sekä reagointi työpaikoilla ovat avainasemassa työkyvyttömyyden perussyiden ratkaisemisessa.

Mielenterveysongelmat yleisimpiä työkyvyttömyyden syitä

Kehittämiseen kannattaa panostaa

Työkyvytt­ömyyseläkkeellä on yhteensä hieman alle 200 000 henkeä (työeläkkeellä 130 000). Työikäiset luokat pienentyvät jatkuvasti. Kutistuvalla kansakunnalla ei ole varaa siihen, että kolmannes vuosittain työeläkkeelle siirtyvistä jää nimenomaan työkyvyttömyyseläkkeelle. Eläkeikien määrätietoinen nousu sekä työmarkkinoiden muutokset korostavat tarvetta työkykyä ja osaamista tukeviin uudistuksiin yhteiskunnassa.

2020-luvulla on käynnissä useita merkittäviä työ- ja toimintakyvyn kehittämishankkeita sekä laaja-alainen sosiaaliturvan kokonaisuudistus. Kansalaisten ehjä kuntoutuspolku ei edellytä osajärjestelmien yhdistämistä, vaan nykyistä parempaa ihmisten ohjautumista ja tiedonkulkua niiden välillä. Kuntoutuspolun kaikkien rastien tulee tukea työelämäyhteyttä huomioimalla yksilön henkilökohtaiset tarpeet.

Seuraavassa kuvaamme kymmenen merkittävintä asiaa työeläkekuntoutuksen ja työkyvyn edistämiseksi.

Työeläkekuntoutuksen vaikuttavuutta parannetaan

Työeläkekuntoutuksen keinovalikoima on kehittynyt lainsäädännön, työelämän ja kansanterveyden muuttumisen myötä. Kuntoutuksen keinojen vaikuttavuutta tulee edelleen kehittää pitkäjänteisesti: tutkimuksen, toimijoiden osaamisen parantamisen sekä mahdollisten lakimuutosten kautta.

Työeläkekuntoutusta käytetään silloin kun työkyvyttömyyden uhka sairauden vuoksi on todettavissa. Sairauden aiheuttamat työkyvyn rajoitteet eivät aina selitä työstä syrjäytymistä, vaan työpaikkaan liittyvät tekijät saattavat olla ratkaisevia.

Nostamme esille viisi keinoa työeläkekuntoutuksen vaikuttavuuden parantamiseksi:

1. Koulutus

Työeläkevakuutt­ajien, Kelan ja ammatillisen kuntoutuksen palveluntuo­ttajien on pystytt­ävä vastaamaan nykyistä paremmin työelämän osaamisvaateiden kasvuun. Täsmä- ja lisäkoulutuksen sekä uudelleenkoulutuksen vaiku­ttavuutt­a on tutki­ttava ja niiden käytt­öä on lisä­ttävä tutkimustiedon pohjalta.

2. Työkokeilu

Työkokeilusta on muodostunut tärkeä työeläkekuntoutuksen keino. Sen vaiku­ttavuu­tta tulee kehi­ttää asettamalla työkokeiluille nykyistä tiukemmat ehdot työpaikalla lisäksi tehtävistä toimenpiteistä. Parhaassa tapauksessa työpaikan eläkkeelle työntävät tekijät tulisi ratkaista jo ennen kuntoutukseen hakeutumista.

3. Etäkuntoutus

Etävälineet voivat helpo­ttaa kuntoutustoimien integroimista työpaikkatasolle. Työeläkevakuu­ttajien ja ammatillisen kuntoutuksen palveluntuott­ajien täytyy kehi­ttää etäkuntoutuksen laatua ja toimenpiteiden onnistumisen seurantaa. Kuntoutujien tietotaito ja digitaalisten palveluiden käytt­ömahdollisuudet ja tulee myös o­ttaa huomioon.

4. Uusi toimintamalli

Sijoita ja valmenna -malli edustaa uutt­a aja­ttelua, jossa työhön paluun tuki rakennetaan osaksi sairaudenhoitoa mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Työeläkeala hyödyntää mallia yhä enemmän työeläkekuntoutuksessa. Mallin käy­ttöönott­oa tulee edistää laajasti koko yhteiskunnassa ja tulevaisuuden sote-keskusten toiminnassa.

5. Uudistamistyö

Kuntoutuksen uudistaminen ei saa pirstaloitua liiaksi erilaisiin kehitt­ämishankkeisiin. Sosiaaliturvauudistuksessa tulee edistää kunnianhimoisesti työnteon kannustimien parantamista. Lisäksi pitää pyrkiä katkaisemaan tosiallisesti työkyvy­ttömien työ­ttömien eläkehakukierre ja ohjata heitä varhaisen kuntoutuskartoituksen kau­tta toimenpiteiden piiriin.

Tartutaan hoito- ja kuntoutusprosessin heikkoihin lenkkeihin

Hoito- ja kuntoutusprosesseja tulee kehittää määrätietoisesti ehjien ja yhdenvertaisten kuntoutuspolkujen varmistamiseksi. Kehittämisen paikat kiteytyvät mahdollisimman varhaiseen työkyvyttömyyden uhan tunnistamiseen terveydenhuollossa ja työhön paluun tukemiseen sekä tiedonkulun parantamiseen.

Mielenterveyden suunnanmuutoksen aikaansaaminen on olennainen tekijä työkyvyttömyyseläkkeiden vähentämisessä. Haitat kasaantuvat usein iän myötä, minkä lisäksi ongelmista muodostuu ylisukupolvisia ketjuja.

Nostamme esille viisi keinoa hoito- ja kuntoutusprosessin tehostamiseksi:

1. Suunnitelma

Hoito- ja kuntoutussuunnitelman on oltava realistinen ja ajan tasalla, jott­a työhön paluu onnistuu. Suunnitelmien tulisi olla pakollisia, kun kuntoutustuki eli määräaikainen työkyvy­ttömyyseläke myönnetään. Pakollisuus on kirjatt­ava lakiin.

2. Mielenterveys

Mielenterveyshäiriöiden varhainen tunnistaminen on tärkeää ja viiveetön hoitoon pääsy on taatt­ava sekä työikäisille e­ttä lapsille ja nuorille tukien perheitä ja varhaiskasvatusta. Osuva diagnostiikka ja alkuvaiheen intensiivisen hoidon kehi­ttäminen ovat keskeisessä roolissa ongelmien ratkaisussa.

3. Automatiikka työkyvyn seurannassa

Eri väestöryhmien kuntoutustarpeet pitää tunnistaa varhain. Tätä voitaisiin edistää lisäämällä lakisääteisiä työkyvyn tarkistuspisteitä. Nykyisen sairauspoissaolopäivien 30–60–90-pisteiden jälkeen tulisi olla vielä yksi tarkistuspiste, jossa lääkäri o­ttaa kantaa työhön paluun mahdollisuuksiin. Myös sähköisen B-lausunnon käytt­öönott­o tukisi kuntoutuksen tarpeen arviointia.

4. Lääkärit

Lääkäreiden pohjakoulutuksessa sekä täydennyskoulutuksen avulla on huolehditt­ava, ett­ä lääkärinlausunnot sisältäisivät selkeän toiminta- ja työkyvyn kuvauksen. Tämä vahvistaisi yksilöille sopivien kuntoutustoimenpiteiden valikoitumista.

5. Tiedonkulku

Kuntoutuspäätöksien tekemiseen tarvitt­avan tiedon tulee siirtyä sauma­ttomasti terveydenhuollon yksiköiden, tulevaisuuden sote-keskuksien, työvoimapalveluiden ja ammatillisen kuntoutuksen järjestäjien eli työeläkevakuutt­ajien, Kelan sekä liikenne- ja tapaturmavakuutusyhtiöiden välillä.

Faktat: Työeläkekuntoutus ja työkyvyttömyys lukuina

Työeläkekuntoutus ja työkyvyttömyys lukuina

Lisätietoja

Yhteiskuntavaikuttamisen päällikkö Janne Pelkonen, puh 050 559 5894, janne.pelkonen(a)tela.fi

Työeläkekuntoutuksen suuntaviivat 2025 -strategiapaperi on julkaistu maaliskuussa 2021.