Kuluneen kevään aikana koronavirus on levinnyt merkittävästi myös Suomessa. Koronavirusepidemialla on ollut erilaisia vaikutuksia niin talouteen kuin yhteiskuntaan yleensä. Työeläkejärjestelmä ei ole näistä erillinen, vaan koronavirusepidemia vaikuttaa myös työeläkkeisiin. Tälle sivulle olemme koonneet tietoa koronaviruksen vaikutuksista työeläkejärjestelmän eri osa-alueille. Päivitämme sivua säännöllisesti sitä mukaa, kun uutta tietoa on saatavilla.

Sivun sisältö:

Maksettavat työeläkkeet

Työeläkkeiden myöntäminen ja maksaminen sujuu normaalisti koronavirustilanteesta huolimatta. Työeläkevakuuttajat ovat velvoitettuja jatkamaan toimintaansa kaikissa tilanteissa, myös poikkeusolojen aikana.

Myös työeläkevakuuttajien asiakaspalvelu toimii lähtökohtaisesti normaalisti, vähintään puhelimen ja sähköisten yhteyksien avulla. Asiakaspalvelupisteet saattavat olla suljettuina. Kukin työeläkevakuuttaja informoi asiakkaitaan mahdollisista poikkeuksista asiakaspalvelussaan.

Työkyvyttömyyseläkkeet ja kuntoutusetuudet

Eläketurvakeskus on antanut 20.3.2020 soveltamisohjeen, jossa on suosituksia työkyvyttömyyseläkkeiden ja kuntoutusetuuksien maksamiseen koronaviruksen aiheuttaman poikkeustilan aikana.

Jos täydellä tai osatyökyvyttömyyseläkkeellä oleva henkilö määrätään valmiuslain perusteella työhön, työmääräyksen vuoksi saaduilla ansioilla ei ole vaikutusta työkyvyttömyyseläkeoikeuteen tai työkyvyttömyyseläkkeen maksamiseen. Työkyvyttömyyseläkkeeseen liittyvä ansioraja voi ylittyä työmääräyksen ajalta, ja tätä ei oteta ansiovalvonnassa huomioon. Eläkkeen maksu jatkuu normaalisti.

Työeläkekuntoutuksella olevalle henkilölle maksettavan kuntoutusrahan ja kuntoutuskorotuksen maksamista jatketaan koronavirusepidemian aiheuttaman poikkeustilan aikana keskeyttämisperustetta seuraavan kalenterikuukauden loppuun. Perusteen kuntoutuksen keskeytymiselle ja kuntoutusetuuden maksun jatkumiselle tulee olla sellainen, johon kuntoutuja itse ei voi vaikuttaa. Tällainen on esimerkiksi määräys karanteeniin tai eristykseen tai oppilaitoksen päätös olla järjestämättä opetusta.

Työeläkevakuuttaja voi harkintansa mukaan myöntää kuntoutusavustusta, jos se on kuntoutujan kokonaistilanteen kannalta tarkoituksenmukaista ja hänen toimeentuloaan ei ole turvattu muilla etuuksilla. Edellytyksenä tälle on, että kuntoutus jatkuu keskeytyksen jälkeen.

Jos kuntoutusrahan tai kuntoutuskorotuksen saaja määrätään valmiuslain voimassaolon perusteella työhön, työansioilla ei ole vaikutusta kuntoutusetuuksien maksamiseen, jos kuntoutus muuten jatkuu suunnitelman mukaan.

Lisätietoja Työeläkelakipalvelun uutisesta Työkyvyttömyyseläkkeiden ja kuntoutusetuuksien maksaminen koronaviruksen aiheuttamassa poikkeustilanteessa ja soveltamisohjeessa Kuntoutusetuuksien ja työkyvyttömyyseläkkeiden maksaminen koronaviruksen aiheuttamassa poikkeustilanteessa.

Työeläkkeiden rahoitus ja työllisyys

Yksityisalojen työeläkkeet maksetaan valtaosin tällä hetkellä töissä olevilta perittävillä työeläkemaksuilla. Osa kuitenkin katetaan aiemmin rahastoihin siirretyistä varoista ja niiden tuotoista. Julkisilla aloilla on käytössä puskuriluontoiset rahastot osana eläkkeiden maksua. Yrittäjäeläkkeet puolestaan rahoitetaan yrittäjien maksamilla eläkemaksuilla ja valtionosuuksilla.

Koronavirusepidemia voi vaikuttaa työeläkkeiden rahoitukseen pääosin työllisyyden kautta. Mikäli epidemia johtaa merkittäviin lomautuksiin tai irtisanomisiin, voivat perittävät työeläkemaksut jäädä matalammiksi kuin mitä niiden on arvioitu olevan. Tällaisessa tilanteessa eläkejärjestelmän puskurirahastoja käytettäisiin enemmän. Jos huono työllisyystilanne jatkuu pitkään, myös vaikutuksen työeläkkeiden rahoitukseen ovat suuremmat ja niitä arvioidaan tarvittaessa erikseen.

Koronavirusepidemialla on jo ollut vaikutusta rahoitusmarkkinoihin ja sen myötä myös rahastoituihin eläkevaroihin (kts. Rahoitusmarkkinat, työeläkevarat ja vakavaraisuus). Tämä ei kuitenkaan vaikuta lyhyellä aikavälillä maksettaviin eläkkeisiin. Pidemmällä aikavälillä eläkevarat ja niille saatavat tuotot vaikuttavat eläkkeiden rahoitukseen. Erityisesti pidentyessään huono markkinatilanne voi tuoda eläkejärjestelmään rahoitushaasteita, joita arvioidaan tarvittaessa erikseen.

Työeläkkeiden rahoitus elää taloustilanteen ja työllisyyden mukaan. Tällä hetkellä rahoitus on vakaalla pohjalla ja kestää myös satunnaista heiluntaa.

Työeläkkeiden rahoitukseen vaikuttavista tekijöistä on kerrottu tarkemmin uutiskirjeartikkelissamme: Syntyvyys, maahanmuutto, talous – työeläkkeiden rahoitus on monen tekijän summa.

Rahoitusmarkkinat, työeläkevarat ja vakavaraisuus

Osakemarkkinoilla tapahtui helmi-maaliskuun aikana merkittävää laskua, kun pörssikurssit romahtivat ympäri maailmaa. Työeläkevakuuttajien sijoituksista lähes puolet on osake- ja osaketyyppisissä sijoituksissa, jolloin muutokset osakemarkkinoilla vaikuttavat väistämättä myös työeläkesijoitusten määrään.

Vuosi 2019 oli työeläkevakuuttajille ennätyshyvä sijoitusvuosi, ja työeläkevarat olivat noin 215 miljardia vuoden lopussa. Hyvien sijoitustuottojen ansiosta myös yksityisalojen työeläkevakuuttajien vakavaraisuus eli kyky kohdata sijoitustoiminnan riskejä oli vuodenvaihteessa vahvalla tasolla. Vakavaraisuussääntely koskee yksityisalojen työeläkevakuuttajia eli työeläkeyhtiöitä, eläkekassoja ja -säätiöitä. Vahva vakavaraisuus helpottaa myös koronavirusepidemian vaikutusten vastaanottoa.

Tilanne rahoitusmarkkinoilla muuttui maaliskuussa hyvin poikkeukselliseksi, mistä syystä Finanssivalvonta antoi sosiaali- ja terveysministeriölle maaliskuussa ilmoituksen (13.3.2020). Finanssivalvonnan arvion mukaan työeläkevakuuttajien keskimääräinen vakavaraisuus uhkasi heiketä nopeasti ja merkittävästi. Sosiaali- ja terveysministeriö harkitsi ilmoituksen perusteella lainsäädännöllisiä tai muita toimenpiteitä.

Työeläkevakuuttajien vuoden ensimmäinen sijoituskvartaali päättyi maaliskuun lopussa, ja varojen määrä supistui alkuvuoden aikana kaikkiaan noin 22 miljardilla eurolla. Työeläkevarat olivat siten maaliskuun lopussa yhteensä 193 miljardia euroa. Aiheesta on kerrottu tarkemmin tuoreimmassa sijoitusanalyysissämme.

Vakavaraisuuden vahvistaminen

Eläkevakuuttajien vakavaraisuutta voidaan vahvistaa erilaisilla rahastoinnin ja sijoittamisen sääntöjen muutoksilla. Ministeriö, Finanssivalvonta ja työeläkevakuuttajat arvioivat tarkasti tilanteen etenemistä. Suomen hallituksen maanantaina 16.3.2020 tekemän päätöksen mukaan sosiaali- ja terveysministeriö voi antaa työeläkevakuuttajille luvan poiketa vakavaraisuusvaatimuksista taloustilanteen vuoksi.

Työeläkeyhtiöt hakivat sosiaali- ja terveysministeriöltä muutosta eläkerahastointia koskeviin sääntöihin 18.3.2020, ja saivat ministeriöltä puoltavan päätöksen 19.3.2020. Muutoshakemus koski vanhuuseläkerahastojen täydentämisen laskentaan käytettävää täydennyskerrointa, joka määräytyy eläkevakuuttajien keskimääräisen vakavaraisuuden perusteella. Yksityisalojen työeläkevakuuttajat vahvistavat eläkerahastoja täydennyskerrointa vastaavalla tuotolla vuosittain. Hakemuksen ja saadun päätöksen perusteella rahastojen täydentäminen jätetään määräaikaisesti tekemättä ja näin vahvistetaan työeläkevakuuttajien vakavaraisuutta. Täydentämisestä luovuttiin 1.4.2020 alkaen. Lisätietoja tiedotteestamme: Koronaviruksesta johtuva eläkemaksujen lykkäysmahdollisuus ministeriön valmisteluun.

Eläkesäätiöiden, -kassojen ja Merimieseläkekassan osalta vastaava rahastojen täydentäminen jätetään määräaikaisesti tekemättä ja näin vahvistetaan myös niiden vakavaraisuutta 25.3.2020 ja 30.3.2020 voimaan tulleilla sosiaali- ja terveysministeriön asetuksilla.

Suomen hallitus antoi 26.3.2020 asetuksen, jolla Finanssivalvonnalle annetaan määräajaksi valtuudet pidentää työeläkevakuuttajien tervehdyttämissuunnitelman toteuttamiselle asetettua määräaikaa siten, että se päättyy viimeistään kolmen vuoden kuluttua asetuksen antamisesta. Asetuksen tavoitteena on mahdollistaa eläkevarojen pitkän aikavälin hyvä tuottopotentiaali poikkeuksellisissa olosuhteissa. Nykyisen lainsäädännön mukaan työeläkevakuuttajan tulee tehdä taloudellisen aseman tervehdyttämissuunnitelma, mikäli vakuuttajan vakavaraisuuspääoma laskee alle vakavaraisuusrajan. Aikaa suunnitelman toteuttamisella on normaalioloissa vuosi, tietyissä poikkeustapauksissa kaksi vuotta. Tämä asetus tuli voimaan 27.3.2020 ja on voimassa 26.3.2023 asti. Lisätietoja sosiaali- ja terveysministeriön tiedotteesta: Eläkelaitoksille enemmän aikaa tervehdyttää taloudellinen asemansa valtioneuvoston asetuksella.

Sosiaali- ja terveysministeriö on valmistellut lakiesityksen työeläkevakuuttajien vakavaraisuuden väliaikaisesta vahvistamisesta. Esitys annettiin lausuntokierrokselle huhtikuun lopulla. Lakia ei kuitenkaan ole tarkoitus välittömästi antaa eduskunnalle, vaan se tehdään vasta sitten, jos työeläkevakuuttajien keskimääräinen vakavaraisuus alenee oleellisesti rahoitusmarkkinoiden tilanteen heikkenemisen johdosta. Lakiesitykseen sisältyy kolme eri toimenpidettä, joilla vahvistettaisiin työeläkevakuuttajien vakavaraisuuspääomaa. Toimenpiteitä on kuvattu tarkemmin kysymyksiä ja vastauksia työeläkevakuuttajien vakavaraisuudesta -tietopaketissamme. Lisätietoja myös uutisessamme: Työeläkevakuuttajien vakavaraisuuden vahvistamista valmistellaan.

Yritysten ja yrittäjien tukeminen eläkejärjestelmän näkökulmasta

Suomen hallitus ilmoitti 16.3.2020 pitämässään tiedotustilaisuudessa eri toimista, joilla suomalaisia yrityksiä pyritään auttamaan koronavirusepidemian aiheuttamassa haasteellisessa tilanteessa.

Työmarkkinakeskusjärjestöt (EK, SAK, Akava, STTK ja Kuntatyönantajat) ovat puolestaan valmistelleet maan hallituksen pyynnöstä yhteistyössä listan esityksistä, joilla pyritään helpottamaan yritysten tilannetta koronakriisissä. He antoivat esityksensä 18.3.2020. Osa työmarkkinakeskusjärjestöjen esitysten voimaantulosta edellyttää lainsäädäntömuutoksia.

Työeläkemaksujen maksuajan pidentäminen

TyEL- ja YEL-maksut

Yksi maan hallituksen päättämistä toimenpiteistä liittyi työeläkemaksujen maksuaikaan (TyEL- ja YEL-maksut): yritys voi saada työeläkevakuuttajalle esitetystä pyynnöstä työeläkemaksuille enintään kolmella kuukaudella pidennetyn maksuajan nykyisellä 2 prosentin korolla. Työeläkeyhtiöt toimittivat yhteisen hakemuksen 18.3.2020 sosiaali- ja terveysministeriölle, joka antoi myönteisen päätöksen 19.3.2020. Lisätietoja tiedotteestamme: Koronaviruksesta johtuva eläkemaksujen lykkäysmahdollisuus ministeriön valmisteluun.

MEL-maksut

Hallitus on 2.4.2020 antanut myös esityksen merimieseläkelain väliaikaisesta muuttamisesta. Sen mukaan Merimieseläkekassa voi varustamon pyynnöstä siirtää merimieseläkelain mukaisen työeläkemaksun eräpäivää enintään kolmella kuukaudella. Eduskunta hyväksyi lain 6.4.2020, ja tasavallan presidentti vahvisti sen 7.4.2020. Laki tuli voimaan 10.4.2020. Lakimuutoksella pyritään helpottamaan koronavirusepidemian varustamoille aiheuttamaa hankalaa taloustilannetta. Lisätietoja Merimieseläkekassan tiedotteesta: Varustamoille mahdollisuus lykätä MEL-vakuutusmaksuja.

MYEL-maksut

Hallitus antoi 8.4.2020 asetuksen, jolla väliaikaisesti muutetaan maatalousyrittäjän eläkelain täytäntöönpanosta annettua valtioneuvoston asetusta. Muutoksen myötä Melan on mahdollista siirtää maatalousyrittäjän tai apurahansaajan pyynnöstä työeläkemaksujen eräpäivää enintään kolmella kuukaudella. Eräpäivää voidaan siirtää työeläkemaksujen lisäksi myös ryhmähenkivakuutusmaksun ja pakollisen työajan työtapaturmavakuutusmaksun osalta. Asetus tuli voimaan 10.4.2020. Lisätietoja Melan uutisesta: Melan maksuihin mahdollisuus saada lykkäystä koronatilanteen takia.

Kunta-alan yritykset

Keva on päättänyt siirtää kunta-alan yhtiöiden ja muiden yhteisöjen palkkaperusteisen eläkemaksun eräpäivää neljällä kuukaudella. Siirtoajalta ei peritä korkoa. Siirto koskee kuntien ja kuntayhtymien määräysvallassa olevia osakeyhtiöitä, säätiöitä, yhdistyksiä ja osuuskuntia. Asiasta on kerrottu tarkemmin Kevan uutisessa: Kevan jäsenyhteisönä olevien osakeyhtiöiden palkkaperusteiset eläkemaksut maksuun syksyllä.

Työnantajien TyEL-maksujen määräaikainen alentaminen

Työmarkkinakeskusjärjestöt esittivät työeläkemaksujen tilapäistä alentamista arviolta noin miljardilla eurolla. Tämä toteutetaan alentamalla yksityisalojen työnantajan TyEL-maksua tilapäisesti 2,6 prosenttiyksikköä, mikä tarkoittaa tilapäistä poikkeamista maksumuutosten 50/50-säännöstä. Alennus tuli voimaan 1.5.2020 ja on voimassa vuoden 2020 loppuun saakka. Maan hallitus antoi asiasta lakiesityksen eduskunnalle 2.4.2020, jonka jälkeen toimitimme sosiaali- ja terveysministeriölle hakemuksen työeläkemaksun perusteiden muuttamisesta tämän mukaisesti. Lisätietoja uutisestamme: Yksityisalojen työnantajien työeläkemaksuun tulossa määräaikainen alennus.

Eduskunta hyväksyi lain 6.4.2020 ja tasavallan presidentti vahvisti sen 7.4.2020.

Maksun alentamiseen käytetään työeläkejärjestelmän EMU-puskuria. Puskuri kartutetaan uudelleen korottamalla työnantajan maksua tilapäisesti vuosina 2022-2025 siten, että tilapäisen alennuksen vaikutus kompensoidaan kokonaan. Alennuksen vaikutuksista on kerrottu tarkemmin EMU-puskuria käsittelevässä tietopaketissamme, Miten työnantajille vuonna 2020 annettava maksualennus vaikuttaa EMU-puskurin kokoon?

Merimieseläkekassan sekä eläkesäätiöiden ja -kassojen osalta määräaikaisia maksualennuksia toteutetaan vain soveltuvin osin niiden eläkeyhtiöistä poikkeavan työeläkemaksun määräytymisen takia. Myös julkisten alojen työeläkevakuuttaja Keva on maksualennuksen välittömän vaikutuspiirin ulkopuolella.

Takaisinlainaus ja vakavaraisuussääntöjen muutosten vaikutus asiakashyvityksiin

Lisäksi työmarkkinakeskusjärjestöt haluavat parantaa yritysten mahdollisuuksia maksaa työeläkemaksunsa takaisinlainauksella siten, että Finnvera antaa yrityksille takaisinlainauksen edellyttämiä vakuuksia. Takaisinlainauksesta on kerrottu tarkemmin tietopaketissamme Kysymyksiä ja vastauksia takaisinlainauksesta.

Työmarkkinakeskusjärjestöt myös katsovat, että kun työeläkeyhtiöiden vakavaraisuussääntöjä helpotetaan ja työnantajien eläkemaksuja alennetaan, on työeläkeyhtiöiden syytä pidättäytyä siltä ajalta asiakashyvitysten maksamiselta. Näin on kirjattu myös vahvistettuun lakiin työeläkemaksun tilapäisestä alentamisesta.

Valtion eläkerahaston sijoitukset

Maan hallituksen päätöksen mukaisesti Valtion eläkerahasto (VER) ohjataan määräajaksi lisäämään sijoituksia suomalaisten yritysten yritystodistuksiin. VER on jo käynnistänyt nämä lisäsijoitukset, ja yritystodistusten määrää lisätään enintään miljardiin euroon markkinatilanteesta riippuen. Sijoitukset suunnataan jatkossakin vähäisen luottoriskin omaavien yhtiöiden velkapapereihin ja ne tehdään markkinaehtoisesti. Lisätietoja asiasta VERin uutisessa, Valtion Eläkerahasto lisännyt sijoituksia yritystodistusmarkkinoille.

Muutokset liiketilavuokrien perimiseen

Monet työeläkevakuuttajat toimivat myös liiketilojen vuokranantajina, joko suoraan tai osana kauppakeskuksia. Koska monen yrittäjän liiketoiminta on kohdannut merkittäviä haasteita koronavirusepidemian vuoksi, ovat työeläkevakuuttajat linjanneet erilaisista joustoista vuokranmaksuun liittyen.

Kaikki työeläkeyhtiöt (Elo, Ilmarinen, Varma ja Veritas) ovat ilmoittaneet lopettavansa vuokran perimisien ravintolatoimijoilta kahden kuukauden ajaksi. Linjauksen taustalla on eduskunnan päätös sulkea ravintolat huhti- toukokuuksi koronaviruksen leviämisen hillitsemiseksi. Päätökset koskevat niitä ravintoloita, jotka toimivat vuokralla työeläkeyhtiön kokonaan omistamissa liiketiloissa tai kiinteistöissä. Tarkemmat tiedot löytyvät työeläkeyhtiöiden omilta verkkosivuilta.

Työeläkevakuuttajat ovat kertoneet mahdollisuuksista myös muiden alojen yrittäjille esimerkiksi keskeyttää vuokrien laskutus tai muuten neuvotella tapauskohtaisista ratkaisuista. Tarkemmat tiedot löytyvät kunkin työeläkevakuuttajan omilta verkkosivuilta.

Lisätietoja:

Tämä sivu on julkaistu tiistaina 17.3.2020. Sivua tullaan päivittämään arkipäivisin aina, kun työeläkealan näkökulmasta on uutta kerrottavaa.

Viimeisin päivitys 12.6.2020: Muutettu tekstin aikamuotoja ja tarkennettu sijoitusvarojen määrän vähentymistä alkuvuoden aikana.