Verotusmenettelystä annetun lain muuttaminen

Kerroimme lausunnossamme kannattavamme esityksen tavoitteita digitalisaation edistämiseksi ja verotusmenettelyn selkeyttämiseksi eläkkeelle siirtymisen yhteydessä. Esitimme kuitenkin alla olevat huomiot esitysluonnoksen seuraaviin kohtiin:

1) Ennakonpidätyksen toimittamiseksi tarvittavien tietojen noutaminen sähköisesti (ennakkoperintälain 10 a §)

Esityksen mukaan ennakkoperintälakiin lisättäisiin säännös, jolla suorituksen maksaja velvoitettaisiin hakemaan tieto suorituksen saajan ennakonpidätysprosentista ja muut ennakonpidätyksen toimittamiseksi tarvittavat tiedot Verohallinnolta sähköisesti rajapinnan kautta tai tiedostomuodossa. Myöhemmin Verohallinnon on tarkoitus luopua tiedostomuodossa tapahtuvasta sähköisestä tiedonsiirrosta, jolloin tiedonsiirrot tapautuisivat vain rajanpinnan kautta.

Ennakkoperintälaissa ehdotetaan säädettäväksi myös, että suorituksen maksajan olisi käytettävä ennakonpidätyksen toimittamisessa voimassa olevaa ennakonpidätysprosenttia. Siten ennakonpidätystiedot olisi haettava erikseen kunkin suorituksen maksamisen yhteydessä.

• Eläkkeenmaksajan velvollisuutta hakea ennakonpidätysprosentti sähköisesti jokaisen maksun yhteydessä tulisi keventää, jos eläkkeen määrä ei ole muuttunut. Tällainen haku ei ole tarkoituksenmukainen, koska Verohallinnolla on käytössä notifikaatiopalvelu Ennakonpidätystiedot maksajille -rajapinnan käyttäjille, josta suorituksen maksaja voi tilata ilmoituksen suorituksen saajan ennakonpidätystietojen muutoksesta.
• On tärkeää, että Verohallinnon tarjoamat rajapintapalvelut ovat toimintavarmoja.

2) Eläkkeensaajan mahdollisuus korottaa ennakonpidätysprosenttia vain verokorttimuutoksella (ennakkoperintälain 17 §:n kumoaminen)

Esityksen mukaan suorituksensaaja ei enää jatkossa voisi vaatia ennakonpidätyksen toimittamista hänen ennakonpidätysprosenttiaan suuremmalla prosentilla. Verovelvollisen olisi siten haettava muutosta Verohallinnon määräämään ennakonpidätysprosenttiin, jos hän arvioisi, että määrätty ennakonpidätysprosentti ei riitä kattamaan verovuodelta maksettavaksi tulevien verojen ja maksujen määrää.

• Kannatamme esitettyä muutosta. Nykyisin työeläkevakuuttajille aiheutuu ylimääräistä manuaalista työtä, kun maksunsaajat pyytävät käyttämään verokortissa vahvistettua ennakonpidätysprosenttia korkeampaa prosenttia. Manuaalinen työ vähenee, kun työeläkevakuuttajat käyttävät jatkossa vain Verohallinnolta saatua ennakonpidätysprosenttia. Pidämme tärkeänä, että Verohallinto viestii muutoksesta aktiivisesti, jotta maksunsaajat ymmärtävät menettelyn perustuvan lakiin.

3) Eläkkeistä ja alkavista etuuksista ilmoittaminen etukäteen (laki oma-aloitteisten verojen verotusmenettelystä 29 § 8 mom. ja 9 mom.)

• Näemme, että tietojen välittäminen rajapinnan kautta tuo mukanaan selkeitä hyötyjä verotuksen ajantasaisuuden kannalta. Muutos edellyttää kuitenkin työeläkevakuuttajilta järjestelmäkehitystä ja aiheuttaa kustannuksia, kun tiedot ilmoitetaan myöhemmin ainoastaan rajapinnan kautta. Rajapintaa käytetään jo osittain tietojen hakemiseen, mutta vanhasta tiedostopohjaisesta ilmoittamisesta luopuminen vaatii järjestelmämuutoksia.
• Mielestämme säännöksistä tulee käydä yksiselitteisesti ilmi, milloin eläke katsotaan ilmoitusvelvollisuuden kannalta alkavaksi. Työeläkejärjestelmässä päätöksen antamisen, eläkkeen alkamisajankohdan ja ensimmäisen maksun välinen aika vaihtelee, ja ajankohdat voivat myös olla hyvin lähellä toisiaan. Esityksessä tulee lisäksi kuvata menettely tilanteissa, joissa eläkepäätös muuttuu muutoksenhaun, oikaisun tai muun jälkikäteisen korjauksen vuoksi. Myös takautuvasti myönnettyjä eläkkeitä koskevien ilmoitusvelvoitteiden tulee olla selkeitä.
• Pidämme tärkeänä, että eläkkeiden ja etuuksien maksaminen ei tule hidastumaan lainmuutoksen takia. Maksajalla tulee siksi olla jatkossakin oikeus käyttää oletusveroprosenttia, jos Verohallinto ei ole toimittanut muuta tietoa ennakonpidätysprosentista.

4) Palautettavan veron maksaminen: tilinumeron ilmoittaminen sähköisesti (veronkantolain 30 §)

Esitetyn lainkohdan mukaan Verohallinto hyväksyy tilinumeron ilmoittamisen muulla tavalla kuin sähköisesti, jos verovelvollisella ei ole kykyä asioida sähköisesti tai jos tilinumero ei ole ilmoitettavissa sähköisesti taikka jos tilinumeron ilmoittamiselle muulla tavoin kuin sähköisesti on muu erityinen syy.

• Pidämme tavoiteltavana, että muun lainsäädännön valmistelun yhteydessä sosiaali- ja terveysministeriössä lisättäisiin vastaava säännös myös työeläkelakeihin. Soveltuvin lainkohta olisi työntekijän eläkelain 101 §:n eläkehakemusta tai 112 §:n eläkkeen maksamista koskeva sekä vastaava muissa työeläkelaeissa.

5) Voimaantulo

Esityksessä ehdotetaan, että lait tulevat voimaan 1.1.2028. Lakeja sovellettaisiin pääsääntöisesti heti niiden voimaantulosta alkaen. Ennakonpidätyksen toimittamista koskevia muutoksia, mukaan lukien ennakonpidätystietojensähköistä hakemista, sovellettaisiin, kun ennakonpidätys toimitetaan lain voimaantulopäivänä tai sen jälkeen. Verohallinto voisi määrätä ennakonpidätysprosentin uudelleen muutetun ennakkoperintälain säännöksen mukaisesti lain voimaantulopäivänä tai sen jälkeen.

Oma-aloitteisten verojen verotusmenettelylain 29 §:n 8 momenttia sovellettaisiin sekä uusia että sellaisia eläkkeitä koskeviin tietoihin, joiden maksaminen on alkanut jo aiemmin. Uusia alkavia eläkkeitä koskevaa tiedonantovelvollisuutta sovellettaisiin ensimmäisen kerran sellaisiin eläkkeisiin, joiden maksaminen alkaa vuoden 2029 aikana. Eläkkeenmaksajien olisi annettava ennen vuotta 2029 alkaneita eläkkeitä koskevia tietoja sen sijaan vasta vuoden 2030 ennakkoperintää varten. Kyseisiä eläkkeitä koskevat tiedot ilmoitettaisiin vuoden 2029 lopulla Verohallinnon tarkemmin määräämänä ajankohtana. Uusia alkavia etuuksia koskevaa tiedonantovelvollisuutta sovellettaisiin ensimmäisen kerran sellaisiin etuuksiin, joiden maksaminen alkaa vuoden 2029 aikana.

• Voimaantulon osalta pidämme tärkeänä, että eläkkeiden ja etuuksien maksajille asetettuun tiedonantovelvoitteeseen tulee riittävä siirtymäaika, jotta tarvittavat järjestelmämuutokset saadaan tehtyä.
• Toivomme tarkennusta siirtymäsäännökseen
  • milloin peruslaskentaan (suorasiirto = seuraavana vuonna maksettavien eläkkeiden arvio) tarkoitettavat tiedot on ilmoitettava uuden rajapinnan kautta
  • milloin uusien alkavien väliaikaisten ja lopullisten päätösten mukaiset eläketiedot on ilmoitettava uuden rajapinnan kautta.