Sairauspoissaolot maksavat Suomelle viisi miljardia vuodessa – ”Poissaolojen ehkäisy on kovaa talouspolitiikkaa”

– Sairauspoissaolot eivät ole vain terveydenhuollon ongelma, vaan iso talouskysymys. Yhden sairauspoissaolopäivän hinta kansantaloudelle on keskimäärin 257–420 euroa, johtajamme ja tutkimuksen pääkirjoittaja Antti Tanskanen korostaa.

Tutkimuksessa yhdistetään useita kattavia suomalaisia aineistoja ja arvioidaan sairauspoissaolojen vaikutuksia kokonaistaloudellisella mallilla. Tulosten mukaan kokoaikaisella työntekijällä oli sairauspoissaoloja keskimäärin 11,5 päivää vuonna 2023. Kaikkiaan sairauspoissaoloja kertyi 25 miljoonaa työpäivää, mikä vastaa noin 110 000 henkilötyövuotta.

COVID-19-pandemia katkaisi aiemman myönteisen kehityksen. Vuonna 2022 sairauspoissaolot kasvoivat tilapäisesti 2,4 päivää työntekijää kohden. Se merkitsi arviolta 5,6 miljardin euron kokonaistappiota, josta noin miljardi euroa liittyi koronasta aiheutuneeseen lisäpoissaoloon.

– Kun työpanos vähenee, se näkyy väistämättä tuottavuudessa, yritysten kustannuksissa ja lopulta myös julkisen talouden kestävyydessä. Työeläkejärjestelmän rahoitus perustuu työhön – siksi jokainen menetetty työpäivä on myös työeläkkeiden rahoituksen näkökulmasta menetys, Tanskanen sanoo.

Leikkausjonot syövät työkykyä ja verotuloja

Tutkimuksessa tarkastellaan erikseen myös leikkausjonojen vaikutuksia. Vuoden 2023 aikana 20–64-vuotiaat odottivat HUSin alueella yhteensä 2,2 miljoonaa vuorokautta leikkaushoitoon pääsyä. Työkyvyttömänä leikkauksen odottaminen aiheuttaa merkittävää, mutta osin ehkäistävissä olevaa työpanoksen menetystä.

Arvion mukaan Suomessa menetetään leikkausjonojen takia ainakin 3 300 henkilötyövuoden työpanos ja 257 miljoonaa euroa vuodessa. Julkinen talous menettää tästä syystä noin 90 miljoonaa euroa verotuloina ja lisääntyneinä menoja.

– Nykytilanne tarkoittaa, että yhteiskunta maksaa sekä jonotuksesta että itse leikkauksesta. Jos odotusaikoja lyhennetään, osa tästä kustannuksesta voidaan välttää. Taloudellisesta näkökulmasta nopeampi hoito voi olla halvempaa kuin jonotus, Tanskanen toteaa.

Ehkäisevä työ on investointi, ei pelkkä meno

Tutkimuksessa korostetaan, että sairauspoissaolojen vähentäminen on yksi tehokkaimmista tavoista vahvistaa sekä työllisyyttä että julkista taloutta. Tämä koskee sekä työterveyshuollon ehkäiseviä toimia, leikkausjonojen lyhentämistä, että rokotusohjelmia.

Kansallisen rokotusohjelman rokotekustannukset ovat vain noin promillen kaikista terveydenhuoltomenoista, mutta rokotusten avulla voidaan vähentää sekä terveydenhuollon kustannuksia että työntekijöiden sairauspoissaoloja. Esimerkiksi vesirokkorokotusten arvioidaan vähentävän vanhempien poissaoloja työstä noin 80 000 päivää vuodessa.

– Talouspäätöksiä ei pidä tehdä katsomalla vain terveydenhuollon budjettiriviä. Kun ehkäisevien toimien tuottavuusvaikutukset otetaan mukaan laskelmiin, moni hanke muuttuukin kuluerästä kannattavaksi investoinniksi, Tanskanen painottaa.

– Työeläkejärjestelmän näkökulmasta jokainen onnistunut ehkäisytoimi, joka pitää ihmisen työssä pidempään ja terveempänä, vahvistaa samanaikaisesti sekä yksilön toimeentuloa, yritysten kilpailukykyä, että julkista taloutta. Tämä on juuri sitä, mitä kestävä työeläkejärjestelmä tarvitsee, hän jatkaa.

Tela muistuttaa, että sairauspoissaolojen taloudelliset vaikutukset tulisi sisällyttää systemaattisesti terveydenhuollon ja sosiaalipolitiikan päätöksentekoon.

– Jos tuottavuusvaikutukset jätetään pois arvioista, vaarana on, että taloudellisesti järkeviä hoitoja ja ehkäisytoimia ei toteuteta. Pahimmillaan sekä ihminen että yhteiskunta häviävät, Tanskanen summaa.

Lue myös:

Erityisasiantuntijamme Turkka Sinisalo peilaa tutkimustuloksia mahdollisuuksiin parantaa julkista taloutta sairauspoissaoloja ja työkyvyttömyyseläkkeitä vähentämällä.