Saatavien perinnästä annetun lain väliaikainen muuttaminen
Annoimme lausunnon oikeusministeriölle koskien hallituksen esitystä eduskunnalle laeiksi saatavien perinnästä annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta, saatavien perinnästä annetun lain 7 §:n 5 momentin väliaikaisesta muuttamisesta ja luottotietolain 24 §:n 1 momentin 7 kohdan väliaikaisesta muuttamisesta.
Saatavien perinnästä annettua lakia on jo kertaalleen muutettu väliaikaisesti koronavirusepidemian johdosta ajalle 1.1.-30.6.2021. Koska epidemian aiheuttama kriisi ei vielä ole yritysten osalta ohi, on väliaikaisen lain voimassaolon jatkamisen tavoitteena estää se, että koronavirustilanteen vuoksi maksuvaikeuksiin joutuneiden yritysten taloudellinen ahdinko syvenisi korkeiden perintäkulujen vuoksi. Lisäksi tavoitteena on rajoittaa tratan käyttöä yrityssaatavien perinnässä maksuhäiriömerkinnöistä yritysten toiminnalle aiheutuvien haittojen vuoksi.
Vastasimme lausunnossamme seuraaviin kysymyksiin:
Yleiset huomiot ehdotetuista muutoksista
Koronatilanteen vaikuttaessa edelleen yritysten toimintaedellytyksiin, on ymmärrettävää ja hyväksyttävää, että yritysten taloudellista ahdinkoa pyritään keventämään ja väliaikaisiin maksuvaikeuksiin joutuneita yrityksiä auttamaan. Näitä perusteeltaan hyviä tarkoituksia ei kuitenkaan pitäisi tehdä säätämällä liiallisia esteitä tehokkaan perinnän suorittamiseksi.
Tulisiko tratan käyttökielto tiettyjen velallisten osalta olla voimassa 30.9.2021 tai 31.12.2021 asti vai jopa tätä pidempään?
Trattaperinnän käytön rajoittamista pidemmälle kuin korkeintaan 30.9.2021 saakka, ei voida pitää kannatettavana.
Perintäkeinona tratan tehokkuus perustuu pitkälti sen julkisuusvaikutukseen ja näin ollen keinon poistaminen veisi perinnän painopistettä vapaaehtoisesta perinnästä suoraan konkurssiperintään. Tätä ei voida erityisesti vallitsevassa taloudellisessa tilanteessa pitää niin velkojien kuin myöskään velallisten etujen mukaisena. Trattaperintä on omiaan indikoimaan mahdollisia syveneviä maksuvaikeuksiaparemmin kuin perinnän siirtyminen nopeammin enemmän lopullista maksukyvyttömyyttä ennakoivaan konkurssiperintään.
Tratan käytön rajoittaminen kokonaisuudessaan aiheuttaa pidemmällä aikavälillä sen, että asiakkaiden maksukyvyn arvioiminen tulee entistä hankalammaksi ja epävarmemmaksi. Luottoriskin kasvaessa tämä tulee vaikuttamaan myös työeläkealan osalta siihen, että suhtautuminen yritysten maksujärjestelyihin tulee olemaan pidemmällä aikavälillä pidättyväisempää. Näin ollen kaikkien yritysten mahdollisuus sopia maksuistaan heikkenee ja yhden perintäkeinon uupuminen valikoimasta aiheuttaa nopeammin vaikeuksia myös enemmän pistemäisen maksuvaikeuden piirissä oleville yrityksille. Luottotappioriskin kasvaminen tratan käytön rajoituksen pidentyessä on, myös työeläkealalla toimiville velkojille, todellinen. Tilanne korostuu entisestään, kun huomioidaan erityisesti työeläkealalla perittävien työeläkevakuutusmaksujen luonne. Vakuuttamisliiketoiminnassa luottotappioriskin huomioiminen ei ole mahdollista samassa laajuudessa kuin esimerkiksi rahoitusliiketoiminnassa.
Tulisiko tratan protestointiaika pidentää 14 vai 21 päivään?
Mahdollista tratan protestointiajan pidennystä väliaikaisesti pidetään merkittävästi käyttökelpoisempana ratkaisuna yritysten maksuajan lisäämiseksi verrattuna tratan käytön rajoittamiseen, mikäli protestointiaika pidetään kuitenkin kohtuullisena, esimerkiksi 14 päivän, mittaisena.
Muut huomiot esityksestä
Pysyvää lainmuutosta valmisteltaessa tulisi ottaa nyt esitettyä mietintöä laajemmin huomioon lainmuutosten vaikutukset eri velkojaryhmille. Poikkeuksellisena korona-aikana säädetty väliaikaislainsäädäntö ei saisi määrittää liian voimakkaasti pysyvän lain säännöksiä, vaan on otettava laajemmin huomioon tehokkaan perintäprosessin varmistaminen muiden tavoitteiden ohella.