Julkisen talouden sopeutusta ei voi hoitaa työeläkejärjestelmän kautta
Keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka Appelqvist sanoo (KL 24.4.), että julkisen talouden sopeutustarpeen kiireellisyys edellyttää työeläkkeiden tarkastelua. Tehokkaimpana keinona hän mainitsee leikkaukset työeläkkeiden indeksointiin.
Monien ekonomistien tavoin jaan Appelqvistin huolen julkisen talouden sopeutuksen tarpeellisuudesta. Mutta en ole samaa mieltä työeläkkeiden leikkaamisesta.
Suomalainen työeläkejärjestelmä on kansainvälisesti ainutlaatuinen. Järjestelmän toimeenpano ja rahoitus on eriytetty muusta julkisesta taloudesta: lakisääteistä työeläkejärjestelmää hoitavat yksityiset ja julkiset työeläkevakuuttajat, ja järjestelmä rahoitetaan suurelta osin työnantajien ja työntekijöiden maksamilla eläkemaksuilla.
Työeläkkeiden leikkaus ei tuo lisäeuroja valtiolle
Yksityiset työeläkevakuuttajat on kansantalouden tilinpidossa luokiteltu julkisyhteisöihin vuodesta 1993. Päätöksen ansiosta julkinen taloutemme täytti niin sanotut EMU-kriteerit liittyessämme Euroopan talous- ja rahaliittoon. Yksityiset eläkevakuuttajat paikkaavat kansantalouden tilinpidossa valtionhallinnon ja muiden julkisyhteisöjen alijäämiä.
Luokittelu julkisyhteisöihin ei kuitenkaan tarkoita, että työeläkejärjestelmää pitäisi sopeuttaa muun julkisen talouden vahvistamiseksi. Kyse ei ole valtion rahasta, vaan työeläkemaksut menevät työeläkevakuuttajille ja niiden kautta työeläkkeiden rahoittamiseen. Varat on tarkoitettu vain nykyisten ja tulevien työeläkkeiden rahoittamiseen.
Työeläkkeiden leikkaaminen pienentäisi toki työeläkemenoa ja vahvistaisi työeläkejärjestelmää, mutta se ei toisi lisäeuroja valtiontalouteen. Pikemminkin päinvastoin – jos leikataan työeläkkeitä ilman muita muutoksia, se heikentäisi kuntien ja valtion taloutta verotulojen vähentymisen myötä. Myös valtion muut menot kasvaisivat esimerkiksi kansaneläkemenojen kautta.
Ennustettavuus ja luottamus a ja o
Nykyisten ja tulevien eläkkeensaajien näkökulmasta indeksit ovat tärkeä kysymys. Leikkurin alla olisivat niin työeläkeindeksi, jolla huolehditaan eläkkeiden ostovoimasta, kuin palkkakerroin, jolla tarkistetaan työntekijän eläkekertymien arvo eläkkeellesiirtymishetkellä.
Indeksien muuttaminen heikentäisi työeläkkeen määräytymisen ennustettavuutta ja siten myös työeläketurvaan kohdistuvaa luottamusta.
Työeläkejärjestelmää on onnistuttu aiemmin uudistamaan työeläketurvan ja sen rahoituksen tarpeista käsin. Julkisen talouden vahvistaminen edellyttää huolehtimista työikäisestä väestöstä ja sen määrästä sekä tuottavuuden parantamista ja talouden kestävää kasvua. Työeläkejärjestelmän kautta julkisen talouden sopeutustarpeita ei voi hoitaa.
Kommentit