Yhä suurempi osa eläkkeistä työeläkkeitä
Maksettujen Kelan eläkkeiden määrä eläkkeiden kokonaispotista on kutistunut tasaisesti sitten 1990-luvun puolivälin. Jos osuus lähtisi nousuun, mitä seuraisi?
Puolivälissä 1990-lukua yli 90 prosenttia eläkeläisistä sai Kelan maksamaa kansaneläkettä. Noista ajoista Kelalta eläkettä saavien määrä on vähentynyt, ja oli vuoden 2016 lopussa 41 prosenttia eläkeläisistä. Samaan aikaan työeläkettä saavien määrä on kasvanut lähes puolella.
Taustalla on se, että vuosien saatossa palkkatulot ovat nousseet ja työurat pidentyneet. Tuoreemmat työeläkkeet ovat korkeampia, ja Kelan eläkkeitä tarvitaan yhä vähemmän.
Työeläke on aina vähentänyt kansaneläkettä, mutta vuonna 1997 eläkkeitä leikattiin poistamalla kaikille kuulunut kansaneläkkeen pohjaosa. Mitä suurempi työeläkkeen osuus on eläkkeestä, sitä pienempi on kansaneläkkeen määrä. Kun työeläke ylittää tietyn summan, ei kansaneläkettä enää jää maksettavaksi. Tänä päivänä tuo summa on noin 1300 euroa yksinasuvalla tai vajaat 1200 euroa parisuhteessa olevalla.
Työeläkkeistä noin yhdeksän eläke-euroa kymmenestä
Vuoden 2016 lopussa suhde oli seuraava: maksetuista eläkkeistä 88 prosenttia oli työeläkkeitä ja 8 prosenttia Kelan eläkkeitä. Loput olivat niin sanottuja erityisturvan (mm. työtapaturma- ja ammattitautilain mukaisia) eläkkeitä sekä yksityisiä lisäeläkkeitä. Eläkkeensaajia oli silloin 1,6 miljoonaa.
Euroissa suhteet näyttävät tältä: vuoden aikana maksettiin kaikkia eläkkeitä yhteensä 29,7 miljardin euron edestä. Niistä työeläkkeiden osuus oli 26 miljardia ja Kelan maksamien eläkkeiden noin 2,5 miljardia. Erityisturvan eläkkeitä maksettiin noin 500 miljoonaa euroa ja lisäeläkkeitä noin 600 miljoonaa euroa.
Kela-eläkkeiden osuus laskee, mutta jos…
‒ Oletettavasti Kela-eläkkeiden osuus pienenee pikkuhiljaa edelleen. Jos niiden osuus lähtisi kasvuun, työmarkkinoilla olisi tapahtunut jotain todella ikävää. Toinen syy suhteen muuttumiseen voisi olla se, että poliittisesti tehtäisiin päätös nostaa kansaneläkkeitä radikaalisti, miettii ekonomistimme Mauri Kotamäki.
”Jotain todella ikävää” työmarkkinoilla tarkoittaisi jotain sellaista, joka pysäyttäisi palkkatason kasvun täysin tai kääntäisi sen laskuun. Silloin työeläkkeiden määrä suhteessa Kelan eläkkeisiin pienenisi.
Rahoitus kulkee käsi kädessä
Mitä moisesta seuraisi?
‒ Meillä olisi rahoitusongelma kahdessa päässä. Työeläkkeiden rahoituksessa olisi ongelmia, koska niiden rahoituspohja hapertuisi eli palkkasumma pienenisi. Se näkyisi samalla myös Kelan eläkkeiden rahoituspohjassa. Sekin hapertuisi. Ne kulkevat käsi kädessä, Kotamäki kuvaa.
Mutkat suoriksi vetäen: mitä vähemmän maksetaan palkkoja, sitä vähemmän kertyy työeläkemaksuja työeläkkeiden rahoittamiseen, sitä vähemmän maksetaan veroja ja sitä niukemmin valtio pystyy maksamaan kassastaan Kela-eläkkeitä ja muita tulonsiirtoja. Kansaneläkejärjestelmän kulut ovat kuitenkin pienet kaikista julkisen sektorin menoista, vain 2,4 prosenttia.
Osalle kansaneläke tuo toimeentulon
Pääosalle meistä työeläke on se tulo, joka turvaa toimeentulon eläkkeellä. Osalle se on kuitenkin kansaneläke tai takuueläke. Eläketurvakeskuksen mukaan vuoden 2016 lopussa toimeentulo oli pelkän Kelan eläkkeen varassa 102 000 henkilöllä.
He olivat tyypillisesti iäkkäitä naisia tai nuoria työkyvyttömyyseläkkeen saajia, joilla ei ole työura-ansioita. Vähimmäiseläketurvan varassa elävistä valtaosa on siis iäkkäitä naisia tai nuoria. Lisäksi kansaneläkelaki määrää, että sokeat ja liikuntakyvyttömät ovat oikeutettuja työkyvyttömyyseläkkeeseen 16 vuotta täytettyään.
Eläkkeitä numeroina
- Vuoden 2016 lopussa kaikkia eläkkeensaajia yhteensä 1,6 miljoonaa.
- Vanhuuseläkettä sai noin 4/5, työkyvyttömyyseläkettä 14 prosenttia, leskeneläkettä 16 prosenttia eläkkeensaajista.
- Koko eläkepotti 28,5 miljardia euroa. Työeläkkeitä maksettiin yhteensä 26 miljardia, Kelan eläkkeitä yhteensä 2,5 miljardia euroa.
Lähde: ETK, Suomen työeläkkeensaajat 2016
- 60 prosenttia saa vain työeläkettä (noin 867 000).
- Mitä suurempi työeläkkeen osuus on eläkkeestä, sitä pienempi on kansaneläkkeen määrä.
- 34,5 prosenttia saa Kelan eläkkeen ja työeläkkeen yhdistelmää (lähes 501 000). Keskimääräinen eläke on 1036 euroa kuukaudessa.
- Esimerkiksi 760 euron työeläkkeen päälle yksinasuva saa noin 280 euroa kansaneläkettä.
- Työeläkkeen ylittäessä yksinasuvalla noin 1300 euroa, ei kansaneläkettä enää jää maksettavaksi.
- 5,5 prosenttia saa pelkästään Kelan eläkettä (alle 79 000).
Lähde: Kelan taskutilasto 2017, Suomessa asuvat vanhuus-, työkyvyttömyys- tai työttömyyseläkettä saavat 31.12.2016
Lue lisää:
Jos työuralta joutuu pitkäksi aikaa sivuun – tai siihen ei oikein koskaan pääse kiinni – riski köyhyydestä eläkeläisenä on todellinen. Keitä uhkaa köyhyys eläkkeellä? Artikkelimme vastaa kysymykseen.