Viime viikkojen aikana koronavirus on alkanut levitä merkittävästi myös Suomessa. Koronavirusepidemialla on jo ollut ja tulee jatkuessaan olemaan erilaisia vaikutuksia niin talouteen kuin yhteiskuntaan yleensä. Työeläkejärjestelmä ei ole näistä erillinen, vaan koronavirusepidemia vaikuttaa myös työeläkkeisiin. Tälle sivulle olemme koonneet tietoa koronaviruksen vaikutuksista työeläkejärjestelmän eri osa-alueille. Päivitämme sivua säännöllisesti sitä mukaa, kun uutta tietoa on saatavilla.

Maksettavat työeläkkeet

Työeläkkeiden myöntäminen ja maksaminen sujuu normaalisti koronavirustilanteesta huolimatta. Työeläkevakuuttajat ovat velvoitettuja jatkamaan toimintaansa kaikissa tilanteissa, myös poikkeusolojen aikana.

Myös työeläkevakuuttajien asiakaspalvelu toimii lähtökohtaisesti normaalisti, vähintään puhelimen ja sähköisten yhteyksien avulla. Asiakaspalvelupisteet saattavat olla suljettuina. Kukin työeläkevakuuttaja informoi asiakkaitaan mahdollisista poikkeuksista asiakaspalvelussaan.

Työkyvyttömyyseläkkeet ja kuntoutusetuudet

Eläketurvakeskus on antanut 20.3.2020 soveltamisohjeen, jossa on suosituksia työkyvyttömyyseläkkeiden ja kuntoutusetuuksien maksamiseen koronaviruksen aiheuttaman poikkeustilan aikana.

Jos täydellä tai osatyökyvyttömyyseläkkeellä oleva henkilö määrätään valmiuslain perusteella työhön, työmääräyksen vuoksi saaduilla ansioilla ei ole vaikutusta työkyvyttömyyseläkeoikeuteen tai työkyvyttömyyseläkkeen maksamiseen. Työkyvyttömyyseläkkeeseen liittyvä ansioraja voi ylittyä työmääräyksen ajalta, ja tätä ei oteta ansiovalvonnassa huomioon. Eläkkeen maksu jatkuu normaalisti.

Työeläkekuntoutuksella olevalle henkilölle maksettavan kuntoutusrahan ja kuntoutuskorotuksen maksamista jatketaan koronavirusepidemian aiheuttaman poikkeustilan aikana keskeyttämisperustetta seuraavan kalenterikuukauden loppuun. Perusteen kuntoutuksen keskeytymiselle ja kuntoutusetuuden maksun jatkumiselle tulee olla sellainen, johon kuntoutuja itse ei voi vaikuttaa. Tällainen on esimerkiksi määräys karanteeniin tai eristykseen tai oppilaitoksen päätös olla järjestämättä opetusta.

Työeläkevakuuttaja voi harkintansa mukaan myöntää kuntoutusavustusta, jos se on kuntoutujan kokonaistilanteen kannalta tarkoituksenmukaista ja hänen toimeentuloaan ei ole turvattu muilla etuuksilla. Edellytyksenä tälle on, että kuntoutus jatkuu keskeytyksen jälkeen.

Jos kuntoutusrahan tai kuntoutuskorotuksen saaja määrätään valmiuslain voimassaolon perusteella työhön, työansioilla ei ole vaikutusta kuntoutusetuuksien maksamiseen, jos kuntoutus muuten jatkuu suunnitelman mukaan.

Lisätietoja Työeläkelakipalvelun uutisesta Työkyvyttömyyseläkkeiden ja kuntoutusetuuksien maksaminen koronaviruksen aiheuttamassa poikkeustilanteessa ja soveltamisohjeessa Kuntoutusetuuksien ja työkyvyttömyyseläkkeiden maksaminen koronaviruksen aiheuttamassa poikkeustilanteessa.

Työeläkkeiden rahoitus ja työllisyys

Yksityisalojen työeläkkeet maksetaan valtaosin tällä hetkellä töissä olevilta perittävillä työeläkemaksuilla. Osa kuitenkin katetaan aiemmin rahastoihin siirretyistä varoista ja niiden tuotoista. Julkisilla aloilla on käytössä puskuriluontoiset rahastot osana eläkkeiden maksua. Yrittäjäeläkkeet puolestaan rahoitetaan yrittäjien maksamilla eläkemaksuilla ja valtionosuuksilla.

Koronavirusepidemia voi vaikuttaa työeläkkeiden rahoitukseen pääosin työllisyyden kautta. Mikäli epidemia johtaa merkittäviin lomautuksiin tai irtisanomisiin, voivat perittävät työeläkemaksut jäädä matalammiksi kuin mitä niiden on arvioitu olevan. Tällaisessa tilanteessa eläkejärjestelmän puskurirahastoja käytettäisiin enemmän. Jos huono työllisyystilanne jatkuu pitkään, myös vaikutuksen työeläkkeiden rahoitukseen ovat suuremmat ja niitä arvioidaan tarvittaessa erikseen.

Koronavirusepidemialla on jo ollut vaikutusta rahoitusmarkkinoihin ja sen myötä myös rahastoituihin eläkevaroihin (kts. Rahoitusmarkkinat, työeläkevarat ja vakavaraisuus). Tämä ei kuitenkaan vaikuta lyhyellä aikavälillä maksettaviin eläkkeisiin. Pidemmällä aikavälillä eläkevarat ja niille saatavat tuotot vaikuttavat eläkkeiden rahoitukseen. Erityisesti pidentyessään huono markkinatilanne voi tuoda eläkejärjestelmään rahoitushaasteita, joita arvioidaan tarvittaessa erikseen.

Työeläkkeiden rahoitus elää taloustilanteen ja työllisyyden mukaan. Tällä hetkellä rahoitus on vakaalla pohjalla ja kestää myös satunnaista heiluntaa.

Työeläkkeiden rahoitukseen vaikuttavista tekijöistä on kerrottu tarkemmin uutiskirjeartikkelissamme: Syntyvyys, maahanmuutto, talous – työeläkkeiden rahoitus on monen tekijän summa.

Rahoitusmarkkinat, työeläkevarat ja vakavaraisuus

Osakemarkkinoilla on tapahtunut viime aikoina merkittävää laskua, kun pörssikurssit ovat romahtaneet ympäri maailmaa. Työeläkevakuuttajien sijoituksista lähes puolet on osake- ja osaketyyppisissä sijoituksissa, jolloin muutokset osakemarkkinoilla vaikuttavat väistämättä myös työeläkesijoitusten määrään.

Vuosi 2019 oli työeläkevakuuttajille ennätyshyvä sijoitusvuosi, ja työeläkevarat olivat noin 215 miljardia vuoden lopussa. Hyvien sijoitustuottojen ansiosta myös yksityisalojen työeläkevakuuttajien vakavaraisuus eli kyky kohdata sijoitustoiminnan riskejä oli vuodenvaihteessa vahvalla tasolla. Vakavaraisuussääntely koskee yksityisalojen työeläkevakuuttajia eli työeläkeyhtiöitä, eläkekassoja ja -säätiöitä. Vahva vakavaraisuus helpottaa myös koronavirusepidemian vaikutusten vastaanottoa.

Tilanne rahoitusmarkkinoilla on kuitenkin tällä hetkellä hyvin poikkeuksellinen, mistä syystä Finanssivalvonta antoi sosiaali- ja terveysministeriölle ilmoituksen (13.3.2020). Finanssivalvonnan arvion mukaan työeläkevakuuttajien keskimääräinen vakavaraisuus uhkaa heiketä nopeasti ja merkittävästi. Sosiaali- ja terveysministeriö harkitsee ilmoituksen perusteella lainsäädännöllisiä tai muita toimenpiteitä.

Analyytikkomme Kimmo Koivurinteen mukaan eläkevarat ovat viime viikkoina vähentyneet kurssilaskujen vuoksi arviolta 20-30 miljardia euroa. Tarkat luvut eläkevarojen kehityksestä saadaan kuitenkin vasta myöhemmin. Työeläkevakuuttajien vuoden ensimmäinen sijoituskvartaali päättyy maaliskuun lopussa, ja näistä tiedoista kerrotaan huhtikuun puolivälin jälkeen.

Vakavaraisuuden vahvistaminen

Eläkevakuuttajien vakavaraisuutta voidaan vahvistaa erilaisilla rahastoinnin ja sijoittamisen sääntöjen muutoksilla. Ministeriö, Finanssivalvonta ja työeläkevakuuttajat arvioivat tarkasti tilanteen etenemistä. Suomen hallituksen maanantaina 16.3.2020 tekemän päätöksen mukaan sosiaali- ja terveysministeriö voi antaa työeläkevakuuttajille luvan poiketa vakavaraisuusvaatimuksista taloustilanteen vuoksi.

Työeläkeyhtiöt hakivat sosiaali- ja terveysministeriöltä muutosta eläkerahastointia koskeviin sääntöihin 18.3.2020, ja saivat ministeriöltä puoltavan päätöksen 19.3.2020. Muutoshakemus koski vanhuuseläkerahastojen täydentämisen laskentaan käytettävää täydennyskerrointa, joka määräytyy eläkevakuuttajien keskimääräisen vakavaraisuuden perusteella. Yksityisalojen työeläkevakuuttajat vahvistavat eläkerahastoja täydennyskerrointa vastaavalla tuotolla vuosittain. Hakemuksen ja saadun päätöksen perusteella rahastojen täydentäminen jätetään määräaikaisesti tekemättä ja näin vahvistetaan työeläkevakuuttajien vakavaraisuutta. Täydentämisestä luovutaan 1.4.2020 alkaen. Lisätietoja tiedotteestamme: Koronaviruksesta johtuva eläkemaksujen lykkäysmahdollisuus ministeriön valmisteluun.

Suomen hallitus antoi 26.3.2020 asetuksen, jolla Finanssivalvonnalle annetaan määräajaksi valtuudet pidentää työeläkevakuuttajien tervehdyttämissuunnitelman toteuttamiselle asetettua määräaikaa siten, että se päättyy viimeistään kolmen vuoden kuluttua asetuksen antamisesta. Asetuksen tavoitteena on mahdollistaa eläkevarojen pitkän aikavälin hyvä tuottopotentiaali poikkeuksellisissa olosuhteissa. Nykyisen lainsäädännön mukaan työeläkevakuuttajan tulee tehdä taloudellisen aseman tervehdyttämissuunnitelma, mikäli vakuuttajan vakavaraisuuspääoma laskee alle vakavaraisuusrajan. Aikaa suunnitelman toteuttamisella on normaalioloissa vuosi, tietyissä poikkeustapauksissa kaksi vuotta.

Asetuksen on tarkoitus tulla voimaan 27.3.2020 ja se olisi voimassa 26.3.2023 asti. Lisätietoja sosiaali- ja terveysministeriön tiedotteesta: Eläkelaitoksille enemmän aikaa tervehdyttää taloudellinen asemansa valtioneuvoston asetuksella.

Yritysten tukeminen eläkejärjestelmän näkökulmasta

Suomen hallitus ilmoitti maanantaina 16.3.2020 pitämässään tiedotustilaisuudessa eri toimista, joilla suomalaisia yrityksiä pyritään auttamaan koronavirusepidemian aiheuttamassa haasteellisessa tilanteessa. Yksi näistä toimenpiteistä liittyi työeläkemaksujen maksuaikaan (TyEL- ja YEL-maksut): yritys voi saada työeläkevakuuttajalle esitetystä pyynnöstä työeläkemaksuille enintään kolmella kuukaudella pidennetyn maksuajan nykyisellä 2 prosentin korolla. Työeläkeyhtiöt toimittivat yhteisen hakemuksen 18.3.2020 sosiaali- ja terveysministeriölle, joka antoi myönteisen päätöksen 19.3.2020. Lisätietoja tiedotteestamme: Koronaviruksesta johtuva eläkemaksujen lykkäysmahdollisuus ministeriön valmisteluun.

Hallitus kertoi myös, että Valtion eläkerahasto (VER) ohjataan määräajaksi lisäämään sijoituksia suomalaisten yritysten yritystodistuksiin. Tämän toimen mittaluokka on 0,5-1,0 miljardia euroa.

Työmarkkinakeskusjärjestöt (EK, SAK, Akava, STTK ja Kuntatyönantajat) ovat puolestaan valmistelleet maan hallituksen pyynnöstä yhteistyössä listan esityksistä, joilla pyritään helpottamaan yritysten tilannetta koronakriisissä. He antoivat esityksensä 18.3.2020. Osa työmarkkinakeskusjärjestöjen esitysten voimaantulosta edellyttää lainsäädäntömuutoksia.

Työnantajien TyEL-maksujen määräaikainen alentaminen

Järjestöt esittävät työeläkemaksujen tilapäistä alentamista 910 miljoonalla eurolla. Tämä toteutettaisiin alentamalla työnantajan TyEL-maksua tilapäisesti 2,6 prosenttiyksikköä, mikä tarkoittaa tilapäistä poikkeamista maksumuutosten 50/50-säännöstä. Tilapäinen alennus toteutetaan mahdollisimman nopeasti, kuitenkin viimeistään 1.6.2020. Alennus on voimassa vuoden 2020 loppuun saakka.

Maksualennus tarkoittaa yksityisalojen työnantajille 910 miljoonan euron kevennystä, mikäli alennus tulee voimaan kesäkuun alussa. Maksun alentamiseen käytetään työeläkejärjestelmän EMU-puskuria (kts. Kysymyksiä ja vastauksia työeläkejärjestelmän EMU-puskurista). Puskuri kartutetaan uudelleen korottamalla työnantajan maksua tilapäisesti vuosina 2022-2025 siten, että tilapäisen alennuksen vaikutus kompensoidaan kokonaan.

Takaisinlainaus ja vakavaraisuussääntöjen muutosten vaikutus asiakashyvityksiin

Lisäksi työmarkkinakeskusjärjestöt haluavat parantaa yritysten mahdollisuuksia maksaa työeläkemaksunsa takaisinlainauksella siten, että Finnvera antaa yrityksille takaisinlainauksen edellyttämiä vakuuksia.

Työmarkkinakeskusjärjestöt myös katsovat, että kun työeläkeyhtiöiden vakavaraisuussääntöjä helpotetaan ja työnantajien eläkemaksuja alennetaan, on työeläkeyhtiöiden syytä pidättäytyä siltä ajalta asiakashyvitysten maksamiselta.

Lisätietoja:

Tämä sivu on julkaistu tiistaina 17.3.2020. Sivua tullaan päivittämään arkipäivisin aina, kun työeläkealan näkökulmasta on uutta kerrottavaa.

Päivitys 26.3.2020 klo 15.40: Lisätty tieto valtioneuvoston asetuksesta koskien työeläkevakuuttajien tervehdyttämissuunnitelman toteuttamiselle asetettua määräaikaa.

Päivitys 23.3.2020 klo 12.00: Päivitetty tieto työkyvyttömyyseläkkeiden ja kuntoutusetuuksien maksamisesta.

Päivitys 19.3.2020 klo 18.00: Päivitetty tieto ministeriön päätöksistä koskien vakavaraisuusen vahvistamiseen liittyviä toimia ja eläkemaksujen lykkäysmahdollisuutta. Lisäksi lisätty tiedot työmarkkinakeskusjärjestöjen tekemistä esityksistä.

Päivitys 19.3.2020 klo 8.15: Päivitetty tiedot koskien vakavaraisuuden vahvistamiseen liittyviä toimia ja eläkemaksujen lykkäysmahdollisuutta.

Päivitys 18.3.2020 klo 8.30: Päivitetty työeläkevakuuttajien linkkejä.

Päivitys 17.3.2020 klo 11.25: Lisätty maininta, että työeläkemaksujen maksuajan pidennys on parhaillaan valmistelussa työeläkealalla.

Päivitys 17.3.2020 klo 10.35: Lisätty linkkejä työeläkevakuuttajien uutisiin koskien koronatilanteen aikaista asiakaspalvelua sekä päivitetty Muualla verkossa -linkkejä.