Yksityisalojen työeläkevakuuttajien vakavaraisuus jatkoi vahvistumistaan alkusyksyn aikana
Vaikka Suomen talous vajosi vuoden kolmannella neljänneksellä taantumaan, eläkevarat kasvoivat erityisesti osakemarkkinoiden hyvän vireen ansiosta. Myös yksityisalojen työeläkevakuuttajien vakavaraisuus vahvistui, ja alan keskimääräinen vakavaraisuusaste oli syyskuun lopussa 129,9 prosenttia. Kesäkuun lopun tilanteeseen verrattuna vakavaraisuus vahvistui yhdellä prosenttiyksiköllä (vakavaraisuusaste 128,9 % kesäkuun lopussa).
Vakavaraisuusaste kuvaa työeläkevakuuttajien hallinnoimien eläkevarojen suhdetta niiden vastuuvelkaan. Työeläkeyhtiöiden keskimääräinen vakavaraisuusaste syyskuun lopussa oli 129,6 prosenttia, eläkesäätiöiden ja -kassojen puolestaan 141,4 prosenttia. Luvut käyvät ilmi Finanssivalvonnan tänään julkaisemista tiedoista koskien finanssialan vakavaraisuutta.
– Eläkevarojen kasvu kasvattaa myös työeläkevakuuttajien vakavaraisuuspääomaa, jonka avulla toimijat varautuvat sijoitustoiminnan riskeihin. Kasvava vakavaraisuuspääoma puolestaan vahvistaa toimijoiden vakavaraisuusastetta, kuvaa päämatemaatikkomme Hanna Mäkinen.
Vakavaraisuuden toinen keskeinen tunnusluku, vakavaraisuusasema, pysytteli 1,6:ssa. Vakavaraisuusasema kuvaa työeläkevakuuttajien keskimääräistä pääoman suhdetta sijoitusten riskillisyyden perusteella määräytyvään vakavaraisuusrajaan. Käytännössä työeläkevakuuttajien vakavaraisuus oli yli puolitoistakertainen lain vaatimukseen nähden.
– Vakavaraisuusasema on pysynyt samalla vakaalla tasolla nyt yli kahden vuoden ajan, eli kesästä 2023 lähtien. Ja vaikka osake- ja valuuttariskien kasvu nostivat kolmannella kvartaalilla vakavaraisuusrajaa, pysyi vakavaraisuuspääoman kasvu vauhdissa mukana, toteaa Mäkinen.
Vakavaraisuussääntely koskee vain yksityisalojen työeläkevakuuttajia eli työeläkeyhtiöitä, eläkekassoja ja -säätiöitä. Siksi Finanssivalvonnan raportissa ovat vain edellä mainitut toimijat mukana. Olemme päivittäneet myös omilta sivuiltamme löytyvät vakavaraisuustilastot tuoreiden lukujen mukaisiksi.
Vakavaraisuussäännöt kevenevät eläkeuudistuksen myötä – riskinottoa mahdollisuus lisätä
Eläkeuudistusta koskeva luonnos hallituksen esitykseksi lähti lausunnolle kuluvan viikon alussa. Osana eläkeuudistusta työeläkevakuuttajien vakavaraisuuteen liittyviä sääntöjä on tarkoitus keventää niin, että sijoitusriskiä on mahdollista lisätä paitsi osakesijoituksissa niin yleisimminkin kaikissa sijoitusluokissa.
– Eläkeuudistuksessa sovitut toimenpiteet mahdollistavat parempien tuottojen tavoittelun, mikä puolestaan omalta osaltaan helpottaa työeläkemaksun nostopainetta, Mäkinen taustoittaa.
Kasvavasta riskinotosta huolimatta työeläkevakuuttajilla tulee jatkossakin olla riittävästi pääomaa kattamaan eläkevastuut ja sijoitustuottojen heilahtelu.
– Työeläkevakuuttajilla on käytössään vahva vakavaraisuus, jonka avulla riskinottoa on turvallista lisätä. Esimerkiksi viiden vuoden heikompi ajanjakso sijoitustuotoissa ei vielä vaarantaisi eläkejärjestelmän pitkän aikavälin kestävyyttä, Mäkinen huomauttaa.
Eläkeuudistusta koskeva lakiesitys on tarkoitus antaa eduskunnalle maaliskuun lopussa 2026. Vakavaraisuutta koskevat muutokset tulevat voimaan 1.7.2026 alkaen.
Eläkeuudistuksen mukaisista muutoksista muun muassa vakavaraisuussääntelyyn liittyen voi lukea tarkemmin eläkeuudistusta koskevasta tietopaketistamme.
#vakavaraisuus