Siirry sisältöön

Yrittäjien eläketurvaa on syytä uudistaa

Se oli kauhea päivä. Vihaiset puhelinsoitot risteilivät ilmassa. Epävarmuus valtasi alaa. Kuka eläkevakuutetaan missäkin ja millä tavalla? Tekeekö joku väärin vai joku oikein? Jos kyllä, niin miten ja miksi? Mutta mistä oikeastaan oli kysymys?

Runsas kaksi vuotta sitten keskusteluun nousi niin sanottujen kevytyrittäjien eläketurva. Näiden laskutuspalveluyritysten kautta työnsä laskutustaan hoitavien yrittäjien status oli osin epäselvä. Laskutuspalveluyritykset tilittivät yrittäjien osalta työntekijöiden eläkevakuutusmaksut eläkeyhtiölle. Hyvä että maksuja kertyi, mutta yrittäjillä on omanlaisensa eläketurva ja työntekijöillä omansa. Meillä työtä tehdään joko yrittäjänä tai sitten työntekijänä ja työ eläkevakuutetaan myös eri lainsäädännön perusteella.

Tämä keskustelu kanavoitiin sosiaali- ja terveysministeriössä perustamalla ryhmä, joka selvitti laskutuspalveluyritysten kautta toimivien yrittäjien eläketurvan kehittämistä. Laajassa ryhmässä olivat edustettuina niin yrittäjä- kuin työmarkkinajärjestötkin. Ja olinhan siellä minäkin, Telan edustajana. Hyvin nopeasti kävi selväksi, että yrittäjien eläketurvan (YEL) ongelmat eivät koske vain näitä niin sanottuja kevytyrittäjiä, vaan monia muitakin yrittäjiä. Siksi työtä jatkettiinkin analysoimalla laajemmin yrittäjien tilannetta, eläkevakuuttamista ja YEL:n kehittämistä.

Monesti kuuluu sanottavan, ettei yrittäjällä ole varaa jäädä eläkkeelle. Tämä on totta valitettavan usein. Syynä siihen on niin sanottu alivakuuttaminen. Alivakuuttaminen tarkoittaa sitä, että yrittäjä ottaa eläkevakuutuksen summalla, joka ei vastaa yrittäjän oikeasti työstään saamia tuloja. Pienellä tulotasolla tulee myös pieni eläke. YEL:n taso heijastuu myös sairasvakuutuskorvaukseen. Jos tulot ilmoitetaan hyvin pieniksi, jää myös korvaus sairasvakuutuksesta pieneksi. Työttömyysturvan heijastumat ovat sitten oma lukunsa.

”Tarkoitus on nimenomaan parantaa yrittäjien sosiaaliturvaa kokonaisuudessaan.”

STM:n työryhmä päätyi esittämään vakuuttamisen alarajan nostoa sellaiselle tasolle, jolla yrittäjä voi saada myös työttömyysturvaa. Tällöin parantuisi paitsi eläkevakuutus, niin myös sairasvakuutuksen taso. Koko YEL:n määrittäminen digitalisoitaisiin ja helpotettaisiin vakuutuksen ottamiseen ja ansiotason määrittämiseen liittyvää byrokratiaa. Sivutoimisille yrittäjille säilytettäisiin nykyinen YEL-vakuutuksen raja, ja tämän tulotason alle jääville yrittäjille kehitettäisiin niin sanottu helppo vakuutustuote. Ansiotasoa tarkasteltaisiin määräajoin, jotta vakuutusmäärä ja tulot vastaisivat paremmin toisiaan. Tarkoitus on myös joustavoittaa YEL:n ansiotason muuttamista vastaamaan yrittäjien vaihtelevaa tulovirtaa.

Tarkoitus on nimenomaan parantaa yrittäjien sosiaaliturvaa kokonaisuudessaan. Erityisesti uudistus on tarpeen siksi, että meille ei kehity yhä suurempaa joukkoa yrittäjiä, joiden vanhuuden- tai työkyvyttömyydenturva jää hyvin heikoksi. Kaikki yrittäjät eivät pysty kartuttamaan omaisuuttaan niin paljon, että sillä voisi säällisesti elellä vanhuudenpäivät. Siksi meillä on myös yrittäjille oma eläkemuoto.

Kamala päivä kevytyrittäjien eläkevakuuttamisen ongelmista johti hyviin esityksiin koko YEL:n kehittämisestä. Mutta pelkät esitykset eivät riitä. Seuraavan hallituskauden aikana on esitykset myös syytä toteuttaa.

Kommentit

Vastaa


The reCAPTCHA verification period has expired. Please reload the page.

Kirjoittaja

Nikolas Elomaa

Edunvalvontajohtaja (2013-2022)