Selvitys taloustietojen viranomaisraportoinnin uudistamisesta – keskitetty tiedonvälitys yrityksille ja organisaatioille

Huomiot keskitetyn tiedonvälityksen toteutettavuudesta

Keskitetyn tiedonvälityksen suunnitelmat tarjoavat merkittävän mahdollisuuden tehostaa toimintaprosesseja kaikille Verohallinnon tietoja hyödyntäville toimijoille, mukaan lukien työeläkevakuuttajat.

Työeläkeala haluaa olla mukana jo hankkeen ensimmäisessä vaiheessa. Toivomme, että hankkeelle turvataan riittävä julkinen rahoitus ja että se priorisoidaan Verohallinnon projektikokonaisuudessa korkealle.

Selvityshenkilö Jukka Rantalan vuoden 2025 YEL-raportissa (STM 2025:35) todetaan, että yrittäjien eläkevakuuttamisen (YEL) kannalta keskeisten tulotietojen sisällyttäminen VirTa-hankkeeseen tehostaisi YEL-järjestelmän toimeenpanoa. Hyötyjä on mahdollista saavuttaa sekä nykyisessä toimeenpanossa että lisäämällä YEL-järjestelmän kehittämismahdollisuuksia.

Verohallinnon tarkoituksena on luovuttaa rekisteristä tietoja viranomaisille automatisoidusti, kunkin hyödyntäjätahon tiedonsaantioikeuksien mukaisesti. Keskitetyn tiedonvälityksen täysimittainen hyödyntäminen yrittäjän eläkevakuuttamisessa (YEL) vaatii lakimuutoksia myös työeläkevakuuttajien tiedonsaantioikeuksien laajuuteen.

Arvio siitä, mihin keskeisiin seikkoihin tulisi kiinnittää huomiota keskitetyn tiedonvälitysratkaisun jatkovalmistelussa

Työeläkealan käyttötarkoitus on kuvattu selvityksessä oikein ja asianmukaisesti. YEL-järjestelmän kehittäminen hyötyisi siitä, että tiedot varsinkin toiminimiyritysten ja henkilöyhtiöiden tulonmuodostuksesta olisivat saatavilla nykyistä reaaliaikaisemmin ja keskitetysti. Toivomme, että yritysten tulotietojen välityksen tavoitteena olisi kuukausitasoisen tiedon tuottaminen.

Työeläkevakuuttajat ovat uudessa keskitetyssä tiedonvälitysjärjestelmässä tiedonhyödyntäjien lisäksi myös mahdollisesti ilmoitusvelvollisia. Työeläkevakuuttajien lakisääteiset tilikartat ja kirjanpito poikkeavat muiden tilikartoista. Alusta asti on varmistettava, että työeläkealan tietosisällöt huomioidaan, jotta ei syntyisi päällekkäisiä raportoinnin ja tiedonhaun kokonaisuuksia.

Tavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan Verohallinnon ohjausta sekä yhteistyötä tiedonhyödyntäjien ja tiedonluovuttajien kanssa.

Huomiot keskitettyyn tiedonvälitykseen suunnitelluista tietovirroista

YEL-järjestelmän kehittäminen hyötyisi siitä, että tiedot varsinkin toiminimiyritysten ja henkilöyhtiöiden tulonmuodostuksesta olisivat saatavilla nykyistä reaaliaikaisemmin ja keskitetysti. Esitetyn tiedonvälitysjärjestelmän käyttöönotto voisi tukea myös TyEL-vakuuttamisen toimeenpanoa parantamalla vakuuttamisen oikeellisuutta ja rajanvetoa yrittäjyyden ja työsuhteen välillä.

Keskitetty tiedonvälitys hyödyttäisi myös voimassa olevan lainsäädännön mukaista toimeenpanoa. Yrittäjien eläkevakuuttamisessa hyödynnetään muun muassa yhtiön tilinpäätös- ja liikevaihtotietoja sekä PRH:n rekisteritietoja. Keskitetyn tiedonvälityksen kautta esimerkiksi liikevaihtotiedot olisivat hyödynnettävissä reaaliaikaisemmin ja luotettavammin. Lisäksi yrittäjien hallinnollinen taakka vähentyisi, kun tietoa ei tarvitsisi enää ilmoittaa erikseen eläkevakuuttajaan.

Työeläkevakuuttajat eivät saa yrittäjien ansiotietoja tulorekisteristä. Vakuuttamisvelvollisuuden arviointi saattaa edellyttää joskus myös yrittäjän henkilökohtaisia verotietoja. TyEL-vakuuttamisessa työntekijöiden ansiotiedot taas saadaan pääosin Tulorekisteristä, mutta tarvittaessa myös muita Verohallinnon tietoja voidaan käyttää vakuuttamisen oikeellisuuden varmistamiseksi

Huomiot tiedon standardointiin ja tiedon rakenteiseen muotoon liittyen

Työeläkevakuuttajat ovat tiedonhyödyntäjien lisäksi myös mahdollisia ilmoitusvelvollisia keskitetyssä tiedonvälitysjärjestelmässä. Työeläkevakuuttajien lakisääteiset tilikartat ja kirjanpito poikkeavat muiden tilikartoista. Alusta asti on varmistettava, että työeläkealan tietosisällöt huomioidaan, jotta ei syntyisi päällekkäisiä raportoinnin ja tiedonhaun kokonaisuuksia.

Työeläkevakuuttajien kirjanpitojärjestelmät ovat ainakin osittain räätälöityjä, jolloin toteutusvastuu jää käytännössä niille itselleen. Työeläkevakuuttajat eivät voi käyttää yleisiä valmisohjelmistoja sellaisenaan. Tarvittavat muutokset on käytännössä tehtävä työeläkevakuuttajien omiin tietojärjestelmiin. VirTa-hankkeen edellyttämä datan tuottaminen pelkkien muunnostaulujen (mapping table) ja konversioiden kautta voisi olla riskialtista, vaikka se voi toki olla yksi vaihtoehto etenemiseen.

Näkemys muista tietovirroista, jotka voisivat soveltua keskitettyyn tiedonvälitykseen sekä arvio siitä, mihin muihin käyttötarkoituksiin nyt suunniteltuja tietovirtoja voitaisiin hyödyntää

Työeläkealan käyttötarkoitus on kuvattu selvityksessä oikein ja asianmukaisesti. Emme näe tarkoituksenmukaiseksi lisätä muita tietovirtoja ja käyttötarkoituksia työeläkejärjestelmän toimeenpanon kannalta.

Arvio esitettyjen hyötyjen suhteesta asetettuihin tavoitteisiin sekä muut tunnistetut hyödyt

Verohallintoon perustettava keskitetty ja standardoitu taloustietojen tiedonvälitysjärjestelmä tukisi sähköisen taloushallinnon kehittämistä, keventäisi yritysten hallinnollista taakkaa ja parantaisi viranomaisten tiedonsaantia.

Työeläkejärjestelmän toimeenpano ja YEL:n kehittäminen hyötyisivät keskitetyn tiedonvälityksen tuottamista yritysten tulotiedoista. Työeläkeala kannattaa sitä, että YEL-työtulo määriteltäisiin yrittäjien todellisiin ja mahdollisimman reaaliaikaisiin ansiotuloihin perustuen. Tämä selkeyttäisi vakuuttamista ja vähentäisi sekä yrittäjien että toimeenpanijoiden hallinnollista taakkaa YEL-vakuuttamisessa.

Uuden tiedonvälityksen tietosisällöillä voitaisiin vähentää yritysten päällekkäistä raportointitaakkaa eri toimijoille. Ajan tasalla oleva YEL-työtulo on tärkeää paitsi eläketurvan myös muiden viranomaisten toiminnan kannalta, sillä useat tahot nojaavat työeläkevakuuttajien vahvistamaan työtuloon.

Arvio esitetyistä kustannuksista suhteessa asetettuihin tavoitteisiin sekä mahdolliset muut tunnistetut kustannukset

Muutokset aiheuttaisivat työeläkevakuuttamiselle lisäkuluja suunnitteluvaiheessa ja myös toimeenpanoon siirryttäessä. Tietomäärät kasvaisivat huomattavasti, mikä lisää tallennus- ja käsittelykapasiteetin tarvetta työeläkealalla ja nostaa jatkuvia kustannuksia.

Kustannuksia syntyy yleisesti myös niiden yritysten kohdalla, joilla ei ole tähän asti ollut käytössä sähköistä kirjanpitoa. Kaikki syntyvät kustannukset on syytä suhteuttaa muutoksista saataviin hyötyihin digitaalisuuden edistämisessä ja hallinnollisen taakan vähentämisessä.

Kokonaiskustannuksista ja niiden jakautumisesta eri toimijoiden kesken olisi tarpeen saada nykyistä tarkempaa tietoa. Olisi tärkeää, että Verohallinto avaisi kustannuksiin ja hyötyihin liittyviä laskelmiaan laajemmin, jotta vaikutusten arviointi olisi mahdollisimman läpinäkyvää.

Muutoksilla olisi todennäköisesti monenlaisia vaikutuksia jo olemassa oleviin rekistereihin. Verohallinto toteaa selvityksessään, että tulorekisterin ja positiivisen luottotietorekisterin, Kelan tai työeläkealan kustannuksia tai hyötyjä ei ole vielä arvioitu kattavasti. Tämä korostaa jatkovalmistelun tarvetta.

Muut mahdolliset huomiot uudistuksen vaikutuksista

Euroopan unionin lisääntyvät vaatimukset (esim. VIDA-uudistus) kannattaa hyödyntää kotimaassa mahdollisuutena digitaalisten ratkaisujen edistämiseen.

Huomiot uudistuksen vaiheistuksesta, sen riippuvuuksista muihin kehittämiskokonaisuuksiin sekä suunnitellusta aikataulusta

Työeläkeala haluaa olla mukana jo hankkeen ensimmäisessä vaiheessa. Järjestelmämuutosten toteuttaminen vaatii kuitenkin työeläkesektorillakin riittävän pitkän siirtymäajan. Valmistelutyö on perusteltua käynnistää viipymättä, mikäli tavoitteena on keskitetyn tiedonvälitysjärjestelmän käyttöönotto 2030-luvun kynnyksellä.