Miksei Ritvan eläke riitä terassiin?

Työeläkkeen kertymisen säännöt ovat vuosien aikana hieman muuttuneet, mutta nykyisin työeläkettä kertyy 1,5 prosenttia vuosiansioista kaikesta työstä – toimialasta ja työsuhteen kestosta riippumatta. Työeläke perustuu aina kunkin työntekijän omiin, henkilökohtaisiin ansioihin. Erisuuruista ansioista kertyy siten myös erisuuruisia työeläkkeitä.

Jokainen voi vaikuttaa omilla valinnoillaan tulevan työeläkkeen suuruuteen. Mitä pidempään työelämässä jatkaa, sitä suuremmaksi työeläke muodostuu.

Työeläkkeen kertymisestä on kerrottu tarkemmin Työeläke.fi -sivustolla:

Työeläkkeen lisäksi eläketurvan kokonaisuuteen kuuluvat Kelan maksamat kansaneläke ja takuueläke. Kansaneläkettä maksetaan niille, joiden työeläke jää pieneksi tai sitä ei ole lainkaan. Takuueläke puolestaan turvaa Suomessa asuville vähimmäiseläkkeen, joka on vuonna 2023 reilut 900 euroa. Täyden takuueläkkeen saa, jos henkilöllä ei ole mitään muita eläkkeitä.

Takuu- ja kansaneläkkeisiin kohdistuvat korotukset vaikuttaisivat parhaiten pienituloisimpien eläkkeensaajien toimeentuloon. Julkisessa keskustelussa on joskus esitetty myös erilaisia työeläkkeisiin tehtäviä korotuksia esimerkiksi indeksimekanismien avulla, mutta ne korottaisivat myös jo ennestään suuria eläkkeitä eivätkä siten olisi kovin tehokkaita (aiheesta lisää Kansan Eläkeradion seuraavassa jaksossa).

Kelan eläkkeet maksetaan kokonaisuudessaan valtion budjetista. Mikäli näitä vähimmäiseläkkeitä halutaan korottaa, edellyttää se poliittista päätöstä.

Lisätietoja Kelan eläkkeistä:

Eläkkeensaajien toimeentuloon vaikuttavat tulojen ohella merkittävästi menot, jotka muodostuvat esimerkiksi asumiskustannuksista ja heidän tarvitsemistaan palveluista.

Pienituloisten eläkeläisten toimeentuloa voidaankin parantaa täsmäkeinoilla. Keskeisiä ovat toimivat ja kohtuuhintaiset sosiaali- ja terveyspalvelut. Myös muut palvelut, palvelumaksut ja esimerkiksi lääkekorvaukset ovat pienituloisten eläkeläisten kannalta tärkeitä. Käytettävissä oleviin tuloihin voidaan vaikuttaa myös verotuksella, ja eläkkeensaajan asumistuki taas kohdentuu suurista asumiskustannuksista kärsiviin.

Eläkekatolla tarkoitetaan lakisääteiselle työeläkkeelle asetettavaa euromääräistä ylärajaa. Eläkekaton käyttöönottoa esitetään toisinaan yhteiskunnallisessa keskustelussa, ja sitä perustellaan oikeudenmukaisuuden lisäämisellä ja tulonjaon tasaamisella. Eläkekatto ei kuitenkaan poistaisi yhteiskunnasta korkeita eläkkeitä eikä tasaisi tulojen jakautumista.

Eläkekaton myötä käyttöön tulisi myös maksukatto, eli yläraja työnantajien ja työntekijöiden maksamille työeläkemaksuille. Tämä pienentäisi työeläkemaksuista kertyvää rahoitusta välittömästi, mutta jo kertyneet eläkkeet pitäisi kuitenkin kustantaa entiseen tapaan, todennäköisesti korottamalla eläkemaksuja. Maailmalta tiedämme, että eläkekatto johtaisi helposti siihen, että ammatillisten ja yksityisten lisäeläkkeiden rooli eläketurvassa kasvaisi etenkin niillä, jotka pystyvät sellaisia neuvottelemaan ja säästämään.

Eläkekattoa on käsitelty tarkemmin kysymyksiä ja vastauksia -tietopaketissamme:

Työeläkejärjestelmässä huolehditaan eläkkeiden ostovoiman säilymisestä erilaisilla indeksimekanismeilla. Kun henkilö on jäämässä eläkkeelle, hänen työuransa aikaiset ansionsa korotetaan eläkkeen alkamisvuoden tasoon palkkakertoimen avulla. Kun henkilö on jo eläkkeellä, korotetaan hänen eläkettään vuosittain työeläkeindeksillä.

Indeksien avulla maksettavissa työeläkkeissä huomioidaan rahan arvon muuttuminen, eli pidetään huolta työeläkkeiden ostovoimasta.