Työeläkevakuuttajilta keskustelunavaus työkykyä palauttavan kuntoutuspolun korjaamiseksi

Työkyvyttömyyden kustannukset ovat merkittävät Suomen kansantaloudelle, laskentatavasta riippuen kolmesta miljardista jopa viiteen miljardiin euroon vuositasolla.

– Hyvinvointiyhteiskuntaa voidaan väestön ikääntyessä kehittää vain, jos mahdollisimman moni jaksaa ja jatkaa töissä. Nyt on korkea aika muuttaa sairaus- ja työkyvyttömyysperusteisia etuuksia sekä palveluita siten, että ne tukevat tehokasta työhön paluuta ja pitävät yhä useamman mukana rakentamassa yhteiskuntaa työkykynsä mukaisesti, toteaa Telan erityisasiantuntija Turkka Sinisalo.

Tela on yhdessä työeläkevakuuttajien asiantuntijoiden kanssa koonnut ehdotuksia, jotka mahdollistaisivat sujuvamman paluun työelämään palveluiden avulla sekä aiempaa aktivoivammat sairauspäiväraha- ja työkyvyttömyysetuuskaudet. Terve taas, vai sairas? Tehokkaasti takaisin työelämään -tavoitepaperiin on koottu keskustelunavaus kolmesta kattoteemasta: etuuskauden aktivointi, työeläkekuntoutukseen ohjaamisen ja kuntoutuskeinojen parantaminen sekä työkyvyn ongelmista kärsivien työttömien tilanteen parantaminen.

Sairausperusteisten etuuksien aikana tarjottava työkykyä palauttavia palveluita

Sinisalon mukaan sairausperusteisten etuuksien ongelmana on nykyisin melko pitkät etuuskaudet ilman velvoitteita tai edes mahdollisuuksia osallistua palveluihin. Näitä etuuksia ovat sairauspäivärahakausi ja kuntoutustuki eli määräaikainen työkyvyttömyyseläke, joiden aikana työkykyä palauttavan kuntoutuksen pitäisi käynnistyä.

– Etuus- ja palvelujärjestelmä yhdessä pahimmillaan syrjäyttävät ihmisiä syvempään sairastumiseen ja työkyvyttömyyteen. Ihmisellä voi olla työhalua, vaikka työkykyä olisi tilapäisesti tai pysyvästikin jäljellä vain osittain. Näiden ihmisten potentiaalille ei tunnu löytyvän sijaa yhteiskunnassamme, Sinisalo harmittelee.

Työeläkevakuuttajat ehdottavat siksi erilaisten työkykyä tukevien ja palauttavien palveluiden kytkemistä vahvemmin osaksi sairauspäivärahakautta ja jo olemassa olevia sairauspäivärahan tarkistuspisteitä. Tarkistuspisteitä on 230 päivään asti.

– Työhön paluun tukemiseksi Kela tulisi velvoittaa tiedottamaan työntekijää ja työnantajaa osasairauspäivärahan mahdollisuudesta 60 sairauspäivärahan kohdalla. Työterveyshuollon työkokeilua tulisi hyödyntää paljon nykyistä laajemmin. Lakia täytyisi päivittää, jotta työterveyshuollon työkokeilussa voisi kokeilla omaa työtään ilman vaatimusta työtehtävien olennaisesta muuttamisesta tai erityisjärjestelyistä. Parhaimmillaan työterveyshuollon työkokeilusta voisi muodostua aidosti toimiva varhaisen vaiheen ammatillinen kuntoutusmuoto, joka ehkäisee työkyvyttömyyden pitkittymistä ja tukee työelämään palaamista, Sinisalo mainitsee esimerkkeinä.

Työeläkekuntoutukseen ohjaamista ja sen keinoja on parannettava

Työeläkevakuuttajien järjestämän ammatillisen kuntoutuksen eli työeläkekuntouksen tavoitteena on ehkäistä työkyvyttömyyttä ja parantaa työnteon mahdollisuuksia silloin, kun henkilö ei terveydentilansa vuoksi voi jatkaa entisessä työssään.

Työeläkekuntoutukselle on laissa säädetty useampia kriteereitä, joista yksi koskee työkyvyttömyyden uhkaa. Määritelmää pitäisi työeläkevakuuttajien mielestä tarkentaa.

– Työeläkekuntoutuksen pitäisi olla aiempaa paremmin mahdollista myös nuoremmille ikäluokille yleisemmissä työkyvyn ongelmissa, eli ennen kaikkea mielenterveyden sairauksissa, Sinisalo kuvaa.

– Nykymääritelmän mukaan uhan tulee kohdistua yleiseen työkyvyttömyyden uhkaan, eli kyvyttömyyteen tehdä mitään työtä. Uhan määritelmää olisi mielestämme tarkoituksenmukaista tarkentaa niin, että kuntoutus edellyttäisi todennäköistä ammatillista työkyvyttömyyden uhkaa. Tällöin työkyvyttömyyttä peilattaisiin siis nimenomaan hakijan omaan ammattiin, Sinisalo kertoo.

Työeläkekuntoutuksen myöntämiskriteerin muuttamisen lisäksi on syytä kehittää kuntoutuksen keinoja. Kuntoutuksen nykyistä tehokkaampi onnistuminen vaatii, että työnantajalle voidaan asettaa aiempaa suurempi vastuu kuntouttamisesta.

– Käytännössä työnantajien tulisi voida järjestää enemmän oppisopimuksia, työkokeiluja, osa-aikatyötä sekä muokattua työtä kuntoutujan tarpeiden mukaiseksi, Sinisalo luettelee.

Työkyvyn ongelmista kärsivien työttömien tilanteeseen tartuttava

Suomessa on vähintään tuhansia ihmisiä, joiden sairauspäivärahakausi on päättynyt, mutta joilla on työkyvyn alenemaa. Sitä ei kuitenkaan ole riittävästi, jotta heille muodostuisi oikeus työkyvyttömyyseläkkeeseen.

– Näiden henkilöiden etuudet ja palvelut eivät nykyisellään toimi riittävän hyvin, jotta työkykyä päästäisiin palauttamaan tai olemassa olevaa työkykyä hyödyntämään edes osittain, Sinisalo toteaa.

Työeläkevakuuttajien ja työllisyyspalveluiden tulisi tiivistää keskinäistä yhteistyötään ja tiedonvaihtoaan, jotta palvelupolut sujuisivat paremmin.

– Työeläkekuntoutuksen päättyessä työttömän työnhakijan kuntoutussuunnitelma pitäisi pystyä välittämään työllisyyspalveluille, jotta heidän olisi mahdollista huomioida se henkilön työllistämisedellytyksiä tarkasteltaessa, Sinisalo mainitsee.

Lakimuutosten kautta tavoitteita kohti

Telan ja työeläkevakuuttajien yhdessä laatima Terve taas, vai sairas? -tavoitepaperi sisältää kokonaisuudessaan noin 30 tavoitetta, joiden avulla olisi mahdollista tehostaa paluuta työelämään. Valtaosa tavoitteista edellyttää muutoksia lainsäädäntöön, esimerkiksi työeläkkeitä koskeviin lakeihin.

– Seuraavan hallituskauden keskeisin sosiaaliturvaa koskeva uudistustarve on työkykyyn ja työkyvyttömyyteen liittyvän etuus- ja palvelujärjestelmän uudistaminen ja yhteensovittaminen. Ammatillisen kuntoutuksen roolia tulee tässä uudistustyössä selkeyttää ja vahvistaa, Sinisalo toteaa.

Terve taas, vai sairas? Tehokkaasti takaisin työelämään -tavoitepaperista on laadittu sekä lyhyt tiivistelmä keskeisistä tavoitteista että pidempi aineisto, jossa on kuvattu kaikki tavoitteet.

Sinisalo tiivistää tavoitepaperin sisällön myös oheisella videolla.

Lisätietoja: