Vapaavalintainen yrittäjäeläke rapauttaisi eläkejärjestelmää
Keskisuomalaisen pääkirjoitus 5.1. kiinnittää ansaitusti huomiota käynnissä olevaan yrittäjien eläkejärjestelmän uudistamiseen. Kirjoituksessa pohdittu valinnanvapauden lisääminen on kuitenkin monimutkaisempi kysymys, eikä siitä olisi apua vuosikymmenten aikana syntyneisiin YEL:n haasteisiin.
Aito valinnanvapaus ei sovi lakisääteiseen työeläkevakuutukseen, joka on keskeinen osa työn kustannuksia eri työmarkkina-asemissa. Jos jokin ryhmä vapautettaisiin järjestelmästä, työmarkkinoiden tasapuolisuus heikkenisi nopeasti. Tämä ohjaisi suomalaisten työntekoa pois työsuhteista kohti yrittäjyyttä.
Pääkirjoituksessa käsitellään myös Orpon hallituksen asettaman selvityshenkilön Jukka Rantalan tuoretta YEL-selvitystä. Selvityksen keskeisenä ideana on yhdenmukaistaa yrittäjien ja palkansaajien työeläkemaksujen perusteet. Nykyisin yrittäjien maksut määräytyvät vaikeasti ymmärrettävän ja käytännössä hankalasti sovellettavan laskennallisen YEL-työtulon mukaan, joka ei vastaa todellista ansiotuloa.
YEL-työtulon määrittelyssä olisi syytä siirtyä mahdollisimman laajasti todellisiin ansioihin. Se selkeyttäisi ja joustavoittaisi yrittäjän työeläketurvaa ja sen muodostumista.
Rantalan ehdotuksessa pieni- ja keskituloisille yrittäjille tarjottaisiin mahdollisuus vakuuttaa itsensä todellisten ansioiden perusteella, kun taas paremmin toimeentulevien maksut perustuisivat nykyisen kaltaiseen työtuloon. Lisäksi esimerkiksi yhä useampi alustatalouden yrittäjä pääsisi nykyistä nopeammin ja helpommin eläkevakuutuksen piiriin, jos nykyistä korkeaa vuositulon alarajaa laskettaisiin.
Orpon hallitus on sopeuttanut julkisista taloutta suhdannetilanteesta huolimatta. Hallituksen tilaama ja työmarkkinaosapuolten sopima, parhaillaan lausuntokierroksella oleva työntekijöiden eläkelain (TyEL) uudistus esimerkiksi vahvistaa pitkällä aikavälillä julkista taloutta noin kahdella miljardilla eurolla.
Vapaavalintaisuus olisi haitallista yrittäjien eläkerahoitukselle: harva meistä maksaisi eläkemaksuja tai veroja, jos ne olisivat vapaaehtoisia. Vapaus tukee toki yrittäjyyttä, mutta yrittäjien eläke- ja sosiaaliturva ei voi toimia yritystukena – siihen on olemassa omat välineensä.
Olisi erikoista, jos YEL-uudistus toimisi päinvastoin kuin TyEL-uudistus ja kasvattaisi jo noin 600 miljoonan euroon kasvanutta YEL:n alijäämää ja valtiontukea. Se heikentäisi myös mahdollisuuksia aloittaa rahastointi, joka on kuitenkin pitkällä aikavälillä ainoa tapa tehdä YEL:n rahoituksesta kestävä julkisen talouden näkökulmasta.
Kommentit