Alkuvuodesta 2020 puhjenneella koronavirusepidemialla on ollut erilaisia vaikutuksia niin talouteen kuin yhteiskuntaan yleensä. Työeläkejärjestelmä ei ole näistä erillinen, vaan koronavirusepidemia on vaikuttanut myös työeläkkeisiin. Tälle sivulle olemme koonneet tietoa koronaviruksen vaikutuksista työeläkejärjestelmän eri osa-alueille.

Sivun sisältö:

Maksettavat työeläkkeet

Työeläkkeiden myöntäminen ja maksaminen on sujunut normaalisti koronavirustilanteesta huolimatta. Työeläkevakuuttajat ovat velvoitettuja jatkamaan toimintaansa kaikissa tilanteissa, myös poikkeusolojen aikana.

Myös työeläkevakuuttajien asiakaspalvelu toimii lähtökohtaisesti normaalisti, vähintään puhelimen ja sähköisten yhteyksien avulla. Asiakaspalvelupisteet saattavat olla suljettuina. Kukin työeläkevakuuttaja informoi asiakkaitaan mahdollisista poikkeuksista asiakaspalvelussaan.

Työkyvyttömyyseläkkeet ja kuntoutusetuudet

Keväällä 2020 Eläketurvakeskus antoi soveltamisohjeen, jossa oli suosituksia työkyvyttömyyseläkkeiden ja kuntoutusetuuksien maksamiseen koronaviruksen aiheuttaman poikkeustilan aikana. Soveltamisohje oli voimassa 20.3.-31.8.2020.

Lisätietoja Työeläkelakipalvelun uutisesta Työkyvyttömyyseläkkeiden ja kuntoutusetuuksien maksaminen koronaviruksen aiheuttamassa poikkeustilanteessa ja soveltamisohjeessa Kuntoutusetuuksien ja työkyvyttömyyseläkkeiden maksaminen koronaviruksen aiheuttamassa poikkeustilanteessa.

Työeläkkeiden rahoitus ja työllisyys

Yksityisalojen työeläkkeet maksetaan valtaosin tällä hetkellä töissä olevilta perittävillä työeläkemaksuilla. Osa kuitenkin katetaan aiemmin rahastoihin siirretyistä varoista ja niiden tuotoista. Julkisilla aloilla on käytössä puskuriluontoiset rahastot osana eläkkeiden maksua. Yrittäjäeläkkeet puolestaan rahoitetaan yrittäjien maksamilla eläkemaksuilla ja valtionosuuksilla.

Koronavirusepidemia voi vaikuttaa työeläkkeiden rahoitukseen pääosin työllisyyden kautta. Mikäli epidemia johtaa merkittäviin lomautuksiin tai irtisanomisiin, voivat perittävät työeläkemaksut jäädä matalammiksi kuin mitä niiden on arvioitu olevan. Tällaisessa tilanteessa eläkejärjestelmän puskurirahastoja käytettäisiin enemmän. Jos huono työllisyystilanne jatkuu pitkään, myös vaikutuksen työeläkkeiden rahoitukseen ovat suuremmat ja niitä arvioidaan tarvittaessa erikseen.

Koronavirusepidemialla on ollut vaikutusta rahoitusmarkkinoihin ja sen myötä myös rahastoituihin eläkevaroihin (kts. Rahoitusmarkkinat, työeläkevarat ja vakavaraisuus). Tämä ei kuitenkaan vaikuta lyhyellä aikavälillä maksettaviin eläkkeisiin. Pidemmällä aikavälillä eläkevarat ja niille saatavat tuotot vaikuttavat eläkkeiden rahoitukseen. Erityisesti pidentyessään huono markkinatilanne voi tuoda eläkejärjestelmään rahoitushaasteita, joita arvioidaan tarvittaessa erikseen.

Työeläkkeiden rahoitus elää taloustilanteen ja työllisyyden mukaan. Tällä hetkellä rahoitus on vakaalla pohjalla ja kestää myös satunnaista heiluntaa.

Työeläkkeiden rahoitukseen vaikuttavista tekijöistä on kerrottu tarkemmin uutiskirjeartikkelissamme: Syntyvyys, maahanmuutto, talous – työeläkkeiden rahoitus on monen tekijän summa.

Rahoitusmarkkinat, työeläkevarat ja vakavaraisuus

Osakemarkkinoilla tapahtui helmi-maaliskuun 2020 aikana merkittävää laskua, kun pörssikurssit romahtivat ympäri maailmaa. Työeläkevakuuttajien sijoituksista lähes puolet on osake- ja osaketyyppisissä sijoituksissa, jolloin muutokset osakemarkkinoilla vaikuttavat väistämättä myös työeläkesijoitusten määrään. Työeläkevakuuttajien edellinen sijoitusvuosi 2019 oli kuitenkin ollut ennätyshyvä, ja hyvien sijoitustuottojen ansiosta myös yksityisalojen työeläkevakuuttajien vakavaraisuus eli kyky kohdata sijoitustoiminnan riskejä oli koronavirusepidemian iskiessä vahvalla tasolla.

Tilanne rahoitusmarkkinoilla muuttui maaliskuussa 2020 hyvin poikkeukselliseksi, mistä syystä Finanssivalvonta antoi sosiaali- ja terveysministeriölle maaliskuussa ilmoituksen. Finanssivalvonnan arvion mukaan työeläkevakuuttajien keskimääräinen vakavaraisuus uhkasi heiketä nopeasti ja merkittävästi. Sosiaali- ja terveysministeriö harkitsi ilmoituksen perusteella lainsäädännöllisiä tai muita toimenpiteitä.

Alkuvuoden aikana tehtiinkin muutamia vakavaraisuuden vahvistamiseen liittyviä toimenpiteitä, jotka on kuvattu tarkemmin kohdassa Vakavaraisuuden vahvistaminen.

Työeläkevakuuttajien vuoden 2020 ensimmäinen sijoituskvartaali päättyi maaliskuun lopussa, ja varojen määrä supistui alkuvuoden aikana kaikkiaan noin 22 miljardilla eurolla. Tämä vaikutti myös vakavaraisuuden heikkenemiseen vuoden 2020 ensimmäisellä neljänneksellä. Kevään kuluessa tilanne alkoi kuitenkin hiljalleen rauhoittua ja osakemarkkinat toipua. Samanaikaisesti myös työeläkevakuuttajien sijoitustuotot ja vakavaraisuus alkoivat hiljalleen vahvistumaan.

Loppuvuosi 2020 sujui sijoitusmarkkinoilla hyvin positiivisissa merkeissä, ja niin työeläkevakuuttajien hallinnoimat työeläkevarat kuin yksityisalojen työeläkevakuuttajien keskimääräinen vakavaraisuus olivat vuoden 2020 lopussa korkeammalla tasolla kuin vuotta aikaisemmin.

Vakavaraisuuden vahvistaminen

Eläkevakuuttajien vakavaraisuutta voidaan vahvistaa erilaisilla rahastoinnin ja sijoittamisen sääntöjen muutoksilla. Ministeriö, Finanssivalvonta ja työeläkevakuuttajat arvioivat keväällä 2020 tarkasti tilanteen etenemistä. Suomen hallituksen maaliskuussa 2020 tekemän päätöksen mukaan sosiaali- ja terveysministeriö olisi voinut antaa työeläkevakuuttajille luvan poiketa vakavaraisuusvaatimuksista taloustilanteen vuoksi.

Työeläkeyhtiöt hakivat sosiaali- ja terveysministeriöltä muutosta eläkerahastointia koskeviin sääntöihin 18.3.2020, ja saivat ministeriöltä puoltavan päätöksen 19.3.2020. Muutoshakemus koski vanhuuseläkerahastojen täydentämisen laskentaan käytettävää täydennyskerrointa, joka määräytyy eläkevakuuttajien keskimääräisen vakavaraisuuden perusteella. Yksityisalojen työeläkevakuuttajat vahvistavat eläkerahastoja täydennyskerrointa vastaavalla tuotolla vuosittain. Hakemuksen ja saadun päätöksen perusteella rahastojen täydentäminen jätettiin määräaikaisesti tekemättä ja näin vahvistettiin työeläkevakuuttajien vakavaraisuutta. Täydentämisestä luovuttiin 1.4.2020 alkaen. Lisätietoja tiedotteestamme: Koronaviruksesta johtuva eläkemaksujen lykkäysmahdollisuus ministeriön valmisteluun.

Eläkesäätiöiden, -kassojen ja Merimieseläkekassan osalta vastaava rahastojen täydentäminen jätettiin määräaikaisesti tekemättä ja näin vahvistetiin myös niiden vakavaraisuutta 25.3.2020 ja 30.3.2020 voimaan tulleilla sosiaali- ja terveysministeriön asetuksilla.

Suomen hallitus antoi 26.3.2020 asetuksen, jolla Finanssivalvonnalle annettiin määräajaksi valtuudet pidentää työeläkevakuuttajien tervehdyttämissuunnitelman toteuttamiselle asetettua määräaikaa siten, että se päättyy viimeistään kolmen vuoden kuluttua asetuksen antamisesta. Asetuksen tavoitteena on mahdollistaa eläkevarojen pitkän aikavälin hyvä tuottopotentiaali poikkeuksellisissa olosuhteissa. Nykyisen lainsäädännön mukaan työeläkevakuuttajan tulee tehdä taloudellisen aseman tervehdyttämissuunnitelma, mikäli vakuuttajan vakavaraisuuspääoma laskee alle vakavaraisuusrajan. Aikaa suunnitelman toteuttamisella on normaalioloissa vuosi, tietyissä poikkeustapauksissa kaksi vuotta. Tämä asetus tuli voimaan 27.3.2020 ja on voimassa 26.3.2023 asti. Lisätietoja sosiaali- ja terveysministeriön tiedotteesta: Eläkelaitoksille enemmän aikaa tervehdyttää taloudellinen asemansa valtioneuvoston asetuksella.

Sosiaali- ja terveysministeriö valmisteli keväällä 2020 lakiesityksen työeläkevakuuttajien vakavaraisuuden väliaikaisesta vahvistamisesta. Esitys annettiin lausuntokierrokselle huhtikuun lopulla. Lakia ei kuitenkaan annettu välittömästi eduskunnalle, vaan se olisi tehty vasta sitten, jos työeläkevakuuttajien keskimääräinen vakavaraisuus olisi alentunut oleellisesti rahoitusmarkkinoiden tilanteen heikkenemisen johdosta. Lakiesitykseen sisältyi kolme eri toimenpidettä, joilla olisi vahvistettu työeläkevakuuttajien vakavaraisuuspääomaa. Toimenpiteitä on kuvattu tarkemmin kysymyksiä ja vastauksia työeläkevakuuttajien vakavaraisuudesta -tietopaketissamme. Lisätietoja myös uutisessamme: Työeläkevakuuttajien vakavaraisuuden vahvistamista valmistellaan. Lakiesitystä ei lopulta ollut tarvetta antaa.

Yritysten ja yrittäjien tukeminen eläkejärjestelmän näkökulmasta

Suomen hallitus ilmoitti 16.3.2020 pitämässään tiedotustilaisuudessa eri toimista, joilla suomalaisia yrityksiä pyritään auttamaan koronavirusepidemian aiheuttamassa haasteellisessa tilanteessa.

Työmarkkinakeskusjärjestöt (EK, SAK, Akava, STTK ja Kuntatyönantajat) puolestaan valmistelivat maan hallituksen pyynnöstä yhteistyössä listan esityksistä, joilla pyrittiin helpottamaan yritysten tilannetta koronakriisissä. He antoivat esityksensä 18.3.2020. Osa työmarkkinakeskusjärjestöjen esitysten voimaantulosta edellytti lainsäädäntömuutoksia.

Työeläkemaksujen maksuajan pidentäminen

TyEL- ja YEL-maksut

Yksi maan hallituksen päättämistä toimenpiteistä liittyi työeläkemaksujen maksuaikaan (TyEL- ja YEL-maksut): yritys voi saada työeläkevakuuttajalle esitetystä pyynnöstä työeläkemaksuille enintään kolmella kuukaudella pidennetyn maksuajan nykyisellä 2 prosentin korolla. Työeläkeyhtiöt toimittivat yhteisen hakemuksen 18.3.2020 sosiaali- ja terveysministeriölle, joka antoi myönteisen päätöksen 19.3.2020. TyEL-maksujen osalta muutokset koskivat helmi-toukokuussa 2020 maksettuja palkkoja, ja YEL-maksujen osalta muutokset koskivat 20.3.-30.6.2020 erääntyneitä maksueriä. Lisätietoja tiedotteestamme: Koronaviruksesta johtuva eläkemaksujen lykkäysmahdollisuus ministeriön valmisteluun.

MEL-maksut

Hallitus antoi 2.4.2020 myös esityksen merimieseläkelain väliaikaisesta muuttamisesta. Sen mukaan Merimieseläkekassa voi varustamon pyynnöstä siirtää merimieseläkelain mukaisen työeläkemaksun eräpäivää enintään kolmella kuukaudella. Eduskunta hyväksyi lain 6.4.2020, ja tasavallan presidentti vahvisti sen 7.4.2020. Laki tuli voimaan 10.4.2020 ja sitä sovellettiin ajalla 10.4.-31.7.2020 erääntyneisiin työeläkemaksuihin. Lakimuutoksella pyrittiin helpottamaan koronavirusepidemian varustamoille aiheuttamaa hankalaa taloustilannetta. Lisätietoja Sosiaali- ja terveysministeriön tiedotteesta: Varustamoille tilapäistä joustoa työeläkevakuutusmaksujen maksamiseen.

MYEL-maksut

Hallitus antoi 8.4.2020 asetuksen, jolla väliaikaisesti muutettiin maatalousyrittäjän eläkelain täytäntöönpanosta annettua valtioneuvoston asetusta. Muutoksen myötä Melan oli mahdollista siirtää maatalousyrittäjän tai apurahansaajan pyynnöstä työeläkemaksujen eräpäivää enintään kolmella kuukaudella. Mahdollisuus koski laskuja, joiden alkuperäinen eräpäivä oli ajalla 10.4.-31.7.2020. Eräpäivää voitiin siirtää työeläkemaksujen lisäksi myös ryhmähenkivakuutusmaksun ja pakollisen työajan työtapaturmavakuutusmaksun osalta. Asetus tuli voimaan 10.4.2020. Lisätietoja Melan uutisesta: Melan maksuihin mahdollisuus saada lykkäystä koronatilanteen takia.

Kunta-alan yritykset

Keva siirsi kunta-alan yhtiöiden ja muiden yhteisöjen palkkaperusteisen eläkemaksun huhti-, touko-, kesä- ja heinäkuun 2020 eräpäiviä neljällä kuukaudella. Siirtoajalta ei peritty korkoa. Siirto koski kuntien ja kuntayhtymien määräysvallassa olevia osakeyhtiöitä, säätiöitä, yhdistyksiä ja osuuskuntia. Asiasta on kerrottu tarkemmin Kevan uutisessa: Kevan jäsenyhteisönä olevien osakeyhtiöiden palkkaperusteiset eläkemaksut maksuun syksyllä.

Työnantajien TyEL-maksujen määräaikainen alentaminen

Työmarkkinakeskusjärjestöt esittivät keväällä 2020 työeläkemaksujen tilapäistä alentamista arviolta noin miljardilla eurolla. Tämä toteutettiin alentamalla yksityisalojen työnantajan TyEL-maksua tilapäisesti 2,6 prosenttiyksikköä, mikä tarkoitti tilapäistä poikkeamista maksumuutosten 50/50-säännöstä. Alennus tuli voimaan 1.5.2020 ja oli voimassa vuoden 2020 loppuun saakka. Maan hallitus antoi asiasta lakiesityksen eduskunnalle 2.4.2020, jonka jälkeen toimitimme sosiaali- ja terveysministeriölle hakemuksen työeläkemaksun perusteiden muuttamisesta tämän mukaisesti. Lisätietoja uutisestamme: Yksityisalojen työnantajien työeläkemaksuun tulossa määräaikainen alennus.

Eduskunta hyväksyi lain 6.4.2020 ja tasavallan presidentti vahvisti sen 7.4.2020.

Maksun alentamiseen käytettiin työeläkejärjestelmän EMU-puskuria. Puskuri kartutetaan uudelleen korottamalla työnantajan maksua tilapäisesti vuosina 2022-2025 siten, että tilapäisen alennuksen vaikutus kompensoidaan kokonaan. Alennuksen vaikutuksista on kerrottu tarkemmin EMU-puskuria käsittelevässä tietopaketissamme, Miten työnantajille vuonna 2020 annettava maksualennus vaikuttaa EMU-puskurin kokoon?

Merimieseläkekassan sekä eläkesäätiöiden ja -kassojen osalta määräaikaisia maksualennuksia toteutettiin vain soveltuvin osin niiden eläkeyhtiöistä poikkeavan työeläkemaksun määräytymisen takia. Myös julkisten alojen työeläkevakuuttaja Keva oli maksualennuksen välittömän vaikutuspiirin ulkopuolella.

Takaisinlainaus ja vakavaraisuussääntöjen muutosten vaikutus asiakashyvityksiin

Työmarkkinakeskusjärjestöt halusivat myös parantaa yritysten mahdollisuuksia maksaa työeläkemaksunsa takaisinlainauksella siten, että Finnvera antaa yrityksille takaisinlainauksen edellyttämiä vakuuksia. Takaisinlainauksesta on kerrottu tarkemmin tietopaketissamme Kysymyksiä ja vastauksia takaisinlainauksesta.

Lisäksi työmarkkinakeskusjärjestöt katsoivat, että kun työeläkeyhtiöiden vakavaraisuussääntöjä helpotettiin ja työnantajien eläkemaksuja alennettiin, on työeläkeyhtiöiden syytä pidättäytyä siltä ajalta asiakashyvitysten maksamiselta. Näin on kirjattu myös vahvistettuun lakiin työeläkemaksun tilapäisestä alentamisesta.

Valtion eläkerahaston sijoitukset

Maan hallituksen päätöksen mukaisesti Valtion eläkerahasto (VER) ohjattiin määräajaksi lisäämään sijoituksia suomalaisten yritysten yritystodistuksiin. Yritystodistusten määrää lisättiin enintään miljardiin euroon markkinatilanteesta riippuen. Sijoitukset suunnataan jatkossakin vähäisen luottoriskin omaavien yhtiöiden velkapapereihin ja ne tehdään markkinaehtoisesti. Lisätietoja asiasta VERin uutisessa, Valtion Eläkerahasto lisännyt sijoituksia yritystodistusmarkkinoille.

Muutokset liiketilavuokrien perimiseen

Monet työeläkevakuuttajat toimivat myös liiketilojen vuokranantajina, joko suoraan tai osana kauppakeskuksia. Koska monen yrittäjän liiketoiminta kohtasi merkittäviä haasteita koronavirusepidemian vuoksi erityisesti keväällä 2020, ovat työeläkevakuuttajat linjanneet erilaisista joustoista vuokranmaksuun liittyen.

Kaikki työeläkeyhtiöt (Elo, Ilmarinen, Varma ja Veritas) lopettivat vuokran perimisien ravintolatoimijoilta kahden kuukauden ajaksi keväällä 2020. Linjauksen taustalla oli eduskunnan päätös sulkea ravintolat huhti- toukokuuksi koronaviruksen leviämisen hillitsemiseksi. Päätökset koskivat niitä ravintoloita, jotka toimivat vuokralla työeläkeyhtiön kokonaan omistamissa liiketiloissa tai kiinteistöissä. Tarkemmat tiedot löytyvät työeläkeyhtiöiden omilta verkkosivuilta.

Työeläkevakuuttajat ovat kertoneet mahdollisuuksista myös muiden alojen yrittäjille esimerkiksi keskeyttää vuokrien laskutus tai muuten neuvotella tapauskohtaisista ratkaisuista. Tarkemmat tiedot löytyvät kunkin työeläkevakuuttajan omilta verkkosivuilta.

Lisätietoja:

Sivua päivitettiin säännöllisesti keväällä 2020 sitä mukaa, kun työeläkealan näkökulmasta oli uutta kerrottavaa.