On faktojen tunnustamisen aika

Yksi syy on julkisen keskustelun ja median vallannut narratiivi, jossa toistellaan nuorten epäuskoa: ”Emme koskaan tule pääsemään eläkkeelle!” Nuorten kokemusta ei pidä kiistää. Samalla on tunnistettava riski, jonka Kevan toimitusjohtaja Jaakko Kiander ja moni muu talousvaikuttaja on todennut: epävarmuuden jatkuva lietsominen nakertaa nuorten tulevaisuususkoa. Siksi katsetta on avarrettava eläkkeistä siihen, millaisia mahdollisuuksia työelämään tulevilla ikäluokilla ylipäätään on rakentaa tulevaisuuttaan Suomessa.

Nyt on faktojen tunnustamisen aika. Valtiontalouden epätasapaino pitää korjata, se tiedetään. Kestävä vastaus ei kuitenkaan löydy eläkevaroista ja työeläkejärjestelmästä, vaan kasvusta. Tarvitsemme enemmän työtä, osaamista, investointeja ja tuottavuutta. Telalla on tähän keskusteluun ratkaisuja, joilla vahvistetaan eläkejärjestelmääkin kannattelevia kehityskulkuja ja samalla nuorten mahdollisuuksia tulevaisuudessa.

Faktojen tunnustaminen koskee myös eläkejärjestelmän tilaa. Kaikkien tällä hetkellä käsillä olevien, parhaiden asiantuntijoiden kokoamien faktojen ja ennusteiden mukaan eläkejärjestelmämme ei ole suinkaan romahtamassa. Päinvastoin. Se on paremmassa kunnossa kuin koskaan.

Ensinnäkin eläkerahastojen varat ylittivät juuri ensimmäistä kertaa 300 miljardin euron rajan. Kyse ei ole vain yksittäisestä suuresta luvusta. Rahastot ja niiden sijoitustuotot ovat olennainen osa nuorten tulevien eläkkeiden maksamista. Toisekseen vanhuuseläkkeiden rahastointia ollaan kasvattamassa, ja siksi tämän päivän nuoren eläkkeestä suurempi osa tulee rahastoitua kuin aikaisemmilla sukupolvilla. Eikä tässä vielä kaikki: Eläketurvakeskuksen pitkän tähtäimen laskelmien mukaan edes työeläkemaksuun ei ole näköpiirissä nousupaineita. Se on hyvä uutinen nuoria palkkaaville ja sitä kautta kaikille nuorille sukupolville.

Pitkän aikavälin työeläkkeiden rahoitusnäkymä on siis aikaisempaa vahvempi ja eläkevarat kasvavat edelleen. Hyvä niin. Kukaan ei tietenkään pysty ennustamaan tulevaisuutta. Eläkejärjestelmää on kuitenkin jo nyt uudistettu niin, että se pystyy kestämään pitkäänkin jatkuvia talouden laskukausia ja muita, yllättäviäkin Suomen ja maailman kohtaamia haasteita.

Myös Tela julkaisi syksyllä 2026 oman kansalaiskyselynsä tuloksia. Ne piirtävät tarkempaa kuvaa siitä, mitä eläke-epäuskon takana on. Suuri osa kansalaisista haluaa pitää kiinni nykyisen eläkejärjestelmän kantavista periaatteista ja eläkkeiden riittävästä tasosta. Huoli kohdistuu siihen, haluavatko ja pystyvätkö päättäjät pitämään näistä periaatteista kiinni jatkossa.

Siksi on välttämätöntä pitää kiinni työeläkejärjestelmän ylläpitämiseen ja kehittämiseen tähän asti kuuluneista ydinperiaatteista eli pitkäjänteisyydestä ja ennakoitavuudesta. Eläkejärjestelmän tehtävä on turvata eläkkeet vuosikymmenten päähän. Siksi sen varoja ei pidä käyttää lyhyen aikavälin valtiontalouden ongelmien ratkaisemiseen. Huonosti harkitut, lyhytnäköiset poliittiset ratkaisut heikentäisivät luottamusta edelleen – ja syystäkin.

Eläkejärjestelmän pitää olla nuorten luottamuksen arvoinen. Nuorten epäluottamusta ei pidä vähätellä eikä kuitata vakuuttelulla. Siihen pitää vastata tiedolla ja teoilla. Työeläkealan tehtävä on kertoa, miksi järjestelmään voi luottaa. Päättäjien tehtävä on osaltaan varmistaa, että siihen voi luottaa myös tulevaisuudessa.