Eläkerahastot kotimaan kasvun pelastajiksi? – Paine kasvaa, mutta rakenteet laahaavat perässä

Toisin sanoen kukaan ei voi käskeä sijoittamaan, ellei hanke mahdu ”investointikelpoiseen ikkunaan”. Tuo ikkuna tarkoittaa tarkasti määriteltyjä oikeudellisia, taloudellisia ja hallinnollisia edellytyksiä, joiden on samanaikaisesti täytyttävä, jotta institutionaalinen pääoma voi virrata kotimaisiin hankkeisiin vaarantamatta eläkerahastoille asetettua varojen turvaavuuteen liittyvää vastuuta. Raportin mukaan julkinen sektori voi toimia mahdollistajana, luoda alustoja ja jakaa riskejä, mutta se ei voi yksipuolisesti ohjata sijoitustoimintaa.

Yksi raportin tekijöistä on kanadalaisen Ontarion alueen julkisten alojen työntekijöiden eläkerahaston OPTrustin yksikönjohtaja Alison Loat. Loatin mukaan myös Kanadassa käydään paljon keskusteluja eri hallinnontasojen ja Kanadan eläkerahastojen välillä.

– Lähes kaikki julkiset eläkerahastomme on kuitenkin perustettu riippumattomiksi hallituksesta, ja tätä pidetään merkittävänä tekijänä menestyksessämme. Siksi pitää muistaa, että institutionaalisia sijoittajia ei pitäisi nähdä rahoitusautomaatteina vaan kumppaneina, Loat sanoo Telan haastattelussa.

Loatin mukaan ICPM:n raportissa esitetty ”investointikelpoisen ikkunan” käsite on yleisesti ottaen suunniteltu helpottamaan juuri tällaisia suhteita. Käytännölliselle viitekehykselle on tarvetta, koska paine kotimaahan sijoittamiseen on globaali ilmiö. Kaikkialla haasteena on sovittaa yhteen hankkeita ja eri sijoittajien tarpeita, aikatauluja ja riskinsietokykyä. Yhtä ainoaa oikeaa ratkaisua tai vastausta ei ole. Mutta ICPM:n raportti varoittaa, että jos yhteistä käsitystä ja investointikelpoista ikkunaa ei saada luotua, pääoma valuu toisaalle.

Telan pääekonomisti Mikko Mäkinen muistuttaa perusasioista: eläkerahastojen tehtävä on maksaa eläkkeet myös 2090-luvulla.

– Kotimaan hankkeisiin voidaan sijoittaa, jos ne täyttävät samat tuotto- ja riskikriteerit kuin ulkomaiset sijoitukset. Se on edellytys myös sille, että ulkomaiset rahastot haluavat sijoittaa Suomeen, Mäkinen sanoo.

Tela tukee valmistelua pääomasijoitusrahastojen verotuksen selkeyttämiseksi.

– Luotamme siihen, että seuraava hallitus kirjaa ohjelmaansa tavoitteen luoda Suomeen pääomarahastorakenne, joka vastaisi kansainvälistä markkinastandardia. Tämä työ edellyttää verotuksen lisäksi laintulkintojen ja viranomaiskäytänteiden läpikäyntiä, Mäkinen sanoo.

Jos Suomi haluaa lisää eläkevaroja kotimaan kasvuun, sen on rahastorakenteiden uudistamisen lisäksi rakennettava investointikelpoisia projekteja. Se tarkoittaa ICPM:n raportin mukaan esimerkiksi nopeampia lupaprosesseja, selkeitä projektiputkia, valtion tarjoamaa varhaisen vaiheen riskin jakamista ja ennustettavaa sääntelyä. Näin luodaan ympäristö, jossa kotimaiset eläkerahastot voivat toimia pitkäjänteisinä kumppaneina ilman, että niiden perustehtävä – eläkkeiden turvaaminen – vaarantuu.