Hallinnon luotettavuus pitää Suomen vertailun kärkimaiden joukossa, Merceriltä painava viesti eläkevarojen poliittista ohjausta vastaan
Suomi sijoittui Mercerin Global Pension Index -vertailussa tänä vuonna 8. sijalle. Mercerin selvitys on maailman kattavin eläkejärjestelmävertailu. Vuonna 2025 arviossa oli mukana 52 maata, jotka kattavat globaalisti ison osan maailman väestöstä, BKT:sta sekä kehittyneistä eläkejärjestelmistä.
Suomen sijoitus laski viime vuodesta yhdellä sijalla, vaikka indeksin kokonaispisteet kasvoivat Suomen osalta hieman. Suomen ohi nousi Ruotsi, tuo kansallisen itsetuntomme keskeisin mittatikku ja koetinkivi.
Mitä Mercerin tutkimuksesta sitten pitäisi ajatella? Maailman parhaat eläkejärjestelmät (Hollanti, Islanti, Tanska, Singapore, Israel) saavat indeksissä yli 80 pistettä. Seuraava joukko kympin sakissa pyörii saaduissa pisteissä 78,2 (Ruotsi), 76,6 (Suomi) ja 76,0 (Norja) pisteen välissä. Kymmenen parhaimman järjestelmän jälkeiset maat saavat pisteitä reilut 70. Tästä voi päätellä, että Suomen sijoitus voi tulevaisuudessakin vaihdella kympin sakissa, mutta aivan heti emme tipu sieltä pois. Mercer toisaalta painotti tämän vuotisessa raportissaan, että tutkittavien maiden eläkejärjestelmien kestävyys on parantunut kautta linjan.
Suomessa hallinnon luotettavuus paras, eläkkeiden riittävyys hyvää keskitasoa
Mercerin tutkimus koostuu kolmesta kategoriasta eli eläkkeiden riittävyydestä (14.), eläkejärjestelmän kestävyydestä (13.) sekä hallinnon luotettavuudesta (1.). Sulkeissa olevat luvut ovat Suomen sijoituksia kullakin kokonaisarvion osa-alueella. Tästä voi päätellä, että ilman hallinnon luotettavuuden mittaria Suomi ei sijoittuisi maailman kärkeen. Eläkkeiden riittävyyden ja järjestelmän kestävyydellä mitattuna Suomi on hyvää keskitasoa, mutta ei enää maailman terävintä kärkeä. Jos seuraa puhtaasti suomalaista eläkekeskustelua, voisi päätyä hyvinkin toisenlaisiin ajatuksiin suomalaisen eläkejärjestelmän kehittämistarpeista. Siksikin tällainen kansainvälinen vertailu on tarpeellista.
Ruotsin kokonaistuloksen nosti Suomen ohi arvioiden mukaan parantunut järjestelmän kestävyys sekä parantunut eläkkeiden riittävyys, mutta erityisesti parannukset hallinnon luotettavuudessa. Eläkerahastojen hallintoa ja riskienhallintaa on uudistettu Ruotsissa sillä seurauksella, että maa nousi hallinnon luotettavuuden mittarilla sijalta 30 (2024) sijalle 14. Käytännössä hallinnon luotettavuutta mittaava integrity-indeksi nousi Ruotsin osalta vuodessa 10 pisteellä.
Eläkeuudistus sijoitusta parantamassa?
Suomen eläkeuudistus on tulossa eduskunnan käsittelyyn ensi keväänä. Eläkeuudistuksen keskeisenä tavoitteena on parantaa Suomen työeläkejärjestelmän taloudellista kestävyyttä. Työmarkkinajärjestöjen eläkesopimusta arvioinut valtionvarainministeriö arvioi eläkeuudistuksen parantavan järjestelmän taloudellista kestävyyttä noin 1,5 miljardilla eurolla (0,57 % / BKT) pitkällä aikavälillä. Jos eläkeuudistus hyväksytään eduskunnassa, tulee se todennäköisesti parantamaan myös Suomen sijoitusta eläkejärjestelmävertailuissa tulevina vuosina.
”Eläke etusijalle”
Varsinaisen rankingin ohi Mercer päätyi antamaan varsin vahvan viestin tutkimuksen kohteena olevien maiden hallituksille. Instituutti arvioi, että kansainvälinen tilanne on lisännyt eri maissa painetta ryhtyä poliittisesti ohjaamaan työeläkevarojen sijoittamista kotimaahan, kansallisesti tärkeisiin kohteisiin. Mercer julkaisi 8-kohtaisen listan suosituksista eläkevarojen sijoittamista koskien. Listan ensimmäisenä periaatteena on “Eläke etusijalle”, mikä tarkoittaa sitä, että eläkerahaston ensisijainen tehtävä on turvata vakuutetuille säädyllinen eläketurva.
Muista kohdista mainittakoon, että Mercer muistuttaa päätösten varojen sijoittamisesta kuuluvan eläkerahastolle itselleen. Valtio voi kannustaa, mutta ei pakottaa eläkerahastoa sijoittamaan. Nämä ovat tärkeitä muistutuksia myös kotimaiseen keskusteluun työeläkevarojen sijoittamisesta.
