Turkka Sinisalo: Työurien pidentäminen vaatii uudistuksia
Eilen järjestämässämme webinaarissa pohdittiin, onko työurien pidentämisen haaste unohtunut ja miten työkykyä voidaan tukea koko työuran ajan. Esittelimme tilaisuudessa myös yhdessä työeläkevakuuttajien kanssa laatimamme uuden tavoitepaperin, jonka tavoitteena on tehostaa paluuta työelämään.
Erityisasiantuntijamme Turkka Sinisalo korosti puheenvuorossaan, kuinka työelämään palaamisen tehostaminen vaatii muutoksia erityisesti etuus- ja palvelujärjestelmissä. Sinisalon mukaan nykyiset sairauspäiväraha- ja kuntoutustukikaudet ovat liian passiivisia, mikä hidastaa työhön paluuta ja altistaa ihmiset syrjäytymiselle. Keskeisiä ongelmia ovat hoitoprosessien viiveet ja palveluiden yhteensovittamisen puutteet.
– Kysymys ei ole ihmisten syyllistämisestä siitä, että hoitoa ei haeta. Järjestelmämme vain toimii toistaiseksi sillä tavalla, että sinne on liian helppo tietyllä tapaa unohtua ja vaatii ponnisteluja ihmiseltä päästä siellä eteenpäin, Sinisalo sanoi.
Sinisalon mukaan seuraavan hallituskauden tärkein sosiaaliturvaan liittyvä muutosprojekti tulisi olla työkyvyttömyyteen liittyvän etuus- ja palvelujärjestelmän uudistaminen. Työeläkevakuuttajien ehdotuksiin etuuskauden aktivoimiseksi ja muiksi toimenpiteiksi voi tutustua tarkemmin eilen julkaistussa tiedotteessamme.
Nuorten työkyky heikentynyt, työn imua siinä missä muillakin
Tilastokeskuksen kehittämispäällikkö Anna Pärnäsen mielestä hätkähdyttävää nuorten työkyvyn muutoksissa on erityisesti se, että nuoret kokevat nykyään yhtä paljon – tai jopa enemmän – fyysisiä ja psyykkisiä oireita kuin vanhemmat ikäryhmät. Esimerkiksi niska- ja hartiakivut, päänsärky sekä univaikeudet eivät enää ole vain vanhempien työntekijöiden ongelmia, vaan niitä esiintyy runsaasti myös nuorilla.
Lisäksi nuoret kokevat enemmän stressiä, keskittymisvaikeuksia ja henkistä uupumusta kuin aiemmin. Pärnänen piti erityisen huolestuttavana sitä, että nämä oireet ovat yleistyneet nopeasti.
– Nuorten työkyky näyttää monin tavoin heikentyneen verrattuna aiempiin sukupolviin, hän totesi.
Pärnänen löysi Tilastokeskuksen Työolotutkimusten tuloksista myös myönteisiä tuloksia. Esimerkiksi työn imua nuorilla työntekijöillä oli siinä missä muillakin palkansaajilla.
– Nuorilta löytyy myös innostusta ja tarmokkuutta, vaikka toisilla mittareilla oireilua oli enemmän. Lisäksi psykologinen turvallisuus oli nuorilla palkansaajilla vanhempia korkeammalla tasolla, Pärnänen kertoi.
Työkyky ei ole on/off-kysymys
Webinaarissa käydyssä paneelikeskustelussa todettiin, että työkyky ei ole mustavalkoinen kysymys, vaan siihen vaikuttavat monet tekijät, kuten työelämän vaatimukset, työpaikkojen käytännöt ja yksilölliset elämäntilanteet.
– Työkyky ei ole on ja off -kysymys, eikä myöskään pelkästään sairaus- ja terveyskysymys. Esimerkiksi työelämätaidot ovat osa työkykyä, ei pelkästään se onko jossain ajanhetkessä jokin sairaus tai ei, totesi Teknologiateollisuuden työmarkkinajohtaja Janne Makkula.
Johtaja Essi Rentola kertoi sosiaali- ja terveysministeriössä sekä sosiaaliturvakomiteassa olevan käynnissä selkeä painopisteen siirtymä työkyvyttömyyteen keskittymisestä siihen, mikä on ihmisen jäljellä oleva työkyky.
– Tavoitteena on, että mahdollisimman moni osallistuisi työelämään. Tiedämme tutkimustenkin valossa sen olevan tärkeä osa ihmisten henkilökohtaista hyvinvointia. Lisäksi hyvinvointivaltion kestävyys ja jatkuvuus edellyttää kaikkien panosta, Rentola totesi.
Paneelissa pohdittiin myös nuorten ensimmäisten työpaikkojen merkitystä työuralle. Huonot kokemukset voivat Palvelualojen ammattiliitto PAMin puheenjohtaja Annika Rönni-Sällisen mukaan jättää pahimmillaan pitkätkin jäljet, jos esimerkiksi palkat jäävät kokonaan maksamatta tai luvatut työtunnit eivät toteudu.
– Meillä on aivan valtava määrä tosi pienillä tunneilla olevia osa-aikaisia työsopimuksia. Nämä ovat nuorille ikävimpiä työuran alkuja, Rönni-Sällinen totesi.
Yhden vuoden lisäyksellä jopa miljardin hyöty
Mitä vaikutuksia työurien pidentämisellä voisi olla julkiselle taloudelle? Tähän kysymykseen vastasi johtajamme Antti Tanskanen. Eläkkeellesiirtymisen myöhentyminen vahvistaisi julkista taloutta kahta kautta: työkyvyttömyyseläkemenon alentumisella ja työnteon lisääntymisellä. Tanskasen mukaan vaikutuksista pystyy tarjoamaan vain karkean suuruusluokan.
– Yhden vuoden lisäys eläkkeellesiirtymisiän odotteessa voisi vahvistaa julkista taloutta noin yhdellä miljardilla eurolla, Tanskanen arvioi.
Työurien pidentäminen – unohdettu haaste? -webinaarimme on katsottavissa kokonaisuudessaan oheiselta tallenteelta.
#työkyky