Siirry sisältöön

Työurissa on vielä käyttämätöntä potentiaalia – työkyvyn ongelmiin tulee tarttua aikaisemmin

Työurien pidentämisen suurimmat mahdollisuudet löytyvät työkyvyn tukemisesta ja osaamisen ylläpitämisestä. Erityisen tärkeää on ehkäistä ihmisten ennenaikaista poistumista työelämästä ja tarttua työkyvyn ongelmiin nykyistä aikaisemmin. Näistä teemoista keskusteltiin viime viikkoisessa Työstä sivuun vai takaisin mukaan? -webinaarissamme, jonka järjestimme yhdessä palkansaajakeskusjärjestöjen eli SAK:n, Akavan ja STTK:n kanssa.

Alimman vanhuuseläkeiän nostaminen ei yksinään ratkaise työurien pidentämisen haastetta. Tästä torstaina 12.11. järjestämämme webinaarin debatoijat SAK:sta, Akavasta ja STTK:sta olivat hyvin yksimielisiä. Sen sijaan he korostivat keinoja, joilla ihmisten edellytyksiä jatkaa työelämässä voidaan parantaa työuran eri vaiheissa.

SAK:n sosiaalipoliittinen asiantuntija Tuuli Glantz muistutti, että eläkeikä nousee jo nykyisellään elinajanodotteen kehityksen mukana. Siinä missä eläkeiän nosto on aiemmissa eläkeuudistuksissa myöhentänyt eläkkeelle siirtymistä, huomattava osa kuitenkin siirtyy vanhuuseläkkeelle muuta kautta kuin suoraan työstä – erityisesti työkyvyttömyyden tai työttömyyden kautta. Siksi tulisi ensisijaisesti kiinnittää huomiota työkyvyn ja osaamisen ylläpitämiseen sekä työssä kiinni pysymiseen.

Ikääntyneiden työllisyydessä paljon parannettavaa

Palkansaajakeskusjärjestöt näkivät erityisen paljon mahdollisuuksia työurien loppupäässä. Etenkin yli 55-vuotiaiden työssä pysymiseen ja uudelleen työllistymiseen liittyy edelleen haasteita. Esiin nousivat muun muassa ikäsyrjintä, työkyvyn heikkeneminen sekä osaamisen vanhentuminen. Näihin tulisi löytää nykyistä tehokkaampia keinoja puuttua.

Työuran loppupään pidentämisessä ratkaisevaa ei ole yksi yksittäinen tekijä. Työkyvyn lisäksi hyvät työolot, mielekäs työ, työntekijän vaikutusmahdollisuudet sekä ylipäätään työn kysyntä vaikuttavat kaikki siihen, kuinka pitkään työssä jatkaminen on houkuttelevaa ja mahdollista. Myös taloudellisilla kannusteilla on merkitystä.

Huomiota myös työuran alkuun ja keskivaiheille

Työurien pidentämisen yhteydessä puhutaan usein niiden pidentämisestä niin alusta, keskeltä kuin lopusta. Tämä huomioitiin myös debatin puheenvuoroissa.

Akavan työeläke- ja sosiaalivakuutusasioiden päällikkö Katri Ojala kiinnitti huomiota työn psykososiaalisen kuormituksen tunnistamiseen. Akava Worksin tänä vuonna julkaisemassa työolotutkimuksessa 52 prosenttia vastaajista koki työuupumuksen riskinsä suureksi tai melko suureksi. Siinä missä fyysiset kuormitustekijät ja riskit tunnistetaan hyvin, jää psykososiaalisten kuormitustekijöiden tunnistaminen huomattavasti epätarkemmalle tasolle. Tältä osin työsuojelulainsäädäntö ei ole pysynyt työelämän muutoksessa mukana.

Nuorten kohdalla olennaista on päästä mahdollisimman sujuvasti koulutuksesta työelämään. STTK:n sosiaaliturvalainsäädännöstä vastaava juristi Samppa Koskela piti tärkeänä, että jokaisella nuorella on mahdollisuus suorittaa vähintään toisen asteen tutkinto. Lisäksi työnantajia tulee kannustaa kesätyö- ja harjoittelupaikkojen tarjoamiseen, sekä vastavalmistuneiden työllistämiseen. Ylipäätään ensimmäisillä työpaikalla ja työkokemuksella on suuri merkitys työelämään kiinnittymisellä.

Työkyvyn ongelmiin tartuttava nykyistä aikaisemmin

Varhaisen puuttumisen tarve nousi vahvasti esiin myös Ilmarisen ylilääkäri Maija Haanpään puheenvuorossa. Hän kävi läpi kuntoutuksen edellytyksiä ja mahdollisuuksia työurien pidentämiseen sekä nosti esiin tunnistettuja haasteita ja niihin liittyviä ratkaisuehdotuksia.

Yksi keskeinen ongelma on se, että kuntoutukseen päädytään usein liian myöhään. Tietoisuutta kuntoutuksen mahdollisuuksista pitäisi siksi lisätä niin työntekijöiden, työnantajien kuin lääkäreidenkin keskuudessa. Lisäksi sairauspäivärahan nykyisiä tarkistuspisteitä voitaisiin käyttää nykyistä tehokkaammin kuntoutustarpeen tunnistamiseen.

Toinen keskeinen ongelma liittyy työkyvyttömyyden uhan arviointiin. Mikäli laissa oleva kriteeri muutettaisiin ammatilliseksi työkyvyttömyyden uhaksi, selkeyttäisi se kuntoutuksen arviointia ja helpottaisi kuntoutuksen palveluihin pääsyä.

Etuuksien rinnalle tarvitaan toimivia palveluja

Webinaarin lopuksi erityisasiantuntijamme Turkka Sinisalo esitteli työeläkevakuuttajien ehdotuksia työhön paluun tehostamiseksi. Etuuskausien ja työkykyä palauttavien palvelujen yhteys on Sinisalon mukaan Suomessa heikompi kuin muissa Pohjoismaissa. Pitkiin sairaus- tai työttömyysetuusjaksoihin ei aina kytkeydy riittävän ajoissa palveluita, jotka auttaisivat ihmistä takaisin työelämään. Mitä aikaisemmassa vaiheessa työkyvyn heikkenemiseen voidaan tarttua, sitä paremmat mahdollisuudet on ehkäistä pysyvää työkyvyttömyyttä.

Olemme laatineet yhdessä työeläkevakuuttajien kanssa Terve taas vai sairas? Tehokkaasti takaisin työelämään -tavoitepaperin, johon on koottu ehdotuksia tunnistettujen ongelmien ratkaisemiseksi. Keskeisimmät ehdotukset ovat:

  • Lääkärin B-lausunto velvoitetaan sisältämään ajantasainen ja selkeä hoito- ja kuntoutussuunnitelma.
  • Tarpeenmukaiseen työeläkekuntoutukseen osallistuminen on tehtävä velvoittavaksi ennen pysyvän työkyvyttömyyseläkkeen myöntämistä.
  • Työkyvyttömyyden uhkaa koskevaa kriteeriä työeläkekuntoutukselle muutetaan muotoon todennäköinen, ammatillinen työkyvyttömyyden uhka.
  • Työttömien työkyvyn arviointi ja muiden kuntoutusmahdollisuuksien suunnittelu perusterveydenhuollossa tulisi keskittää tietyille lääkäreille.
  • Työeläkekuntoutuksen päättyessä, työttömien työnhakijoiden osalta, tulee työeläkevakuuttajan laatima kuntoutussuunnitelma jatkossa pystyä välittämään työllisyyspalveluille.

Työkyvyttömyyden ehkäisemisellä on yksittäisen työntekijän ja yhteiskunnan lisäksi merkitystä myös työeläkejärjestelmälle. Pitkät ja mahdollisimman eheät työurat vahvistavat työllisyyttä, parantavat työntekijän omaa työeläkettä ja tukevat eläkejärjestelmän rahoituspohjaa.

***

Työstä sivuun vai takaisin mukaan? -webinaarin puheenvuoroista piirtyi varsin yhtenäinen viesti: työuria ei pidennetä yhdellä eläkeikää koskevalla päätöksellä. Ratkaisevaa on, pystytäänkö työkykyä, osaamista ja työssä jatkamisen edellytyksiä tukemaan ajoissa ja koko työuran ajan.

Webinaari on katsottavissa kokonaisuudessaan oheiselta tallenteelta.