Uusi ohjeistus etävastaanoton perusteella laadittuihin lääkärinlausuntoihin
Etävastaanottojen pohjalta laaditut lääkärinlausunnot ovat yleistyneet työeläkejärjestelmään liittyvissä etuushakemuksissa. Etänä laadittuihin lausuntoihin liittyy kuitenkin haasteita, mitkä voivat pitkittää etuuden käsittelyä ja pahimmassa tapauksessa johtaa sen hylkäämiseen. Tilanteen selkeyttämiseksi työeläkevakuuttajien ylilääkärit ovat laatineet yhdessä ohjeen koskien etävastaanoton perusteella laadittuja lääkärinlausuntoja työeläkejärjestelmän etuuksia haettaessa.
Ohjeen tavoitteena on selkeyttää tilanteita siitä, milloin etävastaanottoa on mahdollista käyttää lääkärinlausunnon laatimisessa ja milloin ei. Ohjeen laadinnasta vastanneen työkyky- ja kuntoutusasiain neuvottelukuntamme puheenjohtajan, Kevan johtajaylilääkäri Tuula Metsän mukaan potilaan etu on aina hyvä ja laadukas lääkärinlausunto, jonka perusteella etuuspäätös voidaan tehdä.
– Usein toistuva ongelma etävastaanoton perusteella laaditussa lausunnossa on potilaan statuksen eli nykytilan kuvauksen puuttuminen. Tämä hankaloittaa ja pitkittää hakemusten käsittelyä, kun joudumme pyytämään lisäselvityksiä kokonaiskuvan hahmottamiseksi, Metsä toteaa.
Lisätietojen pyytäminen vie aikaa ja helposti turhauttaa potilasta. Mitä paremmin lääkärinlausunto pystyy kuvaamaan potilaan työ- ja toimintakykyyn vaikuttavia sairauksia, toimintakykyä ja työssä selviytymistä, sitä helpommin ja nopeammin hakemus voidaan ratkaista.
Pitkittynyttä käsittelyä ikävämpi seuraus on hakemuksen hylkääminen.
– Huonot ja puutteellisesti laaditut lääkärinlausunnot ovat myös yhtenä keskeisenä tekijänä hylkäävien etuuspäätöksien kasvussa. Näissä taustalla on monesti nimenomaan etävastaanottoon perustuva lausunto, jossa työkyvyn arviointia ei ole ollut mahdollista tehdä riittävän kattavasti, Metsä harmittelee.
Milloin etänä, milloin läsnä?
Pitkäaikaisen työkyvyttömyyden luotettava arviointi edellyttää ensisijaisesti potilaan ja hänen työnsä tuntemista sekä hoitavan lääkärin vastaanotolla tekemiä tutkimuksia ja havaintoja. Etenkään uuden työkyvyttömyysetuuden hakemiseen etävastaanotolla laadittu lausunto ei sovellu.
– Kun kyse on niinkin merkittävästä asiasta kuin työkyvyttömyyseläkettä tai kuntoutushakemusta varten laadittavasta lääkärinlausunnosta, tulisi lähtökohdan olla aina lähivastaanotolla tapahtuva potilaan kokonaisvaltainen tutkiminen ja arviointi, painottaa Varman ylilääkäri Jan Schugk.
Etävastaanotto voi tietyin edellytyksin soveltua etuuden jatkohakemuksiin, kun luotettavat ja ajantasaiset potilastiedot ovat lääkärin käytettävissä.
– Potilaan tilanteen seurantaan ja tutkimustulosten läpikäyntiin etävastaanotot ovat ihan hyvä vaihtoehto, mutta kaikkia käyntejä niillä ei missään nimessä voi korvata. On olemassa sairauksia, joissa on olennaista tutkia potilas kliinisesti eikä luottaa pelkästään siihen, että hän osaisi kertoa kaiken olennaisen omasta tilastaan, Schugk toteaa.
Lausunnossa tai sairauskertomustekstissä tulee maininta, onko arviointi tehty etävastaanotolla ja miten etävastaanotto toteutettiin – mieluiten heti lausunnon alussa.
– Esimerkiksi chat-keskustelun tai pelkän puhelinkeskustelun pohjalta laadittua lausuntoa ei voida pitää riittävänä työkyvyn arvioimiseksi. Myös potilaan luotettavaan tunnistamiseen on kiinnitettävä huomiota, siihen ei riitä pelkkä henkilötunnuksen ja potilaan nimen käyttö, Schugk huomauttaa.
Lääkärinlausunnolla keskeinen rooli etuuspäätöksessä
Hoitavan lääkärin laatima lausunto on keskeisessä roolissa silloin, potilas hakee työeläkekuntoutusta tai työkyvyttömyyseläkettä. Työkyvystä tehtävän päätöksen tulee perustua lääketieteellisiin löydöksiin.
– Työeläkevakuuttajien asiantuntijalääkärit tekevät kokonaisarvion hakijan työ- ja toimintakyvystä. Hakemuksessa annettuja tietoja arvioidaan suhteessa lainsäädännön määrittelemiin etuuskriteereihin. Tämä korostaa lääkärinlausunnon painoarvoa hakemusprosessissa, painottaa Kevan Tuula Metsä.
Julkisuudessa esitetään usein kritiikkiä siitä, että hoitavan lääkärin sijaan päätöksen etuuden myöntämisestä tekee asiantuntijalääkäri ilman potilaan tapaamista.
– Työeläkekuntoutuksessa ja työkyvyttömyyseläkkeessä on kyse lainsäädännössä määritellyistä etuuksista ja niiden myöntökriteereistä. Asiantuntijalääkärin tehtävä on arvioida, täyttääkö hoitavan lääkärin kuvaus ne kriteerit, joita lainsäädäntö edellyttää etuuden myöntämiseksi, Metsä kuvaa.
– Työeläkevakuuttajien asiantuntijalääkärit myös huolehtivat hakijoiden tasavertaisesta kohtelusta vertaamalla yksittäisen hakijan tapausta aiempiin hakemuksiin ja ratkaisuihin. Tämä ei olisi mahdollista, jos etuuspäätöksiä tekisivät yksittäiset hoitavat lääkärit tapauskohtaisesti, Varman Jan Schugk huomauttaa.
Sekä Metsä että Schugk painottavat potilasta hoitavan lääkärin painoarvoa: pitkäaikaiset ja pysyvät hoitosuhteet mahdollistaisivat potilaan tilan ja se kehittymisen seuraamisen kokonaisuutena. Tämä heijastuisi myös lääkärinlausuntojen laatuun.
– Työeläkevakuuttajien asiantuntijalääkäreiden työ perustuu toisen lääkärin antamaan kuvaukseen, jonka laatu on keskeisessä asemassa päätöksenteossa. Siksi haluamme tällä etävastaanottoja koskevalla ohjeella tähdentää niin lääkärinlausunnon painoarvoa kuin sitä, millä tavalla tehtynä se parhaiten palvelee potilaan etua, Metsä toteaa.
Telan työkyky- ja kuntoutusasiain neuvottelukunnan laatima ohje on luettavissa verkkosivuillamme.