Siirry sisältöön

Keitä uhkaa köyhyys eläkkeellä?

Eläke on heijastus meistä itse kunkin työurasta. Jos se jää lyhyeksi tai työsuhteiden väliin jää pitkiä jaksoja työelämän ulkopuolella, se näkyy karulla tavalla tulevassa eläkkeessä.

Työeläkeote heijastaa meistä itse kunkin tekemiä ammattivalintoja sekä työuran suunniteltuja ja suunnittelemattomia kiemuroita. Se myös ennustaa aikaa vanhuuseläkeikään ja näyttää, kuinka paljon työeläkettä on ehtinyt karttua tähänastisen työelämän perusteella. Ote ei kerro tulevaa lopullista eläkettä. Mitä enemmän työvuosia on edessä, sitä enemmän eläkettä ehtii vielä kertyä.

Jos työelämä jatkuu suhteellisen tasaisena, palkansaajalle kertyy työeläkettä kuukaudesta ja vuodesta toiseen automaattisesti, palkasta pidätettävien ja työnantajan maksamien työeläkemaksujen mukaan. Oikeastaan huomaamatta.

Mutta ainahan elämä ei mene niin.

Kelan eläkkeet tuovat vähimmäisturvaa

Jos ihminen joutuu melko nuorena pois työmarkkinoilta esimerkiksi sairauden takia, se tuntuu tuloissa loppuelämän. Vielä selvemmin niin käy, jos hän ei oikein koskaan pääse kiinni työn syrjään.

Jos työeläkettä ei syystä tai toisesta kerry lainkaan tai vain vähän, Kelan eläkkeet auttavat tilannetta. Henkilö voi hakea kansaneläkettä tai takuueläkettä.

Parikymmentä viime vuotta Kelalta eläkettä saavien määrä on tasaisesti vähentynyt ja työeläkettä saavien määrä kasvanut.

Ketkä tiukoilla eläkeläisenä?

Ekonomistimme Mauri Kotamäki ja Kelan tutkimustiimin päällikkö Karoliina Koskenvuo pohtivat, ketkä kenties ovat tulevaisuudessa niukan toimeentulon kanssa kamppailevia eläkeläisiä.

Pohdinnoissa nousevat esiin

  • lyhyen työuran jälkeen työkyvyttömäksi joutuvat,
  • osatyökykyiset,
  • nuoret, jotka eivät hakeudu peruskoulun jälkeen koulutukseen tai töihin,
  • osa maahanmuuttajista,
  • osa itsensätyöllistäjistä ja mikroyrittäjistä,
  • henkilöt, jotka hoitavat omaisiaan pitkiä aikoja.

Siis he, jotka ovat tiukoilla työikäisinäkin.

Työkyvyttömyyseläkeläisten määrä vähentynyt

‒ Työkyvyttömyys altistaa pienituloisuudelle tai köyhyydelle, se on tutkittu asia, Mauri Kotamäki aloittaa.

Työkyvyttömyyseläkeläisten määrä on onneksi kuitenkin vähentynyt viime vuosina suhteessa väestöön.

‒ 2000-luvun alussa työkyvyttömyyseläkkeellä oli noin 7,5 prosenttia väestöstä, 2009 jälkeen enää runsas 6 prosenttia. Ehkä yksi syy suhteen pienenemiselle on se, että vanhemmat työkyvyttömyyseläkeläiset ovat jo ylittäneet vanhuuseläkeiän rajan. Myös kuntoutus on nykyisin aiempaa aktiivisempaa, Kotamäki aprikoi.

Yhä enemmän nuoria työkyvyttömyyseläkkeellä

Mutta yksi ryhmä poikkeaa yleisestä suunnasta: nuorten työkyvyttömyyseläkkeen saajien osuus on kasvanut.

‒ Nuoria jää työelämän ulkopuolelle, koska heillä on jokin vamma tai sairaus. Heistä monet ovat kouluttautuneet esimerkiksi Kelan kuntoutusrahan turvin. Koska heille on myönnetty tukea kouluttautumiseen, on arvioitu, että heillä olisi realistiset mahdollisuudet saada vähintään osa toimeentulostaan ansiotyöllä. Heillä on sekä työhalua että motivaatiota, Karoliina Koskenvuo kuvaa.

Siitä huolimatta he eivät usein löydä työtä. Koskenvuo on ollut mukana nuoria kuntoutusrahaa saaneita koskeneessa seurantatutkimuksessa. Kuva ei ole kovin rohkaiseva.

Osatyökykyisen on vaikea löytää työtä

‒ Opintojen jälkeen monelle vaihtoehdoksi voi jäädä työkyvyttömyyseläke. Seurannassa olleista, kuntoutusrahaa saaneista nuorista hieman yli puolet oli joutunut turvautumaan toimeentulotukeen. Puolet seuratuista nuorista oli viiden vuoden kuluessa siirtynyt työkyvyttömyyseläkkeelle.

Osatyökykyisillä on siis muita suurempi köyhyysriski. Jos työtä ei löydy, se tarkoittaa hyvin pitkää aikaa pienellä työkyvyttömyyseläkkeellä. Ja sen jälkeen pienellä vanhuuseläkkeellä.

‒ Kaikenikäisten osatyökykyisten on Suomessa vaikea päästä töihin, ei pelkästään nuorten. On iso ongelma, jos tätä kehitystä ei saada muuttumaan, Koskenvuo painottaa.

Peruskoulupohjalla ei enää pärjää

Riski päätyä tulevaisuuden köyhiksi eläkeläisiksi on varsinkin niillä nuorilla, jotka jäävät peruskoulun jälkeen vaille opiskelupaikkaa ja työtä. Tutkimuksessa heitä kutsutaan NEET-nuoriksi (not in education, employment or training).

‒ Työt ovat muuttuneet, aputöitä ei ole. Koulutuksen merkitys korostuu koko ajan. Minkälainen työura tulee olemaan heillä, jotka eivät lähde keskiasteen koulutukseen? Koskenvuo kysyy.

Heitä on yllättävän paljon. Tilastokeskuksen mukaan 61 000 15-24-vuotiasta nuorta ei ollut työssä, koulutuksessa tai armeijassa vuonna 2016. Se on noin 10 prosenttia koko ikäluokasta.

Maahanmuuttajalla riski eläkeköyhyyteen

Työmarkkinoiden ulkopuolelle jääminen ja sitä kautta pienet tulot eläkkeellä odottavat monia maahanmuuttajia.

‒ Maahanmuutto on selkeästi asia, joka lisää todennäköisyyttä köyhyyteen eläkeläisenä. Jos ihminen tulee maahan melko iäkkäänä, hän ei ehdi kerryttää eläkettä, Mauri Kotamäki huomauttaa.

Eikä nuorempienkaan maahanmuuttajien työllistyminen ole tähän mennessä ollut helppoa.

Silpputyö ja omaishoito voivat tuoda pienen eläkkeen

Myös työsuhteiden pirstaleisuus voi altistaa eläkeläisköyhyydelle, Kotamäki pohtii.

‒ Se on asia, joka on otettava tosissaan työeläkejärjestelmän puolella. Eläkejärjestelmien väliin ei pidä tulla kuiluja, jolloin ihminen olisi pitkiä aikoja ilman eläkevakuutuksia.

Myös Kelan aktuaaripäällikkö Pertti Pykälä nosti tämän esiin Sosiaalivakuutus-lehden artikkelissa: ”Jos työsuhteet ylipäätään muuttuvat tilapäisemmiksi ja työurat silppumaisemmiksi, kansaneläkkeen tarve voi kasvaa.”

Karoliina Koskenvuo ottaa esiin vielä yhden ryhmän: omaishoitajat. Erityisesti he, jotka hoitavat vakavasti sairasta tai vammautunutta lasta, sillä heidän omaishoitajan uransa voi kestää hyvin kauan. Eläketulo jää silloin pieneksi.

Pitkä työura paras lääke

‒ Eläke on peili työelämästä. Jos on tasainen, pitkä työura, todennäköisyys eläkeläisköyhyyteen on pieni. Pienempikin palkka kerryttää kohtuullista eläkettä, kunhan työura on pitkä, Mauri Kotamäki vetää yhteen.

‒ Kansaneläkkeellä koetetaan vähän korjata tilannetta, mutta eläkevaiheessa ei enää pysty tekemään taikoja.

Lue lisää:

Kela-eläkettä saavien määrä on vähentynyt roimasti ja työeläkettä saavien määrä kasvanut. Mistä on kyse? Ja mitä jos Kelan eläkkeiden osuus lähtisikin nousuun? Oheinen artikelimme perkaa tilastot ja ilmiöt niiden takana.

Teksti: Riitta Gullman